Xuande

Keisari (1399-1435)

Keisari Xuande (kiin. 宣德帝, p Xuāndédì; 16. maaliskuuta 1399[1]31. tammikuuta 1435), alku­peräiseltä nimeltään Zhu Zhanji (朱瞻基), oli Kiinan Ming-dynastian viides keisari, joka hallitsi vuosina 1425–1435. Nimi Xuande merkitsee hyveen julistusta.

Xuande
明宣宗
Kiinan keisari
Valtakausi 27. heinäkuuta 142531. tammikuuta 1435
Edeltäjä Hongxi
Seuraaja Zhengtong
Syntynyt 16. maaliskuuta 1399
Peking, Kiina
Kuollut 31. tammikuuta 1435 (35 vuotta)
Peking, Kiina
Suku Zhu
Isä Hongxi
Äiti Zhang
Ming Dynasty Xuande Archaic Porcelain Vase and Six -Character Mark

Keisari Xuande tuli tunnetuksi myös taidemaalarina.

Elämäkerta muokkaa

Xuande oli keisari Hongxin ja keisarinna Cheng Xiao Zhaon vanhin poika. Xuande piti kirjalli­suudesta ja runoudesta. Vaikka hän yhä piti Pekingiä kaikissa virallisissa asia­kirjoissa tois­sijaisena pää­kaupunkina, hän asui siellä ja hallitsi sieltä käsin samaan tapaan kuin iso­isänsä, keisari Yongle.

Xuande antoi Zheng Hen johtaa seitsemättä ja viimeistä merellistä tutkimus­matkaansa.

Xuanden setä Zhu Gaoxu, Hanin prinssi, oli ollut Yonglen suosiossa soti­laalli­sen menes­tyksensä vuoksi, mutta hän ei totellut keisarin käskyjä ja vuonna 1417 hänet karkotettiin Le'anin pienelle läänitys­alueelle Shandongiin. Kun Zhu Gaoxu kapinoi, uusi keisari Xuande hyökkäsi häntä vastaan 20 000 sotilaan voimin. Pian sen jälkeen Zhu Gaoxu antautui. Hän joutui tavallisen kansalaisen asemaan ja kuoli kidutuksiin. Kuusi­sataa kapinoivaa virka­miestä teloitettiin ja 2 200 karkotettiin. Keisari ei aluksi halunnut teloittaa setäänsä, mutta myöhemmät tapahtumat raivos­tuttivat hänet siinä määrin, että Zhu Gaoxu teloitettiin tulella kiduttamalla. Myös hänen kaikki poikansa teloitettiin. On hyvin toden­näköistä, että Zhu Gaoxun julkeus, jota monet historioitsijat ovat yksityiskohtaisesti kuvailleet, loukkasi keisaria. Erään teorian mukaan Zhu Gaoxu tahallaan sai keisarin kompastumaan, kun tämä oli tulossa vierailulle.

Keisari Xuande halusi vetää sota­joukkonsa pois Annamista, mutta muutamat hänen neuvonantajistaan olivat toista mieltä. Sen jälkeen, kun kiinalaiset varus­kunnat joutuivat kärsimään raskaita tappioita, keisari lähetti alueelle Liu Shengin sotajoukkojen kanssa. Annamilaiset voittivat Liu Shengin, joka vuonna 1427 menetti 70 000 miestä. Kiinalaiset vetäytyivät alueelta ja Xuande lopulta tunnusti Annamin itsenäisyyden. Pohjoisessa Xuande vuonna 1428 tutki rajaa ratsuväen 3000 eskadroonan avulla, ja pystyu kostamaan mongolien hyökkäyksen. Kiinalaiset antoivat Aruhgtain itä­mongolien sotia läntisiä Toghon oiratti­heimoja vastaan. Peking sai vuosittain hevosia Arughtailta, jonka oiratilaiset kuitenkin voittivat vuonna 1431 ja surmasivat vuonna 1434, kun Toghon valtasi Itä-Mongolian. Ming-hovi ylläpiti sen jälkeen ystävällisiä suhteita Oiratin kanssa. Kiinan diplomaatti­suhteita Japanin kanssa parannettiin vuonna 1432. Suhteet Koreaan olivat yleensä hyvät, paitsi milloin korealaiset loukkaan­tuivat siitä, että joutuivat ajoittain lähettämään neitoja Ming-hovin haaremiin.

 
Posliininen ding-astia Xuanden hallitsijakaudelta

Eunukkien salainen neuvosto vahvisti keskitettyä valtaa valvomalla salaista poliisia, ja heidän vaikutus­valtansa alkoi kasvaa. Vuonna 1428 korkea virkamies Liu Guan tuomittiin pakko­työhän, ja hänen tilalleen nimitettiin lahjomaton Gu Zuo (k. 1446), joka erotti 43 Pekingin ja Nankingin sensoraattien jäsentä heidän epä­pätevyytensä vuoksi. Osa heistä alennettiin arvossa, vangittiin tai karkotettiin, mutta ketään ei teloitettu. Heidän tilalleen nimitetyt uudet virkamiehet asetettiin koe­ajalle, kun sensoraatti teki selvityksen koko Ming-hallinnosta, myös sotilaallisesta. Samana vuonna keisari uudisti sota­väen­ottoa ja karkureita koskevat säännökset. Kuitenkin perinnöllinen sotilas­sääty pysyi tehottomana ja kärsi edelleen huonosta moraalista. Suuri eri­arvoisuus veron­maksussa oli edellisen 40 vuoden aikana saanut monet maan­viljelijät joillakin alueilla hylkäämään tilansa edellisten 40 vuoden aikana. Vuonna 1430 Xuande alensi veroja kaikilla keisarikunnan alueilla ja lähetti "kiertäviä rauhoittajia" koordinoimaan maa­kuntien hallintoa ja valvomaan sotilas­johtajia. He yrittivät hävittää veron­kerääjien harjoittamat laittomuudet ja korruption. Keisari määräsi usein uusinta­oikeuden­käyntejä, jotka palauttivat vapauden tuhansille syyttömille. Xuande kuoli sairauteen hallittuaan kymmenen vuotta.

Xuande hallitsi huomattavan rauhallisena aikana, jolloin ei ollut mainittavia ulkoisia tai sisäisiä ongelmia. Myöhemmät historioitsijat ovat pitäneet hänen hallitsija­kauttaan Ming-dynastian kulta-aikana.


Keisari taiteilijana muokkaa

 
"Leikkivät gibbonit", keisari Guanden maalaus vuodelta 1427.

Keisari Xuande tunnettiin moni­taitoisena taide­maalarina, joka maalasi taitavasti varsinkin eläimiä. Joitakin hänen taide­teoksiaan säilytetään Kansallisessa palatsi­museossa Taipeissa sekä Arthur M. Sacklerin museossa, joka on osa Harvardin taidemuseoita Massachusettsin Cam­bridgessä. Robert D. Mowry, kiinalaisen taiteen kuraattori Arthur M. Sacklerin museossa, kuvaili häntä "ainoaksi Ming-keisariksi, joka osoitti todellista taiteellista lahjakkuutta ja mielenkiintoa taiteeseen".[2]

Xuande taiteessa kuvattuna muokkaa

Xuande kuvattiin omana aikoinaan hovin muoto­kuvissa ja myös muissa taide­museoissa. Esimerkiksi oheisessa panoraama­maalauksessa keisari Xuande on kuvattuna oikealla ratsastamassa mustalla hevosella kypärä päässään. Erotukseksi ympärillä olevista henkivartijoista hänet on maalattu suhteettoman suureksi.

Original – Panoraamamaalaus, jossa Kiinan keisari Xuande kulkee ratsuväen ja norsujen vetämien vaunujen muodostaman saattueen jäljessä Ming-dynastian haudoille.

Perhe muokkaa

 
Keisari Xuande pelaamassa golfia.

Puolisot muokkaa

  • Keisarinna Gong Rang Zhang (恭讓章皇后), oma nimi Hu Shanxiang (胡善祥) (kuollut 1443), prinsessa Shunden tytär, avioitui keisari Xuanden kanssa 1417, mutta erosi 1428
  • Keisarinna Xiao Gong Zhang (孝恭章皇后), alkuperäinen sukunimi Sun (孫) (kuollut syys-lokakuussa 1462), *Keisarinna Dowager Xiao Yi (孝翼太后), alkuperäinen sukunimi Wu (吳) (kuollut joulukuussa 1461)
  • Keisarillinen jalkavaimo Guo Ai (嬪郭愛), alkuperäinen nimi Guo Ai (郭愛), arvonimi Shanli (善理) (kuollut 1435), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Noble Duan Jing (端靜貴妃), alkuperäinen sukunimi He (何), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Chun Jing Xian (純靜賢妃), alkuperäinen sukunimi Zhao (趙), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Zhen Shun Hui (貞順惠妃), alkuperäinen sukunimi Wu (吳), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Zhuang Jing Shu (莊靜淑妃), alkuperäinen sukunimi Jiao (焦), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Zhuang Shun Jing (莊順敬妃), alkuperäinen sukunimi Cao (曹), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Zhen Hui Shun (貞惠順妃), alkuperäinen sukunimi Xu (徐), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Gong Ding Li (恭定麗妃), alkuperäinen sukunimi Yuan (袁), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Zhen Jing Shu (貞靜淑妃), alkuperäinen sukunimi Zhu (諸), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Gong Shun Chong (恭順充妃), alkuperäinen sukunimi Li (李), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Su Xi Cheng (肅僖成妃), alkuperäinen sukunimi He (何), haudattu keisari Xuanden hautaan
  • Gong Yi Hui (恭懿惠妃), alkuperäinen sukunimi Zhao (趙)
  • Shu (淑妃), alkuperäinen sukunimi Liu (劉)

Pojat muokkaa

Järjestysluku Alkuperäinen nimi Hallitsijanimi Syntynyt Kuollut Äiti Puoliso
1 Zhu Qizhen
朱祁鎮
Keisari Zhengtong
(7. helmikuuta 1435 – 1. syyskuuta 1449)
Keisari Tianshun
11. helmikuuta 1457 – 23. helmikuuta 1464
29. marraskuuta 1427 23. helmikuuta 1464 Keisarinna Xiao Gong Zhang Keisarinna Xiao Zhuang Rui
Keisarinna Xiao Su
19 jalkavaimoa
2 Zhu Qiyu
朱祁鈺
Keisari Jingtai 21. syyskuuta 1428 14. maaliskuuta 1457 Leskikeisarinna Xiao Yi Keisarinna Xiao Yuan Jing
Keisarinna Su Xiao
2 jalkavaimoa

Tyttäret muokkaa

Järjestysluku Arvonimi Nimi Syntynyt Kuollut Avioitumispäivä Puoliso Äiti Notes
1 Prinsessa Shunde
順德公主
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱)
(omaa nimeä ei tunneta)
1420 1443 1437 Shi Jing
石璟
Keisarinna Gong Rang Zhang
2 Prinsessa Yongqing
永清公主
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱)
(omaa nimeä ei tunneta)
? 1433 kuollut naimattomana
3 Prinsessa Changde
常德公主
alkuperäinen sukunimi: Zhu (朱)
(omaa nimeä ei tunneta)
1424 1470 1440 Xue Huan
薛桓
Keisarinna Xiao Gong Zhang


 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Xuande Emperor

Lähteet muokkaa

  • Frederick W. Mote, Denis C. Twitchett: The Cambridge History of China, Vol 7 – The Ming Dynasty 1368–1644, Part 1, s. 285–304. Cambridge University Press, 1988. ISBN ISBN 978-0-521-24332-2.

Viitteet muokkaa

  1. 《宣宗章皇帝實錄》. “仁宗昭皇帝嫡長子,母今太皇太后,以己卯歲二月九日生上於北京。”
  2. Imperial Salukis: Speedy hounds, portrayed by a Chinese emperor. Harvard Magazine, toukokuu 2007.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Edward Dreyer: Early Ming China (1982)
  • Charles Hucker: Chinese Government in Ming Times (1969)
Edeltäjä:
Hongxi
Kiinan keisari
1425–1435
Seuraaja:
Zhengtong