Wikipedia

Wolf Hoffmann

saksalainen muusikko

Wolf Hoffmann (s. 10. joulukuuta 1959 Mainz, Länsi-Saksa) on saksalainen muusikko, joka tunnetaan parhaiten heavy metal -yhtye Acceptin kitaristina. Hoffmann on soittanut kaikilla Acceptin albumeilla ja säveltänyt suuren osan yhtyeen kappaleista. Hän on yhtyeen ainut alkuperäisjäsen Peter Baltesin lähdettyä yhtyeestä marraskuussa 2018.

Wolf Hoffmann
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1959 (ikä 64)
Mainz, Länsi-Saksa
Ammatti muusikko, lauluntekijä, valokuvaaja
Puoliso Gaby Hoffmann
Muusikko
Tyylilajit heavy metal, power metal, speed metal
Soittimet kitara
Yhtyeet Accept
Aiheesta muualla
www.wolfhoffmann.com

Acceptin ollessa tauolla Hoffmann työskenteli valokuvaajana. Hän on tehnyt myös kaksi soololevyä, joilla on rock- ja metalliversioita klassisen musiikin tunnetuista teoksista.

Elämäkerta muokkaa

Lapsuus ja nuoruus muokkaa

Länsi-Saksan Mainzissa syntynyt Wolf Hoffmann muutti kuusivuotiaana perheensä kanssa Wuppertalin kaupunkiin. Hänen isänsä oli kemian professori ja äitinsä kotiäiti. Vanhemmat toivoivat poikansa menevän yliopistoon ja suuntautuvan akateemiselle uralle. Hoffmann kuitenkin kiinnostui kitaransoitosta ja sai vanhemmiltaan ensimmäisen akustisen kitaransa lupaamalla käydä soittotunneilla. Hoffmann kävi soittotunneilla lopulta vain vuoden ajan, koska ei innostunut akustisen kitaran soittamisesta. Into soittamiseen palasi hänen saatuaan ensimmäisen sähkökitaransa.[1]

Yläasteella opiskellessaan Hoffmann soitti kitaraa kavereidensa kanssa päivittäin. Soittaminen oli enimmäkseen hauskanpitoa, ja kokoonpanot kestivät usein vain muutamien harjoitusten ajan. Vuoden 1975 loppupuolella Hoffmann kuuli paikallisessa musiikkikaupassa, että Accept-niminen yhtye etsii uutta kitaristia. Yhtye harjoitteli läheisessä Solingenin kaupungissa vain 15 minuutin ajomatkan päässä Wuppertalista. Hoffmannista tuli Acceptin kitaristi muutamaa viikkoa ennen 17-vuotissyntymäpäiväänsä.[2]

Perhe-elämä muokkaa

Hoffmann ja Gaby Hauke alkoivat seurustella hieman sen jälkeen, kun Haukesta oli tullut Acceptin manageri vuonna 1981. Pariskunta piti suhteen vuosia salassa jopa yhtyeen muilta jäseniltä, koska halusivat varmistaa, ettei suhde vaikuta yhtyeen toimintaan. Managerina Hauke panosti paljon siihen, että kaikki yhtyeen jäsenet saivat tasapuolisen kohtelun. Wolf Hoffmann ja Gaby Hauke menivät naimisiin vuonna 1989.[2]

Hoffmannit jäivät asumaan Yhdysvaltoihin 1980-luvulla, kun Accept oli siellä kiertueilla. Pariskunta asui aluksi Vermontissa, mutta muutti myöhemmin Nashvilleen.[3]

Ura muokkaa

Ura Acceptissa muokkaa

Pääartikkeli: Accept
 
Wolf Hoffmann konsertissa vuonna 2011

Accept ei ollut samanlainen yhtye kuin satunnaiset kaveriporukoiden kokoonpanot, joissa Hoffmann oli aiemmin soittanut. Yhtyeen jäsenet suhtautuivat harjoitteluun vakavasti, ja he myös keikkailivat paikallisesti.[1] Basisti Peter Baltesin liittyttyä yhtyeeseen puoli vuotta Hoffmannin jälkeen he alkoivat säveltää yhdessä uusia kappaleita yhtyeelle. Heidän yhteistyönsä jatkui yli 40 vuotta, ja sen tuloksena on syntynyt suuri osa Acceptin kappaleista.[4][5][6] Myös rumpali Stefan Kaufmann sävelsi aktiivisesti kappaleita 1980-luvulla.[7][8]

Hoffmann on soittanut valtaosan Acceptin studioalbumien kitaraosuuksista,[9] vaikka levyille tekijöiksi on tyypillisesti merkitty koko yhtye. Acceptissa tekijänoikeudet on jaettu kaikkien yhtyeen jäsenten kanssa riippumatta siitä, ovatko kaikki jäsenet osallistuneet levyn tekemiseen.[5]

Hoffmann on julkaissut Acceptin kanssa 16 studioalbumia. Ensimmäinen albumi Accept julkaistiin vuonna 1979.[10] Yhtye julkaisi 1980-luvulla seitsemän albumia: I’m a Rebel, Breaker, Restless and Wild, Balls to the Wall, Metal Heart, Russian Roulette ja Eat the Heat. Vuonna 1989 yhtye hajosi, mutta vuonna 1992 se palasi albumilla Objection Overruled. Accept teki vielä albumit Death Row ja Predator ennen kuin se hajosi uudelleen vuonna 1997.[11]

Accept teki paluun Hoffmannin kanssa vuonna 2009. Sen jälkeen yhtye on julkaissut albumit Blood of the Nations, Stalingrad, Blind Rage, The Rise of Chaos ja Too Mean to Die.[10][12]

Sooloura muokkaa

 
Wolf Hoffmann Wacken Open Air festivaalissa vuonna 2017.

Hoffmann julkaisi vuonna 1997 albumin Classical, jossa on rockversioita klassisen musiikin teoksista. Hoffmannin toinen sooloalbumi Headbangers Symphony julkaistiin heinäkuussa 2016. Ensimmäisellä levyllä Hoffmann pelkisti musiikin pääasiassa pelkästään kitaralla soitettavaksi, kun taas toiselle levylle hän otti mukaan orkesterin. Molemmilla levyillä on kuitenkin sama perusajatus: niillä on tunnettuja klassisia sävellyksiä, joista Hoffmann on tehnyt omat rock/metallisovitukset.[13]

Hoffmannin pitkäaikainen unelma esiintyä yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa lavalla toteutui vuonna 2017 Wacken Open Air-festivaalilla, kun hän esitti Headbangers Symphonyn kappaleita ensimmäisen kerran yleisön edessä Tšekin sinfoniaorkesterin kanssa. Konsertti oli nähtävissä suorana livestriiminä festivaalin kotisivuilla ja se julkaistiin myös livelevynä ja DVDnä Accept – Symphonic Terror Live at Wacken 2017.[14][15] Huhtikuussa 2019 Accept aloitti Symphonic Terror -kiertueen, jossa kuultiin kappaleita myös Wolf Hoffmannin ensimmäiseltä soololevyltä, Classicalilta [16].

Esiintymiset muiden artistien kanssa muokkaa

Hoffmann sävelsi kappaleen ja soitti kitaraa Skid Row’n laulajan Sebastian Bachin sooloalbumilla[3] Bring ’Em Bach Alive!. Tuottaja Michael Wagener työskenteli Hoffmannien tilalla Tennesseessä sijaitsevalla studiolla. Sebastian Bach tuli vuonna 1999 äänittämään sinne levyään ja Wagner ehdotti Hoffmannille, että tämä kirjoittaisi kappaleen Bachille. Parin päivän kuluttua kappale ”Rock’N’Roll” oli valmis.[17][18] Kuusi vuotta myöhemmin Hoffmann soitti vierailevana kitaristina Sebastian Bachin konsertissa New Yorkissa.[19]

Michael Wagner houkutteli Hoffmannin mukaan vuonna 2000 julkaistulle japanilaiselle Randy Rhoads -tribuuttialbumille.[17] Kyseisellä Randy Rhoads Tributella Hoffmann soittaa Sebastian Bachin kanssa Ozzy Osbournen kappaleen ”I Don’t Know” ja Joe Lynn Turnerin kanssa kappaleen ”Diary of a Madman”.[20] Lisäksi Hoffmann on soittanut Skew Siskinin albumin Peace Breaker kappaleessa ”Who The Hell Are You”[21] ja Vengeancen albumin Back In The Ring kappaleessa ”Mind Over Matter” [22].[23] Vuonna 2016 Hoffmann soitti kitaraosuudet Devin Townsendin versioissa Acceptin ”Fast As A Shark” -kappaleesta, joka julkaistiin Metal Hammer -lehden 30-vuotisjuhlan kunniaksi tehdyllä levyllä.[24]

Ura valokuvaajana muokkaa

Hoffmann kertoi vuonna 2016 tehdyssä haastattelussa siirtymisestään valokuvaukseen: ”Kuten muistat, 1990-luku oli karmeaa aikaa meidän genreillemme ja monille yhtyeille. Olimme kaikki kyllästyneitä, ja ajattelin: ’Okei, heavy metallin aika on nyt ohi. Kukaan ei halua kuulla sitä enää. Ehkä on aika tehdä jotain muuta elämässä’. Siksi päätin keskittyä toiseen rakkauteeni ja intohimooni, joka on valokuvaus.”[25]

Hoffmann oli aloittanut valokuvaamisen 1980-luvulla, kun hän dokumentoi Acceptin matkoja ympäri maailmaa.[26] Vaimonsa kannustuksesta Hoffmann perehtyi ammattimaiseen valokuvaukseen Acceptin jäätyä ensimmäiselle tauolle 80-luvun lopussa. Hoffmann pääsi avustajaksi düsseldorfilaiselle valokuvaajalle Dieter Eikelpothille, joka oli valokuvannut Acceptin Balls To The Walls levyn kansikuvan vuonna 1983. Valokuvaaminen sai kuitenkin tässä vaiheessa väistyä viideksi vuodeksi musiikin tekemiseltä, kun Accept teki paluun vuonna 1992.[27]

Acceptin hajoamisen jälkeen vuonna 1997, Hoffmann aloitti ammattimaisen valokuvaamisen kotikaupungissa Nashvillessä kuvaamalla artisteja ja levyjen kansia. Hän huomasi kuitenkin nopeasti, että ei halunnut jatkaa musiikkimaailmassa valokuvaajana ja hän siirtyi valokuvaamaan mainostoimistoille, vakuutusyhtiöille ja muille isoille yrityksille kuten ExxonMobilelle ja American Expressille [27] [26]. Yritysten lisäksi hän on kuvannut valokuvat kirjoihin Les Paul in His Own Words ja Me and My Guitars Chet Atkins.[3][11] Acceptille hän on valokuvannut Objection Overruled- ja Blood of the Nations -levyjen kansikuvat.[25]

Hoffmann jatkoi valokuvausta vielä joitakin vuosia Acceptin paluun jälkeen 2010-luvulla, kunnes lopetti ammattimaisen valokuvauksen ajanpuutteen vuoksi. "Tahdon tehdä asiat joko hyvin tai en ollenkaan, mikään puolivillainen puuhastelu siinä sivussa ei kiinnosta. Totta puhuen elannon ansaitseminen valokuvaamisella on huomattavasti helpompaa kuin musiikkibisneksessä. Se on yksinkertaisesti realiteetti. Mutta en ole musiikin parissa tekemässä helppoa rahaa, vaan siksi, että tämä on minun kutsumukseni." [28]

Tyyli ja vaikutteet muokkaa

Säveltäminen ja soittotyyli muokkaa

Hoffmann on sanonut, että säveltäminen tapahtuu tavallisesti nopeasti ja riffit syntyvät helposti,[29] mutta varsinainen kappaleiden toteutus on usein pitkä ja kivulias prosessi.[4] Säveltäminen on hänelle tärkeämpää kuin virtuoosimainen soittaminen, tärkeämpää on luoda soittamisella tunnelmaa kuin näyttää kykyjään kitaristina.”Tarkastelen aina kappaletta ja ajattelen, mikä tähän parhaiten sopisi tai mitä kappale tarvitsee." [30]

Hoffmannin soitossa on vahva dynamiikka, jossa hän luo soittoon kontrasteja hitaasta nopeaan ja pehmeästä kovaan. Raskaita, matalilla kielillä soitettuja riffejä soitettaessa hän lisää usein riffin toiseen osaan soinnun, jossa vain korkeat sävelet B ja E (joskus G, B, E) soivat. Riffin läpi soivat korkeat sävelet luovat dynaamisen kontrastin, mistä on muodostunut eräs Hoffmannin tavaramerkeistä. Lisäksi yhtenä tavaramerkkinä on pidetty sitä, että toisin kuin monet kitaristit, Hoffmann ymmärtää milloin kappaleessa on parempi pitää tauko soittamisen sijaan.[17]

Hoffmannin vahvuutena on pidetty hänen melodisia riffejään ja kappaleiden rakenteita. Kappaleissa hän rakentaa melodisia teemoja sekä luo ja vapauttaa jännitystä vuoron perään. Usein hän ensin esittelee melodian ja palaa siihen myöhemmin. Myös sooloissa asenne, tunnelma ja melodisuus ovat keskeisiä tekijöitä. Soiton sävy (”tone”) on puhdas metallisävy ilman rock- tai blues-vivahteita.[17]

Vaikutteet muokkaa

Hoffmannin soittotyyliin ovat vaikuttaneet muun muassa Rory Gallagher, Mark Farner ja Queenin kitaristi Brian May.[31] Hän itse arvioi myöhemmin, että hänen soittoonsa eniten vaikuttaneet kitaristit ovat Ritchie Blackmore[32] ja Angus Young sekä Judas Priestin kitaristit Glenn Tipton ja K. K. Downing. Saksalaisista kitaristeista hän arvostaa etenkin Uli Jon Rothia.[33]

Hoffmann on saanut tärkeitä vaikutteita länsimaisestä taidemusiikista. Hän on kertonut pitävänsä klassisesta musiikista ja haluavansa yhdistää sitä metallimusiikkiin. Hän ihastui klassiseen musiikkiin jo 20-vuotiaana, ja se on ollut kiinteä osa hänen elämäänsä 1980-luvun alusta saakka. Ensimmäiset säveltäjät, joihin hän kiinnitti huomionsa, olivat Pjotr Tšaikovski ja Edvard Grieg. Eräitä hänen suosikkiteoksiaan, joista hän on tehnyt omia sovituksia, ovat Tšaikovskin Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä sekä Edvard Griegin Peer Gynt -sarja.[34][35][36]

Hoffmann on tehnyt soololevyillään versioita Bedrich Smetanan, Maurice Ravelin, Edward Elgarin, Ludwig van Beethovenin, Modest Musorgskin, Georges Bizet’n, Antonio Vivaldiin, Tomaso Albinoniin, Wolfgang Amadeus Mozartin, Giacomo Puccinin, Jules Massenet’n ja Johann Sebastian Bachin sävellyksistä.[34][13]

Hoffmann on lisännyt myös Acceptin musiikkiin otteita klassisesta musiikista. Kappaleessa ”Metal Heart” on vaikutteita Beethovenilta ja Tšaikovskilta ja kappaleessa ”Sodom & Gomorrah” on Aram Hatšaturjanin melodia.[36] Myös konserttien soolo-osuuksissa hän on usein soittanut otteita klassisen musiikin kappaleista.[37]

Soittimet ja välineet muokkaa

 
Wolf Hoffmann ja Framus Wolf Hoffmann -nimikkokitara, joka valmistettiin Rise of Chaos -kiertuetta varten.

Hoffmanin pääasiallinen studiossa käyttämä kitara on ollut Fender Stratocaster, ja lisäksi hän on käyttänyt Gibson ES-335- ja Hamer Duo Tone Sunburst -kitaroita. Keikoilla hän on suosinut V-mallisia kitaroita.[38] Alkuaikoina hän käytti Gibson Flying V -kitaraa. Myöhemmin hänellä oli ensin Hamerin Flying V -nimikkokitara[38] ja vuodesta 2013 lähtien Framus WH -kitaroita, joilla hän on soittanut konserttien lisäksi myös studiossa.[26][39]

Hoffmann käytti pitkään Marshall-, Randall- ja EVH-vahvistimia sekä Wizard-vahvistinta, kunnes siirtyi 2010-luvulla Kemper-vahvistimiin. Niitä Hoffmann on siitä lähtien käyttänyt sekä levyillä että konserteissa.[26]

Diskografia muokkaa

Pääartikkeli: Acceptin diskografia
Pääartikkeli: Luettelo Acceptin kappaleista

Sooloalbumit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Wolf Hoffmann: Biography web.archive.org. Arkistoitu 15.2.2001. Viitattu 1.11.2018.
  2. ↑ a b Metallian: Accept metallian.com. 17.06.2002. Viitattu 20.12.2018.
  3. ↑ a b c Metal Sludge: 20 Questions with Wolf Hoffmann 5/6/03 Metal Sludge. 6.10.2003. Viitattu 1.11.2018.
  4. ↑ a b Interview with Wolf Hoffman of ACCEPT Antihero Magazine. 3.8.2017. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  5. ↑ a b Accept K.K. Downing Steel Mill. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Interview With Peter Baltes: “Finland is a true, true metal country.” Metal Shock Finland (World Assault ). 12.2.2018. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Blabbermouth: ACCEPT's WOLF HOFFMANN: How We Wrote 'Fast As A Shark' Blabbermouth.net. 17.12.2018. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Accept: The Wolf is still on the hunt – an interview with Wolf Hoffmann Global Texan Chronicles. 20.5.2015. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Accept: The Wolf is still on the hunt – an interview with Wolf Hoffmann Global Texan Chronicles. 20.5.2015. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  10. ↑ a b Accept – Discography – Metal Storm www.metalstorm.net. Viitattu 3.1.2019.
  11. ↑ a b Marko Syrjälä: WOLF HOFFMANN INTERVIEW BY MARKO SYRJÄLÄ udo.dk. Last Updated ( Wednesday, 28 September 2005 ). Viitattu 20.12.2018.
  12. ↑ Toimittaja: Jani Ritvanen: Metallisydän sykkii edelleen voimakkaana - Arviossa Acceptin ”Too Mean to Die” KaaosZine. 21.2.2021. Viitattu 2.3.2021.
  13. ↑ a b Accept Guitarist Wolf Hoffmann Discusses New Solo Album 'Headbangers Symphony' Metal Assault: Interviews. 17.6.2016. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Andrew Catania: Wolf Hoffmann Of Accept Discusses Symphonic Terror – Live At Wacken Welcome To All That Shreds Magazine!. 16.10.2018. Viitattu 10.6.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Metalliluolan toimitus: Acceptin 3.8.2017 Wacken-juhlakonsertti nähdään suorana livestriiminä Metalliluola. 2.8.2017. Viitattu 10.6.2019.
  16. ↑ Live report ACCEPT and THE ORCHESTRA OF DEATH, Mehr!Theater am Grossmarkt, Hamburg – 22.04.2019 Markus' Heavy Music Blog. 24.4.2019. Viitattu 10.6.2019. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d Dinosaur David B: Wolf Hoffmann Dinosaur Rock Guitar. 05/30/2008. Viitattu 1.11.2018.
  18. ↑ La Jolla Real Estate: ACCEPT guitarist Wolf Hoffmann Full in Bloom Music. 15.12.2005. Viitattu 1.11.2018.
  19. ↑ SEBASTIAN BACH With ACCEPT's WOLF HOFFMANN; 2005 Concert Footage Available Blabbermouth.net. 25.7.2007. Viitattu 1.11.2018.
  20. ↑ Randy Rhoads Tribute discogs.com. Viitattu 20.12.2018.
  21. ↑ ACCEPT Guitarist WOLF HOFFMANN Guests On New SKEW SISKIN Album Blabbermouth.net. 17.5. 2007. Viitattu 20.12.2018.
  22. ↑ VENGEANCE – Back In The Ring review www.maximummetal.com. Viitattu 26.6.2019.
  23. ↑ Vengeance Back in the Ring metal-archives.com. Viitattu 20.12.2018.
  24. ↑ Bram Teitelman: Korn covers Faith No More, Devin Townsend covers Accept on Metal Hammer CD Metal Insider. 9.9.2016. Viitattu 20.12.2018.
  25. ↑ a b Tom Leu: A Conversation with Wolf Hoffmann of Accept Antihero. 21.12.2016. Viitattu 7.1.2019.
  26. ↑ a b c d Brad Angle: Dear Guitar Hero: Accept Guitarist Wolf Hoffmann Talks Gear, Tone and 'Balls to the Wall' Guitar World. 29.5.2013. Viitattu 1.11.2018.
  27. ↑ a b "Fast wäre ich Assistent von Annie Leibovitz geworden" Fotografie Bühler Düsseldorf. Viitattu 10.6.2019. (saksaksi)
  28. ↑ Toni Keränen: ”Elannon ansaitseminen valokuvaamisella on huomattavasti helpompaa kuin musiikkibisneksessä” – haastattelussa Acceptin Wolf Hoffmann Inferno.fi. 22.10.2017. Viitattu 10.6.2019.
  29. ↑ Accept's new metal retains its 'teutonic terror' without Udo Goldmine Magazine. 7.9.2010. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  30. ↑ Matt: Classic Metal: An Interview with Wolf Hoffmann Metal Blast!. 5.7.2016. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  31. ↑ Accept: Russian Roulette Tour 1986, 1986. Great Southern Ltd.
  32. ↑ Wolf Hoffmann: “I’ve always been a huge fan of Ritchie Blackmore” Metal Shock Finland (World Assault ). 3.6.2014. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  33. ↑ Greg Prato 2016-12-20T13:00:00 354Z Classic Rock: Accept's Wolf Hoffman – My 5 Favourite Guitarists Classic Rock Magazine. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  34. ↑ a b INTERVJU: Wolf Hoffman i Accept – Rocksverige rocksverige.se. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  35. ↑ Wolf Hoffmann (ACCEPT) on Rock Overdose: "I’m writing songs for the new Accept album" Rock Overdose / Rock – Metal Music. 10.7.2016. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  36. ↑ a b Grieg's 'Morning Mood' Never Sounded This Heavy NPR.org. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  37. ↑ Marko Syrjala: ACCEPT – Wolf Hoffmann Metal-Rules.com. 28.9.2005. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  38. ↑ a b Wolf Hoffmann: Wolf Hoffmann Guitar Gear wolfhoffmann.com. Arkistoitu 7.2.2003. Viitattu 2.1.2019.
  39. ↑ Wolf Hoffman – Accept metalexiles.com. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Accept
Studioalbumit
Livetallenteet
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wolf_Hoffmann&oldid=21562049”