Zoltán Kodály
Zoltán Kodály [koda:j] (16. joulukuuta 1882 – 6. maaliskuuta 1967) oli unkarilainen säveltäjä, etnomusikologi, opettaja, lingvisti ja filosofi.[1]
| Zoltán Kodály | |
|---|---|
 1930-luvulla |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. joulukuuta 1882 Kecskemét |
| Kuollut | 6. maaliskuuta 1967 (ikä 84) Budapest |
| Kansalaisuus | unkarilainen |
| Ammatti | säveltäjä |
| Puoliso |
Emma Sándor Sarolta Péczely |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1898–1967 |
 Nimikirjoitus |
|
Kodály oli yksi ensimmäisistä perusteellisista kansanmusiikin tutkijoista. Hänestä tulikin myöhemmin yksi etnomusikologian uranuurtajista.
Kodály sävelsi koko elinikänsä. Hän kiinnostui vanhempana musiikin opetuksesta.
Elämä muokkaa
Kodály syntyi Kecskemétissä, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Galántassa ja Nagyszombatissa (nykyinen Trnava Slovakiassa). Kodály alkoi jo varhain viulunsoiton, ja oppi isältään, joka oli taitava amatöörimuusikko, musiikin peruskäsitteet. Opiskeltuaan sävellystä Hans Kösslerin opissa Budapestissa Kodály aloitti ensimmäisten joukossa kansanmusiikin tutkimisen. Tutkimusta varten Kodály kierteli kylissä ja keräsi kansanlauluperinnettä. Yhdessä Béla Bartókin kanssa hän julkaisi useita unkarilaisia kansanlaulukokoelmia. Kodály on myös säveltänyt paljon kansanmusiikkia kuoroteoksiksi.
Vuonna 1942 Kodály emeritoitui professorin virasta. Toisen maailmansodan päätyttyä hänestä tuli unkarilaisen taideneuvoston puheenjohtaja.
Sävellystyö muokkaa
Kodály sävelsi paljon pieniä teoksia, mutta myös täysmittaisen oopperan Háry János (1926), jota tosin ei ole kovin usein esitetty. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu myös sota-aikana (1944) solisteille, kuorolle, orkesterille ja uruille sävelletty messu Missa brevis.[2]
Musiikkikasvatus muokkaa
Vuodesta 1907 Kodály työskenteli professorina Budapestin konservatoriossa musiikinopetuksen parissa. Hän julkaisi aiheesta useita kirjoja ja esseitä. Kodály'in oppeihin viitataan musiikinopetuspiireissä usein termillä Kodály-metodi, vaikka hän ei koskaan suunnitellut täsmällistä metodia, vaan lähinnä luonnosteli erilaisia ideoita.[3]
Kodályn musiikkikasvatusfilosofia perustuu säveltapailuun: ihmisen oman äänen käyttämiseen ja kuuntelukyvyn kehittämiseen. Aikuiset tarjoavat lapselle rakennusaineita kehitykseen yhdessä lapsen kanssa laulaen, leikkien ja kuunnellen. Pohjana ovat synnyinmaan perinteiset lastenlaulut ja kansanlaulut.[4]
Merkittäviä teoksia muokkaa
Vokaaliteokset muokkaa
- 1923: Psalmus Hungaricus
Näyttämöteokset / Singspielit muokkaa
- 1926: Háry János - Singspiel, jossa neljä seikkailua, esinäytös ja jälkinäytös
- 1924–1932: Székely fonó (suom. transsilvanialainen kehräämö)
- 1946–1948: Czinka Panna
Orkesteriteokset muokkaa
- 1933: Tansseja Galántasta
Kamarimusiikki muokkaa
- Sonaatti sellolle ja pianolle op. 4
- Soolosellosonaatti op. 8
- Sonatiini sellolle ja pianolle
- Duo viululle ja sellolle op. 7
- Jousikvartetto No. 2 op. 10
Pianomusiikkia muokkaa
- 9 Pianoteosta op. 3
- 7 Pianoteosta op. 11
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuiper K: Zoltán Kodály Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.6.2016.
- ↑ Missa Brevis for soloists, chorus & organ All Music. Viitattu 23.6.2016.
- ↑ Ben Westley: Key elements of the Kodály Concept British Kodály Academy. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 23.6.2016.
- ↑ Ajatuksia Suomen Kodály-seura. 2011. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 23.6.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zoltán Kodály Wikimedia Commonsissa
- Holma, Johanna: Kodályn jalanjäljillä – kokemuksia ja kontakteja Kecskemétin kaupungista. pro gradu. Itä-Suomen yliopisto, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2016).
- Biography Naxos
- Biography Boosey
- Zoltán Kodály - A short biography International Kodaly Society