Xenacoelomorpha
Xenacoelomorpha on eläinkunnan pääjakso, joka sisältää noin 400 lajia matoja.[1] Ne elävät lähes yksinomaan meressä.[2] Pääjakson monimuotoisin ryhmä on alkeislattanat (Acoela).[3] Suomesta lajeja tunnetaan seitsemän, jotka ovat kaikki alkeislattanoita.[4]
| Xenacoelomorpha | |
|---|---|
 Alkeislattanoita |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläimet Animalia |
| Kladi: | Parahoxozoa |
| Kladi: | Planulozoa |
| Kladi: | Kaksikylkiset Bilateria |
| Pääjakso: |
Xenacoelomorpha Philippe et al., 2011 |
| Katso myös | |
Kuvaus muokkaa
Xenacoelomorpha-lajit ovat pehmeäruumiisia, litteitä matoja, joilla ei ole ruumiinonteloa.[1][2] Lisäksi niiltä puuttuu muun muassa peräaukko, nefridiot ja verenkiertojärjestelmä.[5] Umpimadot (Acoelomorpha) ovat pieniä, korkeintaan muutaman millimetrin kokoisia, mutta Xenoturbellida-ryhmän lajit ovat paljon suurempia. Xenoturbella monstrosa voi kasvaa jopa yli 20 senttimetrin pituiseksi.[3]
Elintavat muokkaa
Xenacoelomorpha-lajit elävät meressä, esimerkiksi rantahiekassa ja mutasedimentissä, jotkin lajit myös pelagisessa vyöhykkeessä. Jotkin umpimadot ovat endobiontteja, jotka elävät merimakkaroiden ja merisiilien ruumiiden sisällä. Xenacoelomorpha-lajit ovat hermafrodiitteja.[3]
Luokittelu muokkaa
Xenacoelomorpha sisältää kolme pääryhmää – alkeislattanat (Acoela), Nemertodermatida ja Xenoturbellida –, joita ei aina ole osattu yhdistää toistensa sukulaisiksi.[3][6][7] Aiemmin nämä ryhmät luokiteltiin värysmatoihin (Turbellaria).[3] Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat kuitenkin muuttaneet käsitystä luokittelusta, vaikka tutkimustulokset ovat olleet usein ristiriitaisia. Kolme pääryhmää yhdistävä Xenacoelomorpha-pääjakso kuvattiin vuonna 2011.[6][8]
Xenacoelomorpha-pääjakson jaottelu:[7]
- Pääjakso: Xenacoelomorpha
- Alajakso: Umpimadot (Acoelomorpha)
- Lahko: Alkeislattanat (Acoela)
- Lahko: Nemertodermatida
- Alajakso: Xenoturbellida
- Heimo: Xenoturbellidae
- Alajakso: Umpimadot (Acoelomorpha)
Toisin kuin muilla kaksikylkisillä, Xenacoelomorpha-lajeilla ei ole nefridioita. Todennäköisesti pääjakso onkin kaikkien muiden kaksikylkisten eli Nephrozoa-kladin sisarryhmä. Alla on kladogrammi, joka osoittaa Xenacoelomorphan mahdollisen sijainnin eläinten evoluutiopuussa:[5]
| Eläimet (Animalia/Metazoa) |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet muokkaa
- Brusca, Richard C. & Moore, Wendy & Shuster, Stephen M.: ”Introduction to the Bilateria and the Phylum Xenacoelomorpha”, Invertebrates. Sunderland, Mass: Sinauer Associates, 2016. ISBN 9781605353753. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.9.2022). (englanniksi)
- Jondelius, Ulf & Raikova, Olga I. & Martinez, Pedro: Xenacoelomorpha, a Key Group to Understand Bilaterian Evolution: Morphological and Molecular Perspectives. Teoksessa Pontarotti, Pierre (toim.): Evolution, Origin of Life, Concepts and Methods. Cham: Springer, 2019. doi:10.1007/978-3-030-30363-1_14. ISBN 978-3-030-30363-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.9.2022). (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 349
- ↑ a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 346
- ↑ a b c d e Jondelius, Raikova & Martinez 2019, s. 288
- ↑ Xenacoelomorpha Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 14.9.2022.
- ↑ a b Cannon, Johanna Taylor et al.: Xenacoelomorpha is the sister group to Nephrozoa. Nature, 3.2.2016, 530. vsk, nro 7588, s. 89–93. doi:10.1038/nature16520. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 350
- ↑ a b World Register of Marine Species (WoRMS): Xenacoelomorpha (luettu 14.9.2022) (englanniksi)
- ↑ Jondelius, Raikova & Martinez 2019, s. 290