William Aiton (1731 Hamilton, Lanarkshire, Skotlanti2. helmikuuta 1793 Lontoo) oli skotlantilainen kasvitieteilijä ja puutarhuri. Hän oli Kew Gardens -puutarhan ensimmäinen hoitaja ja sen kehittäjä.[1][2]

William Aiton
Henkilötiedot
Syntynyt1731
Hamilton, Lanarkshire, Skotlanti
Kuollut2. helmikuuta 1793
Lontoo
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Kasvitiede

Elämä ja ura muokkaa

Aiton syntyi pienessä kylässä Hamiltonin lähellä Lanarkshiressä ja perehdytettiin lapsena puutarhurin työhön. Vuonna 1754 hän tuli Lontooseen etsimään työtä, ja Chelsea Physic Garden -puutarhan silloinen puutarhuri Philip Miller palkkasi hänet apulaiseksi. Vuonna 1759 hänet nimitettiin ensimmäiseksi hoitajaksi Kewin kasvitieteelliseen puutarhaan, joka oli tuolloin Walesin leskiprinsessa Augustan omistuksessa. Aiton nosti pian puutarhan aseman merkittäväksi, loi sen arvostetun maineen ja kartutti sen kokoelmia. Vuonna 1783 hänet ylennettiin Kew'n ja Richmondin kuninkaallisten metsästys- ja huvipuutarhojen johtajaksi, ja hän säilytti samalla entisen virkansa. Samalla Yrjö III rakennutti hänelle talon Kew'hen. Vuonna 1789 hän julkaisi teoksen Hortus Kewensis, joka on luettelo Kewin kuninkaallisessa puutarhassa viljellyistä kasveista. Tähän arvostettuun teokseen, joka sisältää 5 600 kasvin luettelon, hän käytti suuren osan vapaa-ajastaan yli kuudentoista vuoden ajan. Toinen painos ilmestyi vuosina 1810–1813 viitenä niteenä Aitonin vanhimman pojan William Townsend Aitonin toimittamana. Hän sai apua Daniel Solanderilta, Joseph Banksin herbaarion silloiselta kuraattorilta, jolle Kew'n ja muiden tärkeiden puutarhojen kasvit lähetettiin nimettäviksi. Jonas Dryander, Banksin toinen avustaja, auttoi myös Aitonia. Kuoltuaan William Aitonin seuraajaksi Kewin johtajaksi tuli hänen poikansa William Townsend Aiton. Hänen toinen poikansa John Townsend Aiton vastasi Windsorin kuninkaallisesta puutarhasta.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Aiton, William Dictionary of National Biography, 1885-1900. 1900. Viitattu 29.12.2022.
  2. Royal Gardeners at Kew – The Aitons The Richmond Local History Society. 2011. Viitattu 29.12.2022.

Aiheesta muualla muokkaa