Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000

Vuoden 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä järjestettiin yleisurheilussa 46 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 22.

Sydneyn olympiastadion.

Mitalistit muokkaa

Miehet muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
  Maurice Greene
  Yhdysvallat
9,87
  Ato Boldon
  Trinidad ja Tobago
9,99
  Obadele Thompson
  Barbados
10,04
 
200 m
  Konstantinos Kenteris
  Kreikka
20,09 Kauden tilastoykkönen John Capel myöhästyi pahasti loppukilpailun lähdössä eikä saanut muita enää kiinni.[1]
  Darren Campbell
  Yhdistynyt kuningaskunta
20,14
  Ato Boldon
  Trinidad ja Tobago
20,20
 
400 m
  Michael Johnson
  Yhdysvallat
43,84
  Alvin Harrison
  Yhdysvallat
44,40
  Greg Haughton
  Jamaika
44,70
 
800 m
  Nils Schumann
  Saksa
1.45,08
  Wilson Kipketer
  Tanska
1.45,14
  Djabir Saïd Guerni
  Algeria
1.45,16
 
1 500 m
  Noah Ngeny
  Kenia
3.32,07
(OR)
  Hicham El Guerrouj
  Marokko
3.32.32
  Bernard Lagat
  Kenia
3.32,44
 
5 000 m
  Millon Wolde
  Etiopia
13.35,49
  Ali Saidi-Sief
  Algeria
13.36,20
  Brahim Lahlafi
  Marokko
13.36,47
 
10 000 m
  Haile Gebrselassie
  Etiopia
27.18,20
  Paul Tergat
  Kenia
27.18,29
  Assefa Mezgebu
  Etiopia
27.19,75
 
Maraton
  Gezahgne Abera
  Etiopia
2.10.11
  Erick Wainaina
  Kenia
2.10.31
  Tesfaye Tola
  Etiopia
2.11.10
 
110 m aitajuoksu
  Anier García
  Kuuba
13,00
  Terrence Trammell
  Yhdysvallat
13,16
  Mark Crear
  Yhdysvallat
13,22
 
400 m aitajuoksu
  Angelo Taylor
  Yhdysvallat
47,50
  Hadi Al Somayli
  Saudi-Arabia
47,53
  Llewellyn Herbert
  Etelä-Afrikka
47,81
 
3 000 m estejuoksu
  Reuben Kosgei
  Kenia
8.21,43
  Wilson Boit Kipketer
  Kenia
8.21,77
  Ali Ezzine
  Marokko
8.22,15
 
4 × 100 m
    Yhdysvallat
Kenny Brokenburr*
Tim Montgomery*
Jon Drummond
Bernard Williams
Brian Lewis
Maurice Greene
37,61 * Juoksivat alkuerissä[2]
    Brasilia
Cláudio Roberto de Souza*
Vicente de Lima
Edson Ribeiro
André da Silva
Claudinei da Silva
37,90
    Kuuba
Luis Alberto Pérez-Rionda
Iván Garcia
Freddy Mayola
José Ángel César
38,04
 
4 × 400 m
    Nigeria
Nduka Awazie*
Fidelis Gadzama*
Clement Chukwu
Jude Monye
Sunday Bada
Enefiok Udo-Obong
2.58,68

Loppukilpailun voitti alun perin Yhdysvaltain joukkue (Alvin Harrison, Antonio Pettigrew, Calvin Harrison ja Michael Johnson) ajalla 2.56,35. Alku- ja välierissä Yhdysvaltain joukkueessa juoksivat myös Jerome Young ja Angelo Taylor. Joukkue menetti voittonsa vuonna 2008 Pettigrew'n tunnustettua dopingin käytön. Young oli menettänyt mitalinsa jo aikaisemmin oman dopingkärynsä vuoksi.[3] KOK jakoi mitalit uudestaan vuonna 2012 vähän ennen Lontoon olympialaisia.[4]

*Juoksivat alkuerissä[2]

    Jamaika
Michael McDonald*
Sanjay Ayre*
Michael Blackwood
Greg Haughton
Christopher Williams
Danny McFarlane
2.58,78
    Bahama
Timothy Munnings*
Avard Moncur
Troy McIntosh
Carl Oliver
Christopher Brown
2.59,23
 
20 km kävely
  Robert Korzeniowski
  Puola
1.18.59
(OR)
Meksikon Bernardo Segura tuli ensimmäisenä maaliin ja ehti jonkin aikaa juhlia voittoa ennen kuin hänen suorituksensa hylättiin.[5]
  Noé Hernández
  Meksiko
1.19.03
  Vladimir Andrejev
  Venäjä
1.19.27
 
50 km kävely
  Robert Korzeniowski
  Puola
3.42.22
  Aigars Fadejevs
  Latvia
3.43.40
  Joel Sánchez Guerrero
  Meksiko
3.44.36
 
Korkeushyppy
  Sergei Kljugin
  Venäjä
235 Rankka vesisade häiritsi kilpailun loppuvaiheita.[6]
  Javier Sotomayor
  Kuuba
232
  Abderrahmane Hammad
  Algeria
232
 
Seiväshyppy
  Nick Hysong
  Yhdysvallat
590
  Lawrence Johnson
  Yhdysvallat
590
  Maksim Tarasov
  Venäjä
590
 
Pituushyppy
  Iván Pedroso
  Kuuba
855 Jai Taurima hyppäsi viidennellä kierroksella Oseanian ennätyksen 849 cm ja nousi kilpailun johtoon mutta Iván Pedroso nousi viimeisellä hypyllään voittoon.[7]
  Jai Taurima
  Australia
849
  Roman Štšurenko
  Ukraina
831
 
Kolmiloikka
  Jonathan Edwards
  Yhdistynyt kuningaskunta
17,71
  Yoel Garcia
  Kuuba
17,47
  Denis Kapustin
  Venäjä
17,46
 
Kuulantyöntö
  Arsi Harju
  Suomi
21,29 Arsi Harju oli karsinnan paras tuloksella 21,39 m. Loppukilpailussa hän työnsi ensimmäisellä kierroksella tuloksen 21,20 m ja toisella voittotuloksen 21,29 m.[8]
  Adam Nelson
  Yhdysvallat
21,21
  John Godina
  Yhdysvallat
21,20
 
Kiekonheitto
  Virgilijus Alekna
  Liettua
69,30
  Lars Riedel
  Saksa
68,50
  Frantz Kruger
  Etelä-Afrikka
68,19
 
Moukarinheitto
  Szymon Ziólkowski
  Puola
80,02
  Nicola Vizzoni
  Italia
79,64
  Ihar Astapkovitš
  Valko-Venäjä
79,17
 
Keihäänheitto
  Jan Železný
  Tšekki
90,17
(OR)
  Steve Backley
  Yhdistynyt kuningaskunta
89,85
  Sergey Makarov
  Venäjä
88,67
 
Kymmenottelu
  Erki Nool
  Viro
8641 Kiekonheitossa Erki Nool ei saanut kahdella ensimmäisellä heitollaan tulosta, ja hänen kolmas heittonsa tuomittiin aluksi yliastutuksi mutta Viron tekemän vastalauseen ja videotarkastelun jälkeen kolmas heitto, joka oli varmuuden vuoksi mitattu, hyväksyttiin.[9][10]
  Roman Šebrle
  Tšekki
8606
  Chris Huffins
  Yhdysvallat
8595
 

Naiset muokkaa

Laji Sijoitukset Selostus
100 m
  Ei voittajaa Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä. Kultaa ei kuitenkaan annettu Thanulle tämän myöhemmän dopingepäselvyyksien vuoksi vaan se päätettiin jättää jakamatta.[11]
  Ekaterini Thanu
  Kreikka
Tayna Lawrence
  Jamaika
11,12

11,18
  Merlene Ottey
  Jamaika
11,19
 
200 m
  Pauline Davis-Thompson
  Bahama
22,27 Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11]
  Susanthika Jayasinghe
  Sri Lanka
22,28
  Beverly McDonald
  Jamaika
22,35
 
400 m
  Cathy Freeman
  Australia
49,11
  Lorraine Graham
  Jamaika
49,58
  Katharine Merry
  Yhdistynyt kuningaskunta
49,72
 
800 m
  Maria De Lurdes Mutola
  Mosambik
1.56,15
  Stephanie Graf
  Itävalta
1.56,64
  Kelly Holmes
  Yhdistynyt kuningaskunta
1.56,80
 
1 500 m
  Nouria Mérah-Benida
  Algeria
4.05,10 Ennakkosuosikkeihin kuulunut Gabriela Szabo kompuroi loppukilpailun alkupuolella edessään kaatuneeseen Hayley Tullettiin ja jäi muista jälkeen. Loppusuoralla hän kiri useiden kilpailijoiden ohi mutta ylsi vain kolmanneksi. Yhdysvaltalaisen Suzy Favor Hamiltonin voimat loppuivat loppusuoralla ja hän kaatui itsekseen ollessaan vielä mitalitaistelussa mukana; hän jäi lopputuloksissa viimeiseksi ja kilpailun päätyttyä hänet vietiin stadionilta pyörätuolissa.[12][13][14][15]
  Violeta Beclea
  Romania
4.05,15
  Gabriela Szabo
  Romania
4.05,27
 
5 000 m
  Gabriela Szabo
  Romania
14.40,79
(OR)
  Sonia O’Sullivan
  Irlanti
14.41,02
  Gete Wami
  Etiopia
14.42,23
 
10 000 m
  Derartu Tulu
  Etiopia
30.17,49
(OR)
  Gete Wami
  Etiopia
30.22,48
  Fernanda Ribeiro
  Portugali
30.22,88
 
Maraton
  Naoko Takahashi
  Japani
2.23.14
(OR)
  Lidia Simon
  Romania
2.23.22
  Joyce Chepchumba
  Kenia
2.24.45
 
100 m aitajuoksu
  Olga Šišigina
  Kazakstan
12,65 Kauden tilastoykkönen ja hallitseva maailmanmestari Gail Devers keskeytti välierässä.[16]
  Glory Alozie
  Nigeria
12,68
  Melissa Morrison
  Yhdysvallat
12,76
 
400 m aitajuoksu
  Irina Privalova
  Venäjä
53,02
  Deon Hemmings
  Jamaika
53,45
  Nezha Bidouane
  Marokko
53,57
 
4 × 100 m
    Bahama
Eldece Clarke-Lewis*
Savatheda Fynes
Chandra Sturrup
Pauline Davis-Thompson
Debbie Ferguson
41,95 Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea KOK hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18]

* Juoksivat joukkueessa alku- ja välierissä.[2]
    Jamaika
Merlene Frazer*
Tayna Lawrence
Veronica Campbell
Beverly McDonald
Merlene Ottey
42,13
    Yhdysvallat
Passion Richardson*
Chryste Gaines
Torri Edwards
Nanceen Perry
Marion Jones
42,20
4.   Ranska
Linda Ferga
Muriel Hurtis
Fabe Dia
Christine Arron
42,42
 
4 × 400 m
    Yhdysvallat
Andrea Anderson*
Jearl Miles-Clark
Monique Hennagan
Marion Jones
LaTasha Colander-Richardson
3.22,62 Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18]

* juoksivat alkuerissä[2]
    Jamaika
Charmaine Howell*
Michelle Burgher*
Sandie Richards
Catherine Scott
Deon Hemmings
Lorraine Graham
3.23,25
    Venäjä
Olesja Zykina*
Natalja Nazarova*
Julija Sotnikova
Svetlana Gontšarenko
Olga Kotljarova
Irina Privalova
3.23,46
4.   Nigeria
Doris Jacob*
Olabisi Afolabi
Opara Charity
Rosemary Okafor
Falilat Ogunkoya-Osheku
3.23,80
 
20 km kävely
  Wang Liping
  Kiina
1.29.05
(OR)
Australian Jane Saville hylättiin johtoasemasta juuri ennen stadionille saapumista.[19]
  Kjersti Tysse Plätzer
  Norja
1.29.33
  María Vasco
  Espanja
1.30.23
 
Korkeushyppy
  Jelena Jelesina
  Venäjä
201
  Hestrie Cloete
  Etelä-Afrikka
201
  Kajsa Bergqvist
  Ruotsi
199
 
Seiväshyppy
  Stacy Dragila
  Yhdysvallat
460
(OR)
Naisten seiväshyppy oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[20]
  Tatiana Grigorieva
  Australia
455
  Vala Flosadóttir
  Islanti
450
 
Pituushyppy
  Heike Drechsler
  Saksa
699 Alun perin Marion Jones voitti pronssia, mutta mitali ottiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitali jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11]
  Fiona May
  Italia
692
  Tatjana Kotova
  Venäjä
683
 
Kolmiloikka
  Tereza Marinova
  Bulgaria
15,20
  Tatjana Lebedeva
  Venäjä
15,00
  Olena Hovorova
  Ukraina
14,96
 
Kuulantyöntö
  Janina Karoltšyk
  Valko-Venäjä
20,56
  Larisa Pelešenko
  Venäjä
19,92
  Astrid Kumbernuss
  Saksa
19,62
 
Kiekonheitto
  Elina Zverjova
  Valko-Venäjä
68,40
  Anastasia Kelesidu
  Kreikka
65,71
  Irina Jattšenko
  Valko-Venäjä
65,20
 
Moukarinheitto
  Kamila Skolimowska
  Puola
71,16 Naisten moukarinheitto oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[21]
  Olga Kuzenkova
  Venäjä
69,77
  Kirsten Münchow
  Saksa
69,28
 
Keihäänheitto
  Trine Hattestad
  Norja
68,91
(OR)
  Mirela Maniani-Tzelili
  Kreikka
67,51
  Osleidys Menéndez
  Kuuba
66,18
 
Seitsenottelu
  Denise Lewis
  Yhdistynyt kuningaskunta
6584
  Jelena Prohorova
  Venäjä
6531
  Natallja Sazanovitš
  Valko-Venäjä
6527
 

Lähteet muokkaa

  1. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 210–211. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  2. a b c d Sydney 2000 – tulokset IAAF. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  3. USA:n viestijoukkue menetti Sydneyn olympiakullan 2.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2008. [vanhentunut linkki]
  4. IOC Executive Board meets ahead of London Games 21.7.2012. olympic.org: KOK. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
  5. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 220–221. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  6. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 223. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  7. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 225. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  8. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 227–230. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  9. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 234. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  10. Nool kymmenottelun voittaja 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
  11. a b c Marion Jonesin kultaa ei anneta toiselle dopingsekoilijalle. Helsingin Sanomat, 10.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2009.
  12. Algerian Merah-Benida yllätysvoittoon 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
  13. Majasaari, Matti: [https://www.ts.fi/urheilu/1073798316/Nouria+MerahBenida+juoksee+kaikkien+arabinaisten+puolesta Nouria Merah-Benida juoksee kaikkien arabinaisten puolesta] Turun Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 9.5.2020.
  14. Longman, Jere: Sydney 2000: Women's 1,500; A Mysterious Fall by Favor Hamilton The New York Times. 1.10.2000. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
  15. Currie, Alan & Currie, Brenda: Hayley Tullett Welsh Athletics Ltd. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
  16. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 240. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  17. a b Marion Jonesin joukkuekavereille palautettiin olympiamitalit hs.fi. 16.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 18.7.2010.
  18. a b Athletics – Women's 4x100m and 4x400m relay of the 2000 Sydney Olympic Games – The appeal of the US athletes is upheld (PDF) (lehdistötiedote) 16.7.2010. CAS. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  19. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 242. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  20. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 243. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
  21. Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 246. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.

Aiheesta muualla muokkaa