Yrjö Lyytikäinen
Yrjö Emil Lyytikäinen (3. huhtikuuta 1902 Helsinki – 4. heinäkuuta 1956 Helsinki) oli Apu -aikakauslehden ja Kustannus Oy Apulehden (nyk. A-lehdet) perustaja ja Avun ensimmäinen päätoimittaja.[1]
Elämäkerta muokkaa
Yrjö Lyytikäisen suku on peräisin Maaningan Lyytikkälästä, josta isoisä Johan lähti töihin Sinebrychoffin panimoon Helsinkiin 1856. Johanin pojasta, Yrjön isästä tuli muurari, joka kuoli kun Yrjö-poika oli yhdeksänvuotias. Yrjö Lyytikäinen sai pysyvän jalkavamman lapsena, kun hevosrattaiden pyörä ajoi hänen ylitseen.[1]
Yrjö Lyytikäinen joutui aloittamaan ansiotyön heti kansakoulun jälkeen, aluksi asiapoikana, sitten pakkaajana ja postittajana Kirjavälitys Oy:ssä. Kustannusliike Minervan konttoripäällikkö hänestä tuli 1920-luvun alussa. Aikalaiset muistelevat hänen opiskelleen tarmokkaasti työnsä ohessa.[1][2]
Lyytikäinen siirtyi toimitusjohtajaksi Tampereelle Teos-nimiseen kustannusyhtiöön, jossa hän kustansi muun muassa aikansa menestyskirjailijan Hedwig Courths-Mahlerin teosten suomennoksia. Hän ryhtyi myös päätoimittamaan yhtiön Revontuli-lukemistoa 1932, mutta sitä ei saatu kannattamaan. Samoihin aikoihin Lyytikäinen menetti säästönsä pankin konkurssissa. Lyytikäinen palasi Helsinkiin ja kokeili vielä nimiinsä hankkiman Revontulen kustantamista siellä mutta luovutti. Yhdessä kirjapainonomistaja K. F. Puromiehen kanssa hän perusti uuden lukemistolehden Avun, markkinoiden kolmannen lehden jonka myyjiksi värvättiin työttömiä. Pian kaksi aiemmin saman idean keksinyttä kilpailevaa lehteä, E. J. Paavolan Urpu ja Antero Kajannon Lukki jouduttiin lopettamaan, kun Apu oli sisällöltään parempi ja tarjosi työttömille myyjille suuremman provision.[1][3][4]
Lyytikäinen toimitti Apua alkuvuosina alusta loppuun miltei yksin, apunaan vain vaimonsa Aune Lyytikäinen, joka hoiti konttoria.[2] 1930-luvun lamassa monet kirjoittajat tarjosivat tekstejään halvalla. Vasta sotien jälkeen Apuun palkattiin enemmän työntekijöitä, hekin aluksi sukulaisia ja tuttavia.[1]
Sotaa pakoon Lyytikäinen muutti perheineen Karjalohjalle, jonne hän rakennutti ison talon, Matti Lampénin piirtämän Kyrönnokan, ja jäi asumaan sinne sotien jälkeenkin. Hän oli varhainen etätyöntekijä, joka ajoi Packard-autollaan vain kerran viikossa maanantaisin Avun toimituskokoukseen Helsingin Köydenpunojankadulle. Samalla hän haki seuraavan viikon paperityöt itselleen ja Aune-vaimolleen. Karjalohjan ainoana autonomistajana Lyytikäinen sai usein toimia myös sairaankuljettajana.[2]
Apu-lehden tekoa vaikeutti sodan jälkeen paperinsäännöstely, koska se oli luokiteltu ajanvietelehdeksi toisin kuin kilpailija Seura. Tilanne korjaantui sosiaalidemokraattien tuella 1948, ja Lyytikäinen otti perustamansa Kustannus Oy Apulehden johtoon puoluetta lähellä olleen Janne Hakulisen. Lehden myynti provisioineen siirrettiin työttömiltä työväenliikkeelle.[1]
1950-luvun mittaan Apu kasvatti levikkiään ja ilmoitustulojaan ja muuttui lukemistosta kuvapitoiseksi yleisaikakauslehdeksi niin, että sitä ruvettiin painamaan sanomalehtirotaation sijasta Herttoniemeen perustetussa Helprint-syväpainossa. Lyytikäisen pojat Olli ja Matti Lyytikäinen tulivat 1950-luvun puolivälissä mukaan toimitukseen, johon palkattiin myös ulkopuolisia nuoria kykyjä.[1]
Yrjö Lyytikäinen kuoli yllättäen vuonna 1956, ja yrityksen johdon otti leski Aune Lyytikäinen. Hän kuitenkin menehtyi jo kahta vuotta myöhemmin 1958, ja jatkajiksi nousivat molemmat pojat ja miniä Kirsti Lyytikäinen.[1][2]
Suomennoksia muokkaa
- Sapper : Kohtalokas timanttisalaisuus : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1928
- Stein Riverton : Kummituksen kosto : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1928
- Ottwell Binns : Vaihdokkaan salaisuus. Minerva, Helsinki 1928 (alkuteos The Lady of the North Star)
- Stein Riverton : Asbjörn Krag kuolemaantuomittuna : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1929
- E. Phillips Oppenheim : Musta lipas. Minerva, Helsinki 1929 (alkuteos The Black Box)
- Stein Riverton : Salapoliisi Krag pankkirosvona : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1929
- Stuart Martin : Ihmismetsästäjien verkossa. Minerva, Helsinki 1930
- Sapper : Kostajan salaisuus. Minerva, Helsinki 1930
- E. Phillips Oppenheim : Kummituskerho. Minerva, Helsinki 1930
- Francis Beeding : Kuusi salaperäistä : seikkailuromaani. Minerva, Helsinki 1930
- Frank L. Packard : Lennätinpaholaiset : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1930
- Peter B. Kyne : Miesten mies : romaani. Minerva, Helsinki 1930 (alkuteos Webster Man's Man)
- John Hunter : Nimettömän saaren salaisuus. Taru, Helsinki 1930
- Øvre Richter-Frich : Sing-Singin vanki : seikkailuromaani. Minerva, Helsinki 1930
- Victor Bridges : Vaihdetun miehen salaisuus : seikkailuromaani. Minerva, Helsinki 1930
- R. G. Quin : Neljännestä vailla kahdeksan : salapoliisiromaani. Minerva, Helsinki 1931
- Anonymous : Miehetön aviovaimo. Teos, Tampere 1932
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Leino-Kaukiainen, Pirkko: Lyytikäinen, Yrjö (1902 - 1956) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.12.2014.
- ↑ a b c d Lyytikäinen, Kirsti: ”Aune Lyytikäinen ja hänen roolinsa”, Sanan voimalla, s. 7–8. Helsinki: A-lehdet Oy, 1982. ISBN 951-99425-4-8.
- ↑ Rautonen, Markku: ”Anna apu työttömälle, Avun myytti ja myynti 1933 ja muutama muutos sen jälkeen”, Sanan voimalla, s. 9–12. Helsinki: A-lehdet Oy, 1982. ISBN 951-99425-4-8.
- ↑ Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 58. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001.
Aiheesta muualla muokkaa
- Rautonen, Markku: Apu: sanan voimalla 1933–1983. A-lehdet, 1983 ISBN 951-99440-7-9
- Numminen, Juha: Tarina lehtitalosta. A-Lehdet Oy 1933–2003. A-lehdet 2003.