Wikipedia

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: detaljitaso

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa toimintaa, jossa liiketoiminnallisia malleja hyödynnetään yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se sisältää yhteiskunnalliset yritykset, jotka toimivat markkinoilla yrityksinä ja joilla on yhteiskunnalliset tavoitteet, rajoitettu voitonjako, vapaaehtoistyötä ja hyväntekeväisyystoimintoja. Käsitettä käytetään erityisesti Amerikassa ja jonkin verran Suomessa.

Yhteiskunnallisen yrityksen piirteitä muokkaa

Yhteiskunnallinen yritys on yritys, jonka ensisijainen tavoite ei ole taloudellinen voitto vaan jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen. Määrittävä tekijä on toiminnan tavoite, ei työntekijöiden valinta, kuten sosiaalisessa yrityksessä. Mahdollinen voitto palautetaan yleensä toimintaan.[1][2] Liiketoimintamalliin kuuluu myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuunteleminen, palveluiden suunnitteleminen yhdessä näiden kanssa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Asiakkaiden on myös tiedettävä, ketkä ovat yrityksen omistajia. Yhteiskunnallisia yrityksiä löytyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalta, liikunta-, ympäristö-, taide- ja kulttuurisektorilta sekä maaseudun ja haja-asutusalueen kehittämisalalta.

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää liiketoimintataidot yhteiskunnallisten tai ekologisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin sen toiminta-ajatuksen mukaisen yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Tärkeää on myös liiketoiminnan avoimuus ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen.

Britanniassa yhteiskunnallisten yritysten piiriin kuuluu toimintatavaltaan erilaisia yrityksiä, kuten osuuskuntia, säätiöitä ja sosiaalista asuntotuotantoa harjoittavia yrityksiä. Yrityksen voivat omistaa myös työntekijät. Britanniassa nämä yritykset eivät saa jakaa voittoa. Esimerkkiyrityksiä ovat kuntokeskus Greenwich Leisure Limited (GLL) ja mikrolainayritys Grameen Bank.[3]

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa muokkaa

Suomessa yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja yhteiskunnallisten yritysten edellytyksiä edistävät mm. Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistys SYY ry, Suomen Lontoon instituutti ja SYFO Oy sekä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Yhteinen yritys -hanke on yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu.

Työ- ja elinkeinoministeriön 21.6.2010 asettama työryhmä selvitti ja arvioi yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin soveltuvuutta yrittäjyyden vahvistamiseen ja sen muotojen monipuolistamiseen, julkisen palvelutuotannon uudistamiseen, kansalaisjärjestöjen maksullisen palvelutoiminnan organisointiin ja työmarkkinoille integrointiin. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 31.1.2011.

Suomen Lontoon -instituutin tekemän selvityksen mukaan Suomen PK-sektorista kolmannes kokee toteuttavansa yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä päämääriä, ja 15 % myös kierrättää voittonsa saman päämäärän edistämiseen. Neljä prosenttia selvitykseen vastanneista PK-sektorin yrityksistä kokee yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen päämäärän erittäin tärkeäksi toiminnalleen. Selvityksen perusteella Suomen yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan arvioida olevan noin 12 000 ja niiden liikevaihdon yhteensä noin 7 miljardia euroa.[4]

Yhteiskunnallisten yritysten pioneeri ja Britannian sektorin entinen johtaja Jonathan Bland on laatinut Suomen työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ-hankkeelle raportin Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Ison-Britannian malli ja sen kokemukset[5], joka julkistettiin 5. toukokuuta 2010 Helsingissä. Raportin mukaan Isossa-Britanniassa on 62 000 yhteiskunnallista yritystä, joissa työskentelee 800 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 27 miljardia euroa.

Suomessa yhteiskunnallisten yritysten juuret löytyvät osuustoiminnasta, joka jo pari sataa vuotta sitten yhdisti yhteiskunnalliset tarpeet ja liiketoimintamallin. Muun muassa Sokeva oy:tä voidaan pitää yhteiskunnallisena yrityksenä, koska liiketoiminnasta tulevan voiton saa Näkövammaisten liitto. Tyypillinen yhteiskunnallinen yritys on Remake EkoDesign, joka tuottaa eko-ompelimopalvelua tehden kierrätysmateriaalista mittatilausratkaisuja.[3]

Sosiaaliset yritykset muodostavat Suomeesa pienehkön osan yhteiskunnallisista yrityksistä. Sosiaalisten yritysten päätehtävä on vajaakuntoisten työllistäminen.

TEM:n Ja Demos Helsingin Hyvän työn manifestin[6] toimenpidesuositukset sisältävät yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevat kohdat:

  • TEMin johdolla laaditaan raportti, jossa esitellään yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden merkitystä yhteiskunnassa. Raportissa tuodaan esiin kriteerejä yhteiskunnallisille yrityksille.
  • TEM uudistaa sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä monipuolisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmasta. Työllistämistavoitteita palvelevista sosiaalisista yrityksistä siirrytään laajempaan, yhteiskunnallista hyvää toteuttavaan yrittäjyyteen.
  • Selvitetään mahdollisuudet rahoittaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä olemassa olevien rahoitusorganisaatioiden avulla (Sitra, Tekes, Finpro).

Suomalaisen Työn Liitto julkisti joulukuussa 2011 Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Sen tavoitteena on nostaa esiin yhteiskunnallisia yrityksiä, edistää yhteiskunnallisen yritystoimintaa omana yritystoiminnan muotonaan sekä vahvistaa yrittäjyyttä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Elina Kervinen: Yhteiskunnallinen yrittäjyys tekee tuloaan myös Suomeen. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Sosiaalinen yritys ei välttämättä ole yhteiskunnallinen. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Anssi Miettinen: Kuntosali Lontoossa toimii Robin Hood -periaatteella. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. B4. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Antti Karjalainen ja Elina Syrjänen (2009): Onko Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä? Suomen Lontoon instituutti
  5. ↑ The Finnish Institute in London 5.5.2010: Raportti: Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-luvun haasteisiin[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Hyvän työn manifesti Demos Helsinki. Viitattu 21.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhteiskunnallinen yrittäjyys.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhteiskunnallinen_yrittäjyys&oldid=21780081”