Wikipedia

Wilsonin oireyhtymä

Wilsonin oireyhtymä eli käänteis-T3-oireyhtymä tai rT3-dominanssi on tila, jossa elimistö tuottaa tarpeettomasti enemmän trijodityroniinin eli T3-hormonin inaktiivista rT3-muotoa kuin biologisesti aktiivista muotoa[1].

Oireet muokkaa

Käänteis-T3-oireyhtymä saattaa aiheuttaa voimakasta väsymystä ja uupumusta, jatkuvaa painonnousua, kroonista kipua, aineenvaihdunnan hidastumista, masennusta, ahdistusta ja/tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita tai muita tyypillisiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita[2].

Syyt muokkaa

Terveiden ihmisten maksa tuottaa kilpirauhashormonin varastomuodosta T4 yleensä enemmän aktiivista T3-hormonia kuin tehotonta rT3-hormonia. Voimakas stressi heikentää kuitenkin aktiivisen kilpirauhashormonin muodostumista siten, että tehotonta hormonia alkaa muodostua liikaa. Tätä pidetään suojamekanismina, jonka avulla elimistö hidastaa aineenvaihduntaansa.[3]

Erään teoria mukaan liiallinen rT3-hormonin tuotanto saattaa jäädä päälle senkin jälkeen kun stressi on jo poistunut[3]. Tällaista saattaa ilmetä esimerkiksi sen jälkeen, kun pitkään hometalossa asuneen potilaan oireet eivät väisty, vaikka hän on muuttanut puhtaisiin tiloihin. Riskiryhmässä ovat etenkin potilaat, jolla on geneettisestä polymorfismista johtuva 2-deiodinaasientsyymin toimintahäiriö. Kyseinen entsyymi säätelee tyroksiinin muuntumista trijodityroniiniksi.[4]

Tutkimuksissa on havaittu myös, että insuliiniresistenssi, diabetes ja metabolinen oireyhtymää[5] sekä ikääntyminen[6] vähentävät tyroksiinin muuntumista T3:ksi ja lisäävät rT3:n määrää. Myös aliravitsemus ja rasvan vähäinen saanti lisäävät rT3:n määrää[6].

Hoito muokkaa

Jotkut lääkärit ovat hoitaneet Wilsonin oireyhtymästä kärsiviä potilaita menestyksekkäästi niin sanotulla T3-monoterapialla eli antamalla potilaille pelkkää aktiivista kilpirauhashormonia (trijodityroniini)[7]. Toiset yhdistävät T3-monoterapiaan myös ravintolisiä ja ravitsemusneuvontaa[4].

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on rajoittanut potilaiden hoitoa T3-hormonilla kieltämällä seitsemää lääkäriä hoitamasta enää kilpirauhaspotilaita[8]. Valvira on määrännyt kilpirauhaspotilaiden hoitamiskiellon jopa yhdelle kokeneelle sisätauteihin erikoistuneelle lääketieteen tohtorille[9]. Lisäksi Valvira on kohdistanut muunlaisia rankaisutoimia yhteensä kahteenkymmeneen kilpirauhaspotilaita hoitavaan lääkäriin, vaikka yhdestäkään T3-hormonilla hoidetusta potilaasta ei ole tehty potilasvahinkoilmoitusta. Tuhannet potilaat ovat jääneet kiellon vuoksi ilman T3-lääkitystä.[10]

Valvira on ilmoittanut julkisuudessa, ettei se ole kieltänyt T3-monoterapiaa, vaan ainoastaan monoterapian "liiallisen" käytön[11].

Diagnosointi muokkaa

Wilsonin oireyhtymän diagnosointi tapahtuu vertailemalla T3-hormonin veripitoisuutta rT3:n pitoisuuteen[12].

Kritiikkiä muokkaa

Sisätautilääkäri Pertti Mustajoen mukaan Wilsonin oireyhtymälle ei olisi olemassa "mitään lääketieteellisin tutkimuksin varmistettuja perusteita"[13]. Mustajoki on lisäksi varoittanut, että jos rT3-hormonin suuri määrä johtuu jostain yleissairaudesta, suurten T3-hormonimäärien antaminen saattaa olla jopa hengenvaarallista[14].

Liitännäissairaudet muokkaa

ME-tautia sairastavilla esiintyy tavallista enemmän Wilsonin oireyhtymää ja on mahdollista, että Wilsonin oireyhtymä diagnosoidaan virheellisesti ME-taudiksi[15].

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Suomen Terveysjärjesto www.terveysjarjesto.fi. Viitattu 13.5.2022.
  2. ↑ Kilpirauhasen käänteinen T3 (rT3) ongelma www.terveysjarjesto.fi. Viitattu 10.8.2023.
  3. ↑ a b Suomen Terveysjärjesto www.terveysjarjesto.fi. Viitattu 31.1.2023.
  4. ↑ a b Taija Liisa Somppi: Non-Thyroidal Illness Syndrome in Patients Exposed to Indoor Air Dampness Microbiota Treated Successfully with Triiodothyronine. Frontiers in Immunology, 2017, 8. vsk. doi:10.3389/fimmu.2017.00919/full. ISSN 1664-3224. Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ cytoffice: Improving Thyroid Hormone Conversion Cytoplan. 21.2.2018. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b B. Goichot, J. L. Schlienger, F. Grunenberger, A. Pradignac, R. Sapin: Thyroid hormone status and nutrient intake in the free-living elderly. Interest of reverse triiodothyronine assessment. European Journal of Endocrinology, 1994-03, 130. vsk, nro 3, s. 244–252. PubMed:8156097. doi:10.1530/eje.0.1300244. ISSN 0804-4643. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Suomen Terveysjärjesto www.terveysjarjesto.fi. Viitattu 13.5.2022.
  8. ↑ Aarno Malin: Kiista hormonista Suomen Kuvalehti. 3.7.2020.
  9. ↑ KK 109/2019 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 6.6.2022.
  10. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ Kiista kilpirauhassairauden lääkehoidosta - "Käynnissä vaino ja ajojahti" www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2022.
  12. ↑ rT3 mdd.fi. Viitattu 26.4.2024.
  13. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.5.2022.
  14. ↑ Kilpirauhasen vajaatoiminta ei näy aina testeissä yle.fi. Viitattu 27.4.2023.
  15. ↑ Frontiers Press Release: Chronic fatigue syndrome possibly explained by lower levels of key thyroid hormones | 20 March 2018 The ME Association. 20.3.2018. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wilsonin_oireyhtymä&oldid=22352478”