Wikipedia

Zboriv

Zboriv (ukr. Зборів), alkuperäiseltä nimeltään Verh’ostav (ukr. Верхостав)[1] on kaupunki Ternopilin alueen luoteisosassa Ukrainassa.[2]

Zboriv
Verh’ostav[1]
ukr. Зборів
Strypajoen Valkoisella rannalla, Zborivissa
Strypajoen Valkoisella rannalla, Zborivissa
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Zboriv
Verh’ostav[1]

Koordinaatit: 49°39′36″N, 25°08′54″E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Ternopilin alue
Piiri Ternopilin piiri
Verh’ostav[1] v. 1166
Zboriv[1] v. 1241
Kaupungiksi v. 1939[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,97[2] tai 6,0[1] km²
Korkeus 343[1] m
Väkiluku 6 621 (01,01,2022)[3]
Aikavyöhyke UTCGTM+3[4]
 – Kesäaika UTC+1
Postinumero 47204[1]
Suuntanumero(t) +380 3540[1]









Zboriv on yksi Länsi-Ukrainan vanhimmista kaupungeista ja merkittävä historiallinen keskus.[1] Vuonna 2021 Zborivissa asui 6 621 ihmistä[3] ja ukrainalaisten lisäksi siellä asuu myös puolalaisia, venäläisiä ja juutalaisia.[5] Kaupunki on entisen Zborivin piirin hallinnollinen keskus.[2][6][7]

Sijainti muokkaa

 
Zborivin rautatieasema

Ikivanha ukrainalainen kaupunki[8] Zboriv sijaitsi Dnestrin sivujoen Strypan vartisella kukkulalla 343 metriä merenpinnasta Podilian ylämaan länsiosassa. Se oli 1500–1600-luvun pieni nelikulmion muotoinen linnoitus[8] lähellä Strypa- ja Seretjokien yhtymäkohtaa ja Hniznan yläjuoksua. Lounaasta 400–430 metrin korkuisten harjujen, koillisesta, luoteesta ja kaakosta joen ja kahden järven ja pohjoispuolelta soisen jokilaakson antaman suojan lisäksi asutusta ympäröivät paalutukset ja vallit. Strypan huuhtomia läpipääsemättömiä koskia ja maanalaisia käytäviä lähellä kaupunkia voi nähdä tänäkin päivänä.[2] Zboriv sijaitsee Länsi-Ukrainan metsäarojen alueella, joka kuuluu kostealle ja kohtalaisen lämpimälle maatalouden ilmastovyöhykkeelle. Zborivista aluehallinnolliseen keskukseen Ternopiliin on 35 kilometriä. Noin 3 kilometrin päässä sijaitsevassa Mlynivtsin (ukr. Млинівці) kylässä on Ternopilin-Lvivin sähköradan varrella ”Zboriv”-rautatieasema, joka rakennettiin vuonna 1870[2], ja johon vie Zborivin ja Potšajivin välinen maantie Т 2013.[9] Zborivin läpi kulkee Ternopilin-Lvivin välinen 111,9 kilometrinen kansallinen moottoritie N 02[10], joka liittyy M12-valtatiehen[11][12] ja kulkee Vinnytsjaan kautta[5] Znamjankaan asti. Vuodesta 2021 lähtien valtateiden M04 ja M12 yhdistämisen tuloksena muodostui 1 392,3 kilometrin pituinen kansainvälinen M 30. Sitä seuraten Zborivista pääsee Ukrainan puolella itärajalla sijaitsevaan maantien ja rautatien ylityspaikkaan Izvaryneen.[13]

Nimi ja ensimmäisiä mainintoja kaupungista muokkaa

Joidenkin lähteiden mukaan kaupungista tehdyt kirjalliset viittaukset ovat 1400-luvulta[8], joista "Ternopil Encyclopedic Dictionary"ssä mainitaan[2], että "Ensimmäiset kirjalliset viittaukset kaupungista ovat 1400-luvulta, vaikka nykyistä nimeä ei esiinny. Tämän mukaan Zboriv oli Galitsian ja Volynian ruhtinaskunnan ”asutus” tai "kaupunki", jossa asui yli 10 000 ihmistä ja sen alkuperäinen nimi on Verh’ostav.”[8] Nimi viittaa todennäköisesti asutuksen maantieteelliseen sijaintiin ylhäällä (ukr. Верх, verh) Strypan (ukr. став, stav e. säiliön taikka vesistön) yläjuoksulla.[1]

Joidenkin lähteiden mukaan puolalaiset siirtolaiset perustivat Zborivin 1400–1600-luvuilla. Tosiasiassa se syntyi siirtokunnan paikalle, jonka mongolihyökkääjät vuonna 1241 olivat kirjaimellisesti pyyhkäisseet pois maan pinnalta. Verh’ostav herätettiin henkiin, mutta jo Strypan oikealla rannalla ja uudella nimellä Zboriv ja verisestä vuodesta 1241 tuli kaupungin perustamisvuosi. Tänne asettui maahanmuuttajia ja tämä oli kuin paikka, johon kaikkialta pelastuneita ihmisiä kokoontui, joten nimi Zboriv[1][2] johtuu sanoista "kokous" tai ”kokoontuminen” eli ”zbor” tai "aita" tai "linnoitus" eli ”zabor”. Vielä yhden version mukaan kaupungin perustivat puolalaiset aateliset 1500-luvulla rakennuttamalla tänne pienen linnan ja asutusta tunnettiin näiden ensimmäisten haltijoiden sukunimen Zborowskit mukaan.[1][2] Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1642.[8]

Kaupungista muokkaa

 
Zborivin taisteluissa kaatuneiden kasakoiden hautakumpu

Oletetaan, että joskus ennen vuotta 1601 Zboriv sai Magdeburgin kaupunginoikeudet, koska vuodelta 1601 peräisin olevissa asiakirjoissa mainitaan, että kaupungissa toimi niin pormestari kuin ulosottomiehet. Kaupungin läpi kulki tärkeä kauppareitti Galitsiasta, Lvivistä itään Kiovaan.[14] Vuonna 1648 Zborivin asukkaat nousivat kapinaan puolalaista valtaa vastaan ja vuonna 1649, kasakkojen ja Puolan välisen sodan aikana, Bohdan H’melnytskyin kasakat piirittivät vihollisen armeijan Zborivissa. Näin ollen kansallisen vapautustaistelun aika toi kaupungin historiaan Zborivin taistelun vuonna 1649, joka oli yksi ukrainalaisten ja heidän liittolaisten kaani İslâm III Girayn johtamien Krimin tataarien[15] menestyneimmistä taisteluista sodassa puolalaisia joukkoja vastaan. Taistelun aikana Puolan kuninkaan Johannes II Kasimirin johtama noin 25 000 hengen kruununarmeija kukistettiin ja sen tuloksena 5. ja 6.[15] (tai 8. eli 18.)[1] elokuuta 1649 allekirjoitettiin Zborivin sopimus, jonka yhden ehdon mukaisesti kasakkahallinnon piti siirtyä Rzeczpospolitan liittovaltion kaakkoisalueelle. Joidenkin tietojen mukaan Puolan armeija menetti 7–10 ja kasakat ja tataarit menettivät yhteensä 10 tuhatta taistelijaa. Taistelussa kaatuneiden kasakoiden hautakumpu on säilynyt metsässä 6 kilometriä Zborivista lähellä Virlivan kylää.[8] Vuonna 1995 aloitti toimintansa kaupunginmuseo, jossa monet näyttelyt oli omistettu Zborivin taistelulle.[1]

Joidenkin lähteiden mukaan Zboriv sai Magdeburgin kaupunginoikeudet vuonna 1689[16] ja 1700-lukua tunnetaan paikkakunnan kehityksen ja vaurauden aikakautena. Tuolloin kaupungissa järjestettiin markkinoita ja siinä oli kolme esikaupunkia: Zavalne (ukr. Завальне), Zoloitšivske (ukr. Золочівське) ja Kukиlntsi t. Kuklyntsi (ukr. Куклинці). Kaupungin juutalaisasukeilla oli peräti 40 majataloa ja kahdeksan viinitilaa, mylly, juutalainen kylpylä ja posti.[2] Puolan jakamisen yhteydessä vuonna 1772 Zboriv liitettiin Itävaltaan ja vuodesta 1867 alkaen Itävallan-Unkarin vallan alle[17], jolloin vuosina 1810–1815 tämä paikkakunta oli rajakaupunki. Sen kautta kulkivat kauppareitit Lvivista Moldovaan ja Venäjälle. Vuoden 1815 jälkeen kaupunki menetti merkityksensä kauppakeskuksena ja alkoi rapistua. Vuonna 1824 syttyneen suuren tulipalon jälkeen se oli täysin autio. Vuonna 1830 kaupungissa oli 12–30 kivitaloa ja muut rakennukset olivat risupuuta hökkeleitä. Siitä syystä Zborivia kiusasivat usein tulipalot. Vuodesta 1875 lähtien kaupungin läheltä kulki rautatie, mutta asema rakennettiin muutaman kilometrin päähän Zborivista pohjoiseen Mlynivtsiin esteinä olleiden soisen jokilaakson ja järvien takia. Zborivin tammimetsään rakennettiin 1800-luvun lopulla sotilaskasarmit, joita pidettiin Galitsian parhaimpina: siellä oli vesijohto, kuntosali, ampumarata jne. Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset purkivat kasarmin katot rakentaakseen siltoja Strypan yli ja paikalliset asukkaat purkivat seinät. Lähistöllä olleen järven jättimäinen höyrymylly, joka oli ehkä alueen suurin, ei myöskään säilynyt, koska se paloi vuonna 1909.[2]

Vuodesta 1904 Zboriv on ollut piirin keskus.[17] Sotien välisenä aikana kaupunki kuului Puolaan. Zborivin kohtalona oli, että se toistamisiin tuhoutui maan tasalle. Tällä tavalla kävi muunmuassa vuonna 1667, kun Zborivin asukkaat itse avasivat portit turkkilaisottomaaneille, jotka valloittivat ja polttivat sen ja myös naapurikylät.[2] Myös vuosina 1915, 1916 ja 1917 käytiin ankaria taisteluita kaupungista, jolloin se tuhoutui täysin ja ehjänä säilyi vain 4 taloa.[5] Vuonna 1939 Zboriville myönnettiin kaupungin ja tammikuussa 1940 Zborivin piirin hallinnollisen keskuksen asema. Silloin siellä asui noin 10 000 asukasta.[14] Väestön määrä väheni kuitenkin lähes puoleen joko Saksaan tai Siperiaan karkottamisen, aseellisiin vastarintataisteluihin osallistumisen tai natsien juutalaisteloituksien myötä.[2] Nykyään se on maatalouskeskus, jossa on hedelmänjalostuslaitos ja tiilitehdas.[16]

Arkkitehtoniset monumentit muokkaa

Taistelujen, anastajien hyökkäysten ja tulipalojen jatkuvasta tuhosta johtuvasti Zborivin muinaiset rakennukset suurimmalta osin tuhoutuivat ja nykyisin kaupungissa on kaksi kirkkoa. Keskustassa löytyy 1800-luvulta peräisin paikallisesti tärkeä arkkitehtoninen muistomerkki eli vuosina 1748–1755 valmistunut Pyhän Annan kirkko, jota nykyisin tunnetaan nimellä Ukrainan uusien marttyyrien kirkko. Sen läheltä alkaa kaupunginvalli taikka se osa, mikä siitä on säilynyt. Arkkitehtonisista monumenteista on säilynyt kirkastumisen kirkko, jonka kivinen rakennus vuodelta 1794 on esimerkki barokin ukrainalaisista tyylipiirteistä. Ukrainalaisten rinnalla Zborivissa pitkään asuneet puolalaiset rakensivat 1700-luvulla katolilaiskirkon, mutta pyhättä tuhoutui toisen maailmansodan aikana ja neuvostoaikana täällä oli kauppa. Kirkon elpyminen alkoi 1990-luvulla, kun se luovutettiin kreikkalaiskatolisille. Kuten useimmissa Länsi-Ukrainan kaupungeissa, niin oli Zborivissa jo ennen vuotta 1974 oma raatihuone eli kaupungintalo. Todennäköisesti sotien väliseltä ajalta tai jopa neuvostoajalta peräisin rakennus oli vaatimaton ja yksikerroksinen, jossa oli torni ja tornissa antiikkinen kello. Vuonna 1977 vanha kaupungintalo torneineen purettiin[5] ja siinä vaiheessa kello siirrettiin piirin valtionhallinnon rakennukseen, jossa se on säilynyt tähän päivään asti.[1] Kaupunkitalon lisäksi vuonna 1977 purettiin vielä Pyhän jumalanäidin kirkko.[5]

  •  
    Kirkastumisen kirkko
  •  
    Pyhän Annan kirkko, nykyään Ukrainan kansan uusien marttyyrien kirkko
  •  
    Pyhän jumalanäidin syntymän kirkko Zborivin taistelupaikalla
  •  
    Kaupunkitalo

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Сайт міста Зборів (Zborivin kaupungin nettisivu) /mistaUA. Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Зборів. Зборівська громада. Тернопільська область (Zboriv. Zborivin yhteisö (hromada). Ternopilin alue (oblasti)) 09.06.2017. (ukr. Регіональний інформаційний портал Тернопільщина , Regionalnji informatsionnji portal Ternopilštšina). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  3. ↑ a b Чисельність наявного населення України на 1 січня 2022 (Ukrainan nykyinen väkiluku 1. tammikuuta 2022) (ukr. Держстат України , Deržstat Ukraini). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  4. ↑ Sää Zboriv 5 päivää. Aikavyöhyke meteotrend.com. Viitattu 01.06.2023.
  5. ↑ a b c d e Зборів (Zboriv) (ukr. Енциклопедія сучасної України , Entsiklopedja sutšasnoi Ukraini). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  6. ↑ D.Razumkov: Постанова Верховної Ради України Про утворення та ліквідацію районів (Ukrainan korkeimman neuvoston päätös Piirikuntien muodostamisesta ja lakkauttamisesta) 17.07.2020. Kiova: (ukr. Верховна Рада України , Verhovna Rada Ukraini). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  7. ↑ D.Razumkov: Про утворення та ліквідацію районів (Piirien muodostamisesta ja lakkauttamisesta) 17.07.2020. (ukr. „Голос України” - газета Верховної Ради України , „Golos Ukrainji” -gazeta Verhovnoi Radi Ukraini). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  8. ↑ a b c d e f Зборівський район. 1940-2020 (Zborivin piiri. 1940-2020) (ukr. Регіональний інформаційний портал Тернопільщина , Regionalnji informatsionnji portal Ternopilštšina). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  9. ↑ Млинівці. Зборівська громада. Тернопільська область (Mlynivtsi. Zborivin hromada. Ternopolin alue.) (ukr. Регіональний інформаційний портал Тернопільщина , Regionalnji informatsionnji portal Ternopilštšina). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  10. ↑ Национальные Автодороги Украины. Карта, список, маршрут, расстояние (Ukrainan kansalliset moottoritiet. Kartta, luettelo, reitti, etäisyys) euro2012highway.blogspot.com "Автодороги Украины - Highways in Ukraine". Viitattu 01.06.2023. (venäjäksi)
  11. ↑ Переглянути зворотний шлях Львів Вінниця (Katso paluureitti Lviv Vinnytsia) Degruz.com. Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  12. ↑ Jura Šumak: Ремонт дороги Львів-Тернопіль хочуть завершити до вересня (Lviv–Ternopil-tien korjaus halutaan saada päätökseen syyskuuhun mennessä) dyvys.info. 30.05.2017. Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  13. ↑ "Укравтодор" обіцяє до 30-річчя України відкрити рух по магістралі М-30 ("Ukravtodor" lupaa avata liikenteen M-30-valtatiellä Ukrainan 30-vuotispäivänä) 24.12.2020. Редакція «РБК-Україна», «Юбіті Медіа». Arkistoitu 11.9.2021. Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  14. ↑ a b Місто Зборів: карта вулиць, опис (Zborivin kaupunki: katukartta, kuvaus) drymba.com. Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)
  15. ↑ a b ЭСБЕ/Зборовский договор (ESBE/ Zborivin rauha) (ven. Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона , Entsiklopeditšeskji slovar Brokhausa i Efrona). Viitattu 01.06.2023. (venäjäksi)
  16. ↑ a b Zboriv Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 01.06.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b Зборів (Zboriv) (ukr. Інститут історії України НАН України , Institut istorji Ukraini NAN Ukraini). Viitattu 01.06.2023. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zboriv&oldid=22259794”