Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 30

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kääntäminen ei poista tekijänoikeussuojaa

Muistutuksena käyttäjille, että tekijänoikeussuoja ei poistu ulkoisen lähteen tekstin käännösprosessissa. Alkuperäisen tekstin suoja estää käännöksen julkaisun Wikipediassa. Esimerkiksi New York Timesin artikkelin John G. Dinkeloosta käännöksen John G. Dinkeloo julkaiseminen Wikipediassa on tekijänoikeusrikkomus, sillä käännökseen on saatava lupa ja luvasta maksettava. --Abc10 (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 10.20 (EEST)

"Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava"

Kopioin tänne Keiteleen muistomerkkilistan keskusteluun äsken lisäämäni tulkintakysymyksen: Eli kirjastot.fi-sivulla jaetaan esimerkiksi Keiteleeltä tätä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin valokuvaa vuodelta 1973 käyttöön oikeudella "Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava". Jos kirjaan tälläisen valokuvan käyttöoikeudeksi CC-BY-4.0, tekijäksi valokuvaaja Vellamo Paanasen, ja julkaisijaksi kirjastot.fi-sivuston linkkeineen toiminko oikein? Näin kai se vastaavuus menee, esimerkiksi? Erityisesti kiinnostaa tulisiko kuvassa näkyvät, lähteessä nimetyt henkilöt myös mainittava? --Paju (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 00.36 (EEST)

Tjaa. Ensimmäinen ongelma minun mielestäni on se, että "välimies" ei oikein voi antaa itse kuvalle erityistä lisenssiä. On muistettava, että CC-XX-tyyppiset oikeudet eivät ole oikeastaan vapaan tai vapaahkon käyttöoikeuden laajuuden kuvausten lyhennelmiä vaan kyseessä on erityisesti määritelty Creative Commons -lisenssi, jossa on pitkät ja monimutkaiset lisenssiehdot. Jos kuvan omistaja tai haltija ei lisenssiä ole ottanut käyttöön, on mielenkiintoinen kysymys, voiko kuvan vapaata jatkokäyttöä harjoittava ihminen kytkeä oman käyttönsä yhteyteen kansainvälisen järjestön lisenssin (CC-BY-ynnä muut kirjainparit ja versionumerot) ja siten velvoittaa jatko-jatkokäyttäjiä noudattamaan lisenssiehtoja. Toisaalta voidaan myös miettiä, että mikäli tällainen jatkokäyttäjä (Paju) lisenssin ottaisikin omin päin käyttöön, se ei kuitenkaan sinänsä vaikuttaisi kuvan alkuperäisen haltijan oikeuksiin, koska alkuperäinen kuva olisi edelleen saatavilla alkuperäisin käyttöoikeuksin alkuperäisestä lähteestä. Kuvan käytöstä syntyisi ikään kuin sivuhaara, johon kytkeytyisi CC-lisenssi, mutta kuka tahansa voisi aina peruuttaa ketjussa digikirjaston sivulle saakka ja käydä sieltä ottamassa kuvan upouuteen vapaaseen käyttöön unohtaen koko lisenssin. Hauska, kenties melko akateemiselta kalskahtava pulma, johon en sen kummemmin nyt osaile vastata.

Toinen kysymys on sitten Pajun esittämä lähdeviittaus. Se on melko helppo, koska kirjaston sivulla on tekstitiedoissa alakohta "Viittaus", jossa on määritelty, miten kuvaan pitää oikein viitata. Siis näin: Paananen, Vellamo, “Muistomerkin paljastaminen 1973,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 21. elokuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/127600. Tuo täyttää varmasti kuvan haltija-omistaja-säilyttäjä-tahon ehdot. Kukaanhan ei lopulta tiedä, mitä mieltä Vellamo Paananen tai hänen oikeudenomistajansa ovat, joten luottamusketju väistämättä päättyy siihen, mitä kuvan digitointiorganisaatio meille kehtaa kertoa. Aiemmin oli Museoviraston suhteen kyllä pari sellaista tilannetta, että Virasto antoi luvan käyttöön eikä kukaan ollut kysynyt "päämieheltä" mitään. Kun asia selvisi, Museovirasto poisti kuvan sivuiltaan, koska tekijänoikeus löysikin oikean omistajansa.

Kolmas kysymys on sitten tuo, tuleeko kuvan sisältöä kuvailla eli mainita kuvassa olevat henkilöt. Sehän ei enää ole lähteeseen tai käyttöoikeuteen liittyvä kysymys vaan tietosanakirjan toimittamiseen liittyvä kysymys. Toki lienee niin, että yleensä ensyklopediassa tiedon pitäisi olla tarkkaa ja runsasta ja kattavaa. Jos on yleensä tallella tai muistissa tieto siitä, keitä ihmisiä vanhassa valokuvassa on, niin jossain on kiva siitä mainita myös meille jälkipolville. Muun muassa isoisoisäni (?) jätti jälkeensä muutamia kuvia 1920–1930-luvuilta, joissa poseeraavat aivan tuntemattomat ihmiset, jotka hän varmasti tunsi hyvin, mutta jotka ovat milleniaaleille aivan pelkkää kustaa vaasaa. Nyt patsastelevan kuvan henkilöt on mainittu digikirjaston tietosivulla. Se voi riittää. Jos tietoa tarvitaan artikkelin leipätekstissä, silloin sitä tarvitaan myös siellä. Paju varmaan ratkaisee kysymyksen tapauskohtaisesti itse.

--Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 09.55 (EEST)

Sivulauseena, että keiteleläinen toimittaja Vellamo Paananen on kuollut 2000 [1]. Keiteleen kirjaston pitäisi kertoa, millaisilla käyttöoikeuksilla kuvat on saatu. Veikkaan, että Paananen on lahjoittanut kunnankirjastolle laatikollisen paikallislehteä varten ottamiaan kuvia tai negatiiveja, eikä kukaan ole kirjallisesti kysynyt saako näitä julkaista vapaasti ja muokata edelleen. Kunnankirjastolle voi tietenkin lähettää kysymyksen, onko heillä jonkinlainen lahjakirja olemassa. --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 10.24 (EEST)

Kopiotekstien attribuutiot

Mitenkähän tulisi merkitä Wikipediaan muualta kopioitu teksti, jotta annetaan oikea käsitys tekstin kirjoittajasta? (Oletetaan, että kopiointi on sallittua, esimerkiksi siksi, että tekijänoikeus on vanhentunut tai alkuteksti on nimenomaisesti annettu käyttöön sopivalla lisenssillä.) Riittääkö, että kopioituun alkuperäistekstiin viitataan lähteenä, vai tulisiko viittauksessa selventää, että teksti on kopioitu? Entä tulisiko alkutekstin kirjoittaja mainita, kun se käy alkutekstistä ilmi (vrt. tekijänoikeuslain 3 §, "Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii"), vai riittääkö että jos lukija käy katsomassa lähdettä, niin nimi löytyy sieltä? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 11.43 (EEST)

Tekijänoikeuslain kannalta, niin moraaliset oikeudet käsittääkseni lakkaa suoja-ajan päättyessä eli tekijänoikeuslain takia ei tarvitse ilmoittaa näiden teosten tekijöitä. Kohteliasta se toki on. Poikkeuksena on klassikkosuoja joka jatkuu suoja-ajan loppumisen jälkeenkin ja julkaisemattomat teokset joilla on ensijulkaisun jälkeen 25-vuoden suoja-aika vaikka teoksen tekijä olisikin kuollut yli 70-vuotta sitten. Vapaasti lisensoitujen tekstien osalta lisenssit yleensä ohjeistaa miten tiedot tulisi merkitä. --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.15 (EEST)

Ajattelinkin lähinnä Wikipedian kannalta, eli haluaako Wikipedia ilmoittaa alkuperäisen tekijän (vaikka laki ei sitä vaatisikaan). – Sitten on tietysti tapaukset, joissa suoja-aika ei ole päättynyt eikä ole vapaata lisenssiä, mutta kopioidaan silti. Tulisiko tällöin kertoa, kenen tekstiä kopioidaan? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.26 (EEST)

Teoksia joiden suoja-aika ei ole päättynyt ja jotka eivät ole vapaastilisensoituja voi käyttää Wikipediassa ainoastaan sitaattioikeudella johon kuuluu se, että lähde ja alkuperäinen tekijä on mahdollisimman hyvin kerrottu. Sellainen huomio, että sitaattioikeus ei vaadi sitä että nuo tiedettäisiin jotta teosta voidaan lainata, mutta minusta sen että käyttötarkoitukseen suhteutetettuna tiedot on edes jotenkin yritetty selvittää. Tämä on kuitenkin offtopikkia tuohon aloitukseen nähden jossa keskustelu oli rajattu Wikipediassa vapaasti käytettäviin teoksiin. Vapaastikäytettävän tekstin osalta minusta se merkitsee miten tekstiä ollaan käyttämässä. Jos kopioitu teksti on ns. juoksevaa tekstiä joka on tarkoitettu muokattavaksi kaiken muun tekstin tavoin, niin normaalit lähdemerkinnät tässä riittää eli tässä ei tarvitse erikseen korostaa sitä, että ettei teksti ole wikipedistin itsensä kirjoittamaa. Mikäli taas kyse on lainauksesta jossa alkuperäisellä kirjoittajalla on merkitystä ja myös sillä, että tekstin muoto säilyy alkuperäisen kaltaisena niin tällöin ilmaistaan alkuperäinen kirjoittaja (kuten lainauksissa normaalistikin.) --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.03 (EEST)

Sehän olisikin hyvä alku, jos edes suoja-ajan aikana mainittaisiin kopioidun tekstin kirjoittaja asiallisesti. --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.21 (EEST)

@Jmk: Onko sinulla esimerkkiä tapauksessa jossa sellaisesta tapauksesta jossa tekstimuotoinen teos olisi kopioitu fiwikiin eikä siinä ole merkitty tekijää kunnolla? Sitaattikuvien kohdallahan noita on lukuisia, mutta tekstistä en tiedä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.49 (EEST)

Ja siis nimenomaisesti vielä tekijänoikeuden alaisista teoksista kysyn esimerkkiä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.51 (EEST)

Ainakin Helmi Krohn (Setälä) on kuollut 1967, joten hänen tekstiensä suoja-aika päättyy vuoden 2037 lopussa. Krohnin tekstien kopioita voi etsiä merkkijonohaulla. Ei kun aprillia, ei voikaan, koska tekijää ei ole Wikipediaan kopioitaessa merkitty. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 11.00 (EEST)

Yritin greppailla Runebergin matskuja läpi ja löytää teksejä joita Helmi on Tietosanakirjaan kirjoittanut ja löytää niitä fiwikistä. Ei suoraan tullut vastaa vaikka jonkun verran vaivaakin nåin, niin tarvitsisin paremmat ohjeet niiden löytämiseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.18 (EEST)

Voin kertoa että tein niitä muutaman projektini alkuvaiheessa, kun en tunnistanut Krohnia suojan alaiseksi. Jmk nosti siitä metelin, eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään. Tietysti olen voinut käyttää joitakin yksittäisiä tietoja Krohninkin kirjoittamasta artikkelista. Jos artikkelilla on pituutta muutama rivi, sillä ei tekijänoikeudellista suojaa, koska sellainen teksti ei ole omaperäinen, jossa on ilmoitettu kirjailijan nimi, elinvuodet ja muutama kirjannimi, kun ne kaiken lisäksi on kopioitu Brockhausista tai Salmonsenista. Krohnin tekemien artikkelien kohdalla olen väistänyt Nordisk familjebokiin, jossa tekstit ovat järjestään olleet vapaita. Sv.wikiin on muuten luultavasti kopioitu 99-prosenttisesti kaikki Nordisk familjebokin kirjailija-artikkelit. En ole huomannut että siellä olisi nostettu asiasta meteliä, eikä niiden kirjoittajia ole häiritty. Ruotsalaiset ovat erilaisia, kohteliaampia. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.37 (EEST)

Sv-wikissä oli ainakin kymmenisen vuotta se ongelma, että sitä ei edes haluttu lukea. Ruotsinkieliset, ehkä suppeammin Ruotsin alamaiset, lukivat mieluummin englanninkielistä Wikipediaa. Sv-wikin artikkeleissa ei paljon lähteitä käytetä eikä siellä niitä ymmärtääkseni kovin tiukasti vaaditakaan. Se on vähän sellainen tiedon "wikivoyage" edelleen eli suloisessa alkutilassa. Kun joku Sven Eriksson tekee löytöretken Joensuuhun, hän voi kirjoittaa Joensuusta artikkelin sen perusteella, mitä on nähnyt. Sellaista kohteliaisuutta. Ehkä kohteliaisuus myös tarkoittaa sitä, että ongelmista ei puhuta, niistä vain diskuteerataan. Heh. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)

Sen tyyppistä kommentointia, että vaatisi lähteitä tuekseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)

Hyvä idea. Jos joku löytää lähteet, niin löytäköön. Ensimmäisen väitteet (vi läser hellre en.wiki) luin jostain, saattoi olla jopa Signpost vuosia sitten. En etsi enää. Toinen väite on omaa fiilistä ja perustuu muutamiin omiin muokkauksiini sv-wikissä sekä tunnuksella että IP-osoitteesta vuosikymmen sitten, kun en lähteitä käyttänyt täälläkään. Ei muokkauksiani koskaan kumottu lähteettöminä. On sellainen tunne, että sama meininkin jatkuu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.20 (EEST)

Todettakoon muuten, että Uppslagsverket Finlandin, joka on tällä hetkellä myös verkossa ilmestyvä tietosanakirja, sisältö on ymmärtääkseni lisensoitu wikipedian kanssa yhteensopivasti, mistä seuraa, että sisältöä sieltä saa kopioida suoraan. Kun tämä lukee siellä ja on kai todettu sv-wikin sisäisissä keskusteluissa, niin siellä ei näy Uppslagsverket Finlandiin perustuvissa artikkeleissa muuta kuin lähdeviite. Täällä tietysti tehdän omat päätöksen miten menetellään niiden tekstien kanssa, joiden käytön wikipediassa tekijänoikeus sallii joko suoraan kopioituna tai edelleen muokattuna. Mutta onko tosiaan niin, että näitä yleisiä päätöksiä yleisistä asioista, jotka tarvittaessa hoituvat helposti tuollaisella vakiomallineella, ei voida tehdä muuten kuin satunnaisia yksittäisiä käyttäjiä kurmoottamalla? Nytkin yritettiin Abc10:n lähdeviitteisiin tuupata jotain tökeröitä, itse sepustettuja jaaritteluja kokeneen ylläpitäjän toimesta. Oikea tapa kai olisi luoda tällaisiin tekijänoikeuden puolesta käytöltään sallituihinb lähteisiin kuten jotkin vanhemmat tietosanakirjat, malline jossa kerrotaan tarpeelliset asiat (niin kuin oli aiemmin tuolle pienelle tietosanakirjalle), joissa sitten teksti voidaan muotoilla niin että se sopii joko mahdolliseen suoraan tai mahdolliseen edelleen muokattuun versioon, sen sijaan että ru vetaan lapsellisesti kurmottamaan yksittäisiä käyttäjiä ja tuuppaamaan omia jaarituksia heidän lähdeviitteisiinsä. Jos jokainen muokkaaja saisi samanlaisen kohttelun kuin Abc10 samanlaisista muokkauksista, niin mitään muuta täällä tuskin ehdittäisiin tehdäkään. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

Lyhyestä virsi kaunis. Tarkoitatko Urjanhai, että kaksi sanaa "Kopioitu lähteestä:" on jaarittelua? Meillä on ehkä eri käsitys jaarittelusta. Jos tarkoitat jotain muuta, pistäppä linkkejä. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.06 (EEST)

Niin kuin jo yllä kerran selvästi sanoin, niin sellaisen aineiston kopioinnista, jota tekijänoikeuden puolesta saa kopioida Wikipediaan, on järkevämpää ilmoittaa laajojen, ko. ominaisuuden omaavien aineistokonaisuuksien osalta aineistokokonaisuuskohtaisilla mallineilla, joissa asia kerrotaan ja tarvittavart huomiot tekijyydestä esitetään, ja jos tällaisia mallineita ei ennestään ole, keskittää ponnistelut niiden tuottamiseen, sen sijaan että keskitetään ponnistelut yksittäisten muokkaajien kurmoottamiseen ja omien sepustusten kirjoittamiseen heidän yksittäissin lähdeviitteisiinsä. Jos yksittäisten käyttäjien kurmoottaminen on tämän asian hoitamiseen parempi ja tehokkaampi linja kuin itse yleisen asian hoitaminen, niin osaat varmaan perustella miksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Siis oliko se "Kopioitu lähteestä" jaarittelua vai ei? Uskoakseni kysyn nyt asiantuntijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.17 (EEST)

Muoto, jolla se esitettiin oli kökkö (ja jos oikein muistan, se ei ole ao. arikkelin nykyisessä versiossa, tai ei ainakaan ollut silloin kun viimeksi katsoin). Jos sellainenkin asia, joka sinällään on tosi ja tarpeellinen ilmoittaa, mennään lisäämän jonnekin kökköllä ja tökeröllä tavalla niin, että lopputulos on huono, niin tällaisesta toiminnasta voi käyttää luonnehdirtoja, jotka ilmaisevat toiminnan kökköyden ja tökeryyden. Jostain syystä joiltain käytttäjiltä näyttää puuttuvan valmius myöntää erehtyväisyytensä, vaikka kai yleisesti tunnustettu tosiasia lienee, että erehdyksiä tekevät kaikki, "du med och jag med", niin kuin vanhassa laulussa osuvasti lauletaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.24 (EEST)

Kokeileppas Zache greppailla vaikka insource:/Artikkelin kirjoittaja Helmi/, löydät muutaman artikkelin, joihin se tekijän nimi Helmi Krohn on merkitty jälkikäteen. Siellä on aika tarkkaan virke virkkeeltä, jopa sana sanalta kopioitu esim. syyskuussa Rígas Velestinlís < Tietosanakirja. Tekijänoikeudellisesti tuo on täysin selvää kopiointia, sitä ei pari sanan vaihdosta muuta mihinkään. Minkä verran Krohnia on kopioitu tuon lisäksi, kenenkään huomaamatta, sitä pitäisi kai kysyä kopioijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Kiitos --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)

Olen nyt korjannut Rhigasin. En osaa sanoa mitä siinä on tapahtunut, mutta periaatteeni on että Krohnin artikkeleita en käytä kuin jonkin satunnaisen tiedon verran. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.36 (EEST)Poistettu kommentista viittaukset toisiin käyttäjiin --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.41 (EEST)

Eli ilmeisesti toi ylempänä heittämäsi "eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään" olikin tavanomainen aiheeton syytös. No hyvä että nyt on för att Wikipediaan kirjoitettu taatusti omin sanoin eikä kopsailtu [2]. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.00 (EEST)

Sanamuotohan siis oli korjasi eikä omin sanoin ja tässähän on parikin kertaa jo todettu, että on ok tuoda tekijänoikeusvapaata tai yhteensopivalla lisenssillä olevaa sisältöä Wikipediaan. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.34 (EEST)

Vaikka tässä tekijänoikeuskahvihuoneessa ollaankin, niin tämä on kuitenkin suomenkielinen Wikipedia, eli onhan siinä kopsaamisessa jotain muutakin huomioitava kuin tekijänoikeuslaki. Esimerkiksi kieli. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 09.01 (EEST)

Jos teksti ei ole omaa, niin silloinhan kyse on plagionnista riippumatta siitä, mitä lakipykälät sanovat tai onko tekijänoikeus enää voimassa. Englanninkielisessä Wikipediassa on PD-materiaalin käyttöön liittyvä ohjeistus en:WP:Plagiarism#Public-domain_sources: "Whether it is copyright-expired or public domain for other reasons, material from public-domain sources is welcome on Wikipedia, but such material must be properly attributed." Siellä ja joissakin muissa wikeissä on käytössä malline en:Template:PD-notice, eikö samanlaista voisi käyttää täälläkin? -kyykaarme (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.01 (EEST)

Kopioin meille nyt pohjaksi {{PD-notice}}-mallineen. Teksti, mallineen nimi ja ohje tietty pitää vielä kääntää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)

Asia on juuri niin kuin Kyykaarme toteaa. Jos kopioi toisen tekstiä, sanamuotoja sieltä täältä muutellen tai ilman, eikä kerro tätä avoimesti vaan esittää tekstin ikään kuin omanaan, niin siinähän esiintyy kyseisen tekstin kirjoittajana. Se ei kuulu asialliseen kirjoittamiseen vaikka kopioisi Ciceron tekstiä 2000 vuoden takaa. (Tämän lisäksi on tietenkin tuoreemmissa teksteissä tekijänoikeuslain vaatimukset.) Aloittelevilla kirjoittajilla, esimerkiksi opinnäytteitä tekevillä opiskelijoilla tämä tekstin attribuutio on joskus vielä hämärää, eikä heille aina ole selvää myöskään mikä ero on siinä, otetaanko lähteestä tietoja vai tekstimassaa. En-wikissä on ilmeisesti otettu asia vakavasti, ehkä joskus siihen päästään fi-wikissäkin. Asian esille nostaminen näkyy kuitenkin nostavan hermot pintaan, en tiedä mikä siinä kunnian antamisessa alkuperäiselle kirjoittajalle on niin vastenmielistä. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.58 (EEST)

On tietysti liikaa vaadittu, että keskustelun aloittaja kertoisi, mistä on kysymys. Kysymys on siis siitä, että käytän Tietosanakirja (1909):n tekstejä, osin sellaisenaan, osin enemmän tai vähemmän muokattuina ja lisäiltyinä. Tuoreimpiin tietosanakirjoihin ei ole merkitty artikkelin kirjoittajaa vaan kustantajat ovat katsoneet, että tietosanakirja on kokonaisuus, jossa yksittäiset tekijät eivät ole olennaisia. Lisäksi tekstejä muokataan ennen julkaisua sopiviksi tarkoitukseensa. Kyseisessä tietosanakirjassa artikkelit ovat pääasiassa muutaman rivin pituisia, useinkin muiden tietosanakirjojen tietojen keräilyä tai niistä käännettyjä (Brockhaus, Salmonsen, Nordisk familjebok etc.). --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.37 (EEST)Kommentista on poistettu pätkä, joka oli tarpeettomasti henkilöönkäyvää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.35 (EEST)

@Jmk, Abc10: Käytännön ideana myös, niin Tietosanakirja:lle voisi olla ihan omakin viitemalline vrt. muut lähdekohtaiset viitemallineet. Onko tuollaiselle käyttöä ja mitä tietoja sen pitäisi tulostaa? --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)

Muistelin kovasti, että jollain tietosanakirjalla sellainen olikin, mutta se oli ilmeisesti eri kuin tämä, koska löytyi kai vain Malline:Pieni. Sellaisiahan varmnaan kannattaa luoda ja käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.55 (EEST)

Käytännön idea kuulostaa hyvältä, se epäilemättä helpottaisi Tietosanakirjaan viittaamista. (Mihin tahansa) tietosanakirjaan viitatessa minimissään pitää tietysti olla itse teoksen tiedot + artikkelin nimi, näillä lukija pystyy sen lähteen löytämään. Kustantaja ja julkaisupaikka voivat tulla automaattisesti. Jos jaksaa viritellä, niin osan numero voi olla parametrina, jonka mukaan tulee vuosiluku automaattisesti (eri osat julkaistu eri vuosina). Hakusanasta ei taida ihan helpolla virityksellä saada linkkiä oikealle sivulle digitoituun aineistoon, joten se jäisi mallineen käyttäjän hommaksi, samoin kuin artikkelin kirjoittajan mainitseminen (silloin kun se on mainittu). Käytännössähän Tietosanakirjaa täällä käytetään nimenomaan digitaalisena lähteenä eikä paperitietosanakirjana (sen näkee mm. kopioiduista virheistä), joten viittaajalla on todennäköisesti se sivu auki ja linkkiosoite on helppo kopioida. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)

Hakusanasta ei saa linkkiä mitenkään helposti, mutta esimerkiksi palstan numerosta joka on sama sekä paperi, että skannatussa versiossa (olettaen siis, ettei ole useita painoksia joissa sivunumerot muuttuisivat) saisi tehtyä urlin. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)

Eli se vois käytännössä olla esim. kutsuttuna {{Tietosanakirja|7|671|Plafondi|K. S. Kallio}}, josta tulisi Tietosanakirja. Osa 7, palsta 671, artikkeli ”Plafondi”. Artikkelin kirjoittaja K. S. Kallio. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1915. Teoksen verkkoversio. missä lihavoidut tekstit tulevat mallinekutsun parametreista suoraan tai sopivan virityksen kautta; en ole tsekannut miten deterministisesti palstanumero konvertoituu html-sivun numeroksi. Vaihtoehtoisesti linkin Runebergiin voisi antaa ehkä suoraan. Osanumerosta saa vuosiluvun: 1=1909, 2=1910, 3=1911, 4=1912, 5=1913, 6=1914, 7=1915, 8=1916, 9=1918, 10=1919, 11=1922. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 21.03 (EEST)

Tein nyt mallineen {{Tietosanakirja 1909}} (sivulla on esimerkkejä lisää). Tein tuon ennen kuin luin kommenttisi, niin siitä puuttuu nuo nimettömät parametrit ({{{1}}}, {{{2}}} ...) siksi. En ole muuten itse hirveän suuri nimettömien parametrien fani, koska se vaikeuttaa minusta mallineen toiminnan hahmottamista artikkelin wikikoodissa, mutta voin lisätä ne jos niiden käyttö katsotaan hyödylliseksi. Nykyinen viitteen ulkoasu tulee siitä, että viite tulostuu {{Lehtiviite}}-mallineella.

{{Tietosanakirja 1909| Osa = 4 | Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Tekijä = E. J. S. }}

Simola, E. J.: Kreppi. Tietosanakirja osa 4, palsta 1557. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio.

--Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 05.58 (EEST)

Lain "hyvä tapa" tulkitaan eri tavoin. Oleellista kai, että kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin. Tekijän nimi voi olla erikseen tekstissä tai se voi olla viitteessä tai molemmissa. Sanoisin myös, että kun Wikipediassa noudatetaan viitejärjestelmää, tekijän nimi on hyvä olla mukana vaikka oikeudet ovat rauenneetkin. Nähdäkseni tekijyys ja tekijän maininta kuuluu Wikipediaan osana käytetyn tiedon alkuperän ilmaisun periaattetta. "Hyvä tapa" tarkoittanee myös sitä, että kopioitua tai käytettyä tekstiä ei käytetä harhaanjohtavasti, esimerkiksi panna jonkun toisen nimiin, sellaiseen yhteyteen johon se ei kuulu tai kirjoittajan tekstiksi. Minusta on vähän paha asia ("paha tapa"), että visuaalisen muokkaimen automaattiset viitejärjestelmät eivät aina nouki tekijöitä viitteisiin. Mutta myöskään julkaisijat eivät aina ilmaise tekijää vaikka se olisi aiheellista, esimerkiksi tässä artikkelissa mainitaan kirjoittajaksi "Voima". Tässä se mitä tuli mieleeni aiheesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.45 (EEST)

Kirjoitetaan vielä selvyyden vuoksi, niin kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin pätee siis jos tekijänoikeudet ovat voimassa ja tekstiä käytetään sitaattioikeudella. Jos teksti on tekijänoikeudeton, niin ei sitä tarvitse merkitä mitenkään erityisesti jotta sen voisi erottaa. Sama jos teksti on wikipedia-yhteensopivalla avoimella lisenssillä, koska ne sallii tekstin muokkaamisen ja yhdestelyn. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.49 (EEST)

Kuten olen toisaalla ilmoittanut, Jmk merkitsee kopioiksi sellaisetkin tekstit, jotka eivät ole kopioita. Muokkaan Tietosanakirjan tekstiä modernimmaksi, merkitsen siihen lisätietoa siinä mainittujen henkilöiden tunnistamiseksi, poistan tarpeettomuuksia. Jos tietosanakirjan teksti on muokattu uuteen uskoon, se ei enää ole kopio, ja sen merkitseminen jollakin mallineella tai sanallisesti kopioksi on väärän tiedon antamaista (=valhe). --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.25 (EEST)

Jos täällä mainittu malline valmistuu, siihen voi panna tiedoksi "Tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut A. B. Cideräppel 1919." Sitten Wikipedian omasta sivuhistoriasta käy ilmi, että tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut Abc10 2020. Kelpo kompromissi. Artikkelin näkyvästä osasta näkee lähdeviitteestä, kuka oli eka, ja sivuhistoriasta sitten sekundantin nimen. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.32 (EEST)

Kyllä voi, mutta ongelma on että suurin osa Wikipedian lähteistä merkitään ilman tekijää, joten uhkasakolla ei kannata uhkailla. Prosentuaalista määrää en tiedä, mutta hatusta vetäisten 34,5 prosenttia lähdeviitteistä on muotoa <ref>https://selicom.com/hatutus/4509aöqqq.html</ref> ja arviolta 49 prosentissa linkin ympärillä on hakasulut tai se verhottu väärin täytettyyn viitemallineeseen, jossa jos tekijä yleensä on, se on "Selicom" (tämä on keksitty yritysnimi, ja yhteys johonkin todelliseen yritysnimeen on vahinko). Lopuista sitten tapellaan onko se etunimi.sukunimi vai sukunimi.etunimi, mikä on naurettavaa. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Noh noh. Kyllä kopiointi on kopiointia, vaikka sen jälkeen kävisikin vaihtamassa pari sanaa. Ei kai siitä tarvitse niin pillastua, että kopiointia kutsutaan kopioinniksi, vai onko joku syy miksi sitä tietoa ei haluta näkyviin? --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Lopettaisit jo minun parjaamiseni milloin missäkin päin Wikipediaa, kaikki eivät edes varmaan osu minun silmiini - onneksi. Ammut omaan nilkkaasi. Mutta hyvä niin. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.38 (EEST)

Tämä voi olla hiukan hölmö kysymys, mutta eikö siis kaikilla keskustelijoilla ole ainakin aikaisempien keskustelujen perusteella sellainen näkökanta, että tekijät pitäisi mahdollisimman hyvin merkitä ja syyt siihen miksei niitä merkittäisi on lähinnä käytännön toteutukseen (esim. tekijää on hankala tai mahdotonta selvittää tai automatiikka ei hae tekijää) liittyviä? --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

On sikäli että Tietosanakirja-artikkelieen tekijää ei ole tähän asti merkitty, kuten olen aiemminkin sanonut. Se ei sitä paitsi ilmene artikkelista, vaan siinä on vain puumerkki, jonka selitys täytyy osata etsiä. Ehkä se puumerkki riittääkin. Mutta siis ongelmaksi asian nosti nyt tässä minun projektissani Jmk, vaikka samaa ja muita vastaavia lähteitä on käytetty sadoissa artikkeleissa aiemmin, tarkassti kopioituna, ilman tekijää, kenenkään protestoimatta. Myöskään en.wikissä ja sv.wikissä tekijöitä ei ole merkitty. Tämä on niin tarkitushakuista, jos et ole vielä huomannut. Mielestäni tässä yhteydessä on tuotava esille kolikon toinenkin puoli: kun Jmk parjaa minua, kerrottakoon käyttäjille, minkätasoisia hänen tekeleensä ovat (se ainoa tänä vuonna, silloin kun tarkistin) --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Mun mielestä sen kirjoituksen yhteydessä oleva puumerkki riittää. Jos halutaan siitä tehdä muunnos kokonimeen, niin sen pystyy tekemään esimerkiksi mallineella ainakin mitä tulee noihin Runebergissa oleviin tietosanakirjoihin, koska ne nimimerkit ja nimet on siellä lähtödatassa - sanakirjassa - ihan nätteinä luetteloina. OCR:tyt tekstit pitäisi kuitenkin oikolukea ja muokata suht vakiomuotoisiksi ja edelleen muunnosmallineiksi joka tietty vaatii työtä. Lähtisin kuitenkin siitä, että ne ketkä haluaa ne kokonimet nimikirjaimien sijaan osallistuu yhtälailla tähän työhön myös. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.40 (EEST)

Oikaisen nyt sen vielä kerran, että puumerkinkään lisääminen ei ole pakollista. Riittää että lähde on merkitty siten, että se on tunnistettavissa ja löydettävissä. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.06 (EEST)

Ei ole pakollista lain tai fiwikin käytäntöjen takia, mutta se on ns. kohteliasta ja jos sen pystyy helposti lisäämään, niin en mä näe mitään syytä miksei sitä pyrittäisi lisäämään. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.19 (EEST)

Kopioidaan tähän keskusteluun talteen tekijänoikeusneuvoston päätöksestä seuraava:

Kuten edellä on mainittu, kirjallisen teoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Tekijän taloudellisten ja moraalisten oikeuksien lakattua teos on tekijänoikeuden estämättä hyödynnettävissä. Tähän vapaaseen hyödyntämiseen kuuluu mm. se, että teosta tai sen osia voi vapaasti saattaa yleisön saataviin ilman lupaa ja tekijänoikeudesta vapaita teoksia voi myös vapaasti muunnella. Tekijänoikeudesta vapaita kirjallisia teoksia voi esimerkiksi käyttää uusien teoksien materiaalina. Samoin tekijänoikeudelliset siteerausta sekä tekijän ja teoksen ilmoittamista koskevat säännökset eivät sovellu teokseen, jonka tekijänoikeus on lakannut olemasta voimassa., Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2017:14: Asia Klassikkosuoja; kääntäjän moraaliset oikeudet

koska tämä vastaa yksiselitteisesti siihen pitääkö lain mukaan kertoa tekijä jos tekijänoikeus on vanhentunut, niin nyt tämä on keskustelussa lähteistetystikin. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Savonlinnan "monoliitti"

Lisäsin repliikkini otsikolla "Monoliittimania" Savonlinnan patsasluettelon keskustelusivulle, kun sinne on ilmestynyt yksi tämän "moniliittimanian" teos. Tulkitsen kohteen 1. teokseksi joka ylittää teoskykynnyksen 2. sellaiseksi, joka on suunniteltu paikalle pysyväksi (vaikka luvattomana ehkä poistetaan viranomaisten toimesta) ja 3. että uutena teoksena kuva siitä on tallennettava sitaattikuvana fi Wikiin. Tämä siitäkin huolimatta että tekijää ei tunneta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.08 (EET)

Sehän on metallia, ainakin kuvista päätellen. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.19 (EET)

Joo nuo kai kaikki ovat Utahin San Juanin mallin mukaan metallia. Siis siitä ei voi käyttää suomenkielistä sanaa monoliitti, koska suomeksi se tarkoittaa kivestä veistettyä. Englanniksi käsitettä käytetään väljemmin, esim kiinteästä vuoresta ym. Materiaali ei vaikuta tekijänoikeuteen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.24 (EET)

Ei tietenkään vaikuta... Tulinpahan sanoneeksi. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 18.40 (EET)

Kirkon kuvapankki

Hei. Ajattelin, että Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkon artikkeliin löytyisi parempi kuva Kirkon kuvapankista (kuvapankki.evl.fi). Käsitykseni mukaan esimerkiksi tätä kuvaa voisi käyttää sitaattioikeudella ainakin siihen asti, kunnes artikkeliin löytyisi tekijänoikeuksista vapaa vaihtoehto, mutta jäin miettimään sivulla olevaa arkistointikieltoa. Miten on? --101090ABC (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 19.59 (EEST)

Ei taida onnistua Wikipedian käytäntöjen ehdon "mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla" vuoksi eli on odotettava vapaata kuvaa. --Nitraus ^(wikinät) 4. huhtikuuta 2021 kello 20.07 (EEST)

Mites, voiko sitaattioikeudella käyttää esimerkiksi seurakunnan nettisivulta löytyvää kuvaa? --101090ABC (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 20.32 (EEST)

Todennäköisesti ei. Tiedostojen käyttösäännöissä sanotaan, että "Sitaattioikeudella ei siis voi Wikipediassa käyttää muiden ottamia kuvia esimerkiksi ihmisistä tai maisemista, karttoja, tai muita vastaavia kuvia." Kuva kirkosta mennee muiden vastaavien alle. Ylipäätään sitaattioikeudella käytettäviin tiedostoihin on suhtauduttu melko nuivasti. --Nitraus ^(wikinät) 4. huhtikuuta 2021 kello 20.41 (EEST)

Sitaattioikeutta ei sovelleta tässä. Ylivieskan uudesta kirkosta voi ottaa vapaita valokuvia kuka tahansa milloin tahansa. Kirkko on rakennus ja rakennuksen saa Suomen tekijänoikeuslain perusteella valokuvata vapaasti. Jos olet itse ottanut kirkosta valokuvan, voit julkaista sen, koska sinulla on valokuvan tekijänoikeus. Kirkon kuvapankissa ja seurakunnan sivulla on valokuvia, mutta koska niitä ei ole julkaistu vapaalla lisenssillä, et voi julkaista noita valokuvia Wikipediassa millään verukkeellaperusteella. --Sitaattioikeutta käytetään silloin, kun kuvan aihe on tekijänoikeudella suojattu, esimerkiksi taideteos, jonka tekijän kuolinvuodesta ei ole kulunut 70 vuotta. Silloin taideteoskuva tallennetaan suomenkieliseen Wikipediaan ja sitä käytetään tekijänoikeulain mukaisesti, katso esim. tämä valokuva taideteoksesta Tiedosto:Teija-Tuulia Ahola Tassa ja Nyt 2016.JPG, jonka tekijä elää vielä. Tästä taideteoksesta otettua valokuvaa käytetään Wikipediassa tekijänoikeuslain §25 mukaisesti:

» "25 § Julkistetun tai luovutetun taideteoksen käyttäminen
Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:
1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä
2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.»

Eli et voi käyttää seurakunnan nettisivulla olevaa valokuvaa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Dawn of the Black Hearts -kansikuva

Poistin äskettäin Dawn of the Black Hearts-albumin kansikuvan sen sisällön takia. Asia kuitenkin sellainen että se ansaitsee jonkinasteisen pohdinnan ja se voidaan toki palauttaa keskustelun jälkeen. Eli kahsikuva oli Mayhemin bootleg-levystä ja siinä oli epäselvä lähikuva itsensä ampuneen miehen päästä. Kuvaa sinänsä ei ole vaikea googlettaa. Levyllä ja tapahtumilla kuoleman aikaan ja sen jälkeen on jonkinasteista kulttimainetta joka selviää tiivistetysti yhtyeestä kertovasta artikkelista. En kuitenkaan itse kokenut, että olisi ollut tarpeen pitää artikkelissa sitaattikuvana snuffia. Poistin kuvan ennen kuin aloitin keskustelun, jotta olisi osallistujille selvää ettei veristä päätä tarvitse käydä katsomassa jotta voisi ottaa tähän kantaa. Ne ketkä haluavat sen nähdä voivat sen etsiä googlella.

Huomasin kuvan, koska Wikimedia Suomen info-sähköpostiin tuli viesti, että kuvaa ei voi käyttää fair usella, koska se on tekijänoikeusrikkomus. En ole vastannut tähän vielä mitään. Vastaus olisi, että Wikimedia Suomi ei päätä suomenkielisen Wikipedian sisällöstä, ja että Suomessa ei ole fair usea vaan sitaattioikeus joka ei ota kantaa kuvan lähteeseen vaan onko siihen, että onko lainaus perusteltu). Eli tämä on se keskustelu jonka haluaisin tässä käytävän siitä, että halutaanko kuva poistaa/palauttaa ja millainen lähdekäsittely kuvalle pitäisi olla jotta sitä voisi käyttää sitaattioikeudella. --Zache (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.32 (EEST)

@Hedelmätiski: sinä olit kirjoittamassa hevimetallista, niin kysäisen ainakin sinun mielipidettäsi. --Zache (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.34 (EEST)

Juu, huomasin poiston omalla tarkkailulistalla, itse kun tallensin tiedostosta vähän aikaa sitten korkealaatuisemman version. Kuvan tekijänoikeudellinen tila on epäselvä, mutta nähtävästi suomalaisesta näkökulmasta epärelevantti. Pahoittelen kuitenkin jo valmiiksi etten ole itse kovinkaan perillä tekijänoikeuslainsäädännöstä. Eikös kuitenkin yleisesti albumien kansikuvat toimi ihan vain sitaattioikeudella, kun näin on kerta aina tehty? En siis ihan käsitä että mikä tässä on ongelma fiwikissä. Onhan valokuva kuvottava, mutta itse en tiedä rikotaanko tässä jotakin lakia tai ei. Pahoittelut vielä kerran kun en ihan näistä tiedä varmuudella. --Hedelmätiski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.41 (EEST)

Rikkooko bootleg-kuva tekijänoikeuslakia ja tuleeko se täten poistaa? --Hedelmätiski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.43 (EEST)

Sitaattioikeus ei ota kantaa siihen, että mikä on kuvan lähde eli se voi olla laitonkin. Meillä tulisi kuitenkin olla tekstissä laajemmin lähteillä tuettuna sellaista käsittelyä jota kuvalainaus sitten tukee tai johon se liittyy. Eli ei voida käyttää kuvaa pelkästään "koristeena". Tässä nimenomaisessa tapauksessa lähteitä tämänkaltaiselle käsittelylle varmaankin löytyisi, koska bändi on hyvin tunnettu. Zache (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.50 (EEST)

Kyllähän tuosta kuvasta voi helposti kirjottaa paljonkin sopivaan alakappaleeseen, mutta eikös sitaattioikeudella voi vain laittaa kansikuvan esim. albumimallineeseen ilman, että kuvasta selostettaisiin mitään itse tekstissä? Wikipedia on täynnä yhden kahden lauseen albumiartikkeleita joissa mallineessa on mukana kansikuva. --Hedelmätiski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 15.55 (EEST)

Joo voi, mutta se on tekijänoikeuslain kannalta vähän niin ja näin. Suurin perustelu sille on, että niin voi tehdä, koska kaikki muutkin tekee niin ja se on asia josta kukaan ei varmaankaan tule valittamaan. En kuitenkaan lähtisi tuolle linjalle sellaisten kuvien kanssa jotka on alkujaankin sellaisia, että niiden oikeutus on kiistanalainen vaan tekisin sitten sen kunnollisen käsittelyn joka perustelee kuvan käytön jos sitä ollaan käyttämässä. Zache (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 16.15 (EEST)

Musta toi on ihan hyvä linja. Itsellä on ollut suunnitelmissa jossain vaiheessa kirjoittaa kyseisestä yhtyeestä ja parantaa sitä käsitteleviä artikkeleita, ja silloin tuosta itsemurhakeissistäkin voisi kirjoittaa vähän objektiivisemmasta näkökulmasta, nykyinen artikkeli on aikamoista kökköä. Periaatteessa kuvan voisi vaikka poistaa ja sitten tallentaa uudelleen, tai sitten pitää piilotettuna niin kauan on tarpeen. --Hedelmätiski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 16.21 (EEST)

Wikin tekstien käyttäminen esim. kirjassa, miten Wiki lähteenä merkitään, riittääkö URL-linkkiteksti

Teen yhteiskunnallista, ajankohtaista ja hengellistä kirjaa. Siihen tulee isänmaallinen historiallinen osio (ehkä 10 % kirjasta), jossa käsittelen mm. Runebergia, Snellmania, Topeliusta ja Lönnrotia, sekä käsittelen myös sotia ja presidenttejä. Joitain muitakin lähteitä minulla on tähän osioon kuin Wiki.

1) Saako tällaisia lainauksia Wikin tekstistä tehdä? (Varmaankin saa, kuten Wikin ohje sanoo.). En pidä itsetarkoituksena sanoa omin sanoin, jos Wikin teksti on hyvä.

2) Onko jotain nyrkkisääntöä, kuinka pitkä lainaus saa olla verrattuna Wikin tekstiin, esim. jos kyse on Kyösti Kalliosta? Saako lainata 1/4:n? Lainaukseni eivät kylläkään ole edes niin pitkiä. Sellainen oikeustieteellinen kirja kuin Harenko - Niiranen -Tarkela: Tekijänoikeus (2016) esittää sivulla 204, että nelisivuisesta artikkelista vielä hyvän tavan mukainen lainaus on, jos se on max yhden sivun pituinen.

3) Riittääkö merkinnäksi osoittamaan lainausta URL-linkki kyseiselle Wikin sivulle?

4) Pitääkö mainita myös Wikin sivun muokkaajien nimet (kaivaa muokkaushistoriasta)?

5) Pitääkö mainita myös Wikin sivun alareunassa olevia kyseisen sivun tekemisessä käytettyjä lähteitä? (Ei kai?).

______________________

Wikipedia: Wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot – Wikipedia Sinulla on vapaus • jakaa — kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta • muuttaa — valmistaa muutettuja teoksia tai jälkiperäisteoksia seuraavilla ehdoilla: • Nimeä — Teoksen tekijä on ilmoitettava siten kuin tekijä tai teoksen lisensoija on määrännyt (mutta ei siten että ilmoitus antaisi ymmärtää tekijän tai lisenssinantajan tukevan lisenssinsaajaa tai teoksen käyttötapaa). • Tarttuva — Jos teet muutoksia tai käytät teosta tai sen osaa oman teoksesi pohjana, syntynyt teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä tai sellaisella lisenssillä, joka on yhteensopiva alkuperäisen teoksen lisenssin ehtojen kanssa. ______________________

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/kainuulaisvoiminkin-tehdyssa-pedot-tietokirjassa-kopiointia-wikipediasta-kustantamo-vetanyt-pois-markkinoilta-165774625/?dl_update=1 johon kommentoija kirjoitti: "Monet luulevat että kun kyseessä on vapaa tietosanakirja että tekstiä saisi sieltä kopioida ja levittää miten sattuu, tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Wikipedian teksti on lisensoitu CC BY-SA 3.0 -lisenssillä mikä tarkoittaa että jos tekstiä haluaa kopioida niin tulee mainita mistä tekstin on kopioinut, sekä maininta että teksti on lisensoitu kyseisellä lisenssillä ja mainita tekstin kirjoittajien nimimerkit, tämä voi olla hankalaa kun pitää tekstin muokkaushistoriasta ne onkia."

_________________________________________

Eräs wikin kirjoittaja opasti minua näin: Oletko löytänyt tämän "virallisen" ohjeen: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Citing_Wikipedia Tuolla on ohje "You should not cite any particular author or authors for a Wikipedia article, in general. Wikipedia is collaboratively written.".

- linkitetyltä sivulta: If you do decide to cite Wikipedia, remember that its articles are constantly changing: cite exact time, date, and the article version you are using. Page history and toolbox features "cite this article" and "permanent link" are very useful for finding that information. __________

Itse löysin tällaisen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Reusing_Wikipedia_content Wikipedia:Reusing Wikipedia content - Wikipedia Re-use of text under Creative Commons Attribution-ShareAlike Attribution To re-distribute a text page in any form, provide credit to the authors either by including a) a hyperlink (where possible) or URL to the page or pages you are re-using, b) a hyperlink (where possible) or URL to an alternative, stable online copy which is freely accessible, which conforms with the license, and which provides credit to the authors in a manner equivalent to the credit given on this website, or c) a list of all authors. (Any list of authors may be filtered to exclude very small or irrelevant contributions.) This applies to text developed by the Wikipedia community. Text from external sources may attach additional attribution requirements to the work, which should be indicated on an article's face or on its talk page. For example, a page may have a banner or other notation indicating that some or all of its content was originally published somewhere else. Where such notations are visible in the page itself, they should generally be preserved by re-users.

Esko Nnen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2021 kello 21.46 (EEST)

Lisäys klo 21.52:

Olihan ohjeissa sittenkin tekstiä vastaukseksi kysymyksen 4:

https://foundation.wikimedia.org/wiki/Terms_of_Use/fi Terms of Use/fi - Wikimedia Foundation Governance Wiki Saat vapaasti: • Lukea ja tulostaa artikkeleitamme ja muuta mediasisältöämme maksutta. • Jakaa ja uudelleenkäyttää [reprint] artikkeleitamme ja muuta mediaamme vapaiden ja avoimien lisenssien ehdoilla. • Osallistua projekteihimme ja muokata sivustojamme.

g) Uudelleenkäyttö: Ylläpitämämme sisällön uudelleenkäyttö on tervetullutta, mutta poikkeuksia on sisällölle joka on tallennettu Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädännön "fair use" -periaatteen mukaisesti tai samantapaisten tekijänoikeuksien rajoitussäännösten perusteella. Minkä tahansa uudelleenkäytön tulee noudattaa asiaa koskevaa lisenssiä tai lisenssejä.

Kun käytät tai jaat uudelleen Wikimediayhteisön tuottamaa tekstiä, sitoudut nimeämään tekijät millä tahansa seuraavista tavoista: i. Hyperlinkin (kun mahdollista) tai URLin avulla sivulle tai sivuille joita olet käyttänyt uudelleen (kun jokaisella sivulla on historia, joka luettelee kaikki tekijät ja muokkaajat) ii. Hyperlinkin (kun mahdollista) tai URLin avulla vaihtoehtoiseen, stabiiliin verkossa olevaan kopioon, joka on lisenssin mukainen, ja joka nimeää tekijät samaan tapaan kuin projektin verkkosivut; tai iii. Tekijäluettelon avulla (mutta huomaa, että luettelosta voidaan poistaa tekijät, joiden muokkaukset ovat hyvin vähäisiä tai epäolennaisia).

Esko Nnen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2021 kello 21.53 (EEST) Esko Nnen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2021 kello 21.55 (EEST)

@Esko Nnen: Enwiki ohjeistaa seuraavasti: To re-distribute a text page in any form, provide credit to the authors either by including a) a hyperlink (where possible) or URL to the page or pages you are re-using, b) a hyperlink (where possible) or URL to an alternative, stable online copy which is freely accessible, which conforms with the license, and which provides credit to the authors in a manner equivalent to the credit given on this website, or c) a list of all authors. (Any list of authors may be filtered to exclude very small or irrelevant contributions.) This applies to text developed by the Wikipedia community. Text from external sources may attach additional attribution requirements to the work, which should be indicated on an article's face or on its talk page. For example, a page may have a banner or other notation indicating that some or all of its content was originally published somewhere else. Where such notations are visible in the page itself, they should generally be preserved by re-users. en:Wikipedia:Reusing Wikipedia content) Linkin takana on lisää ohjeita mm. tilanteeseen jossa muokkaat Wikipediasta peräisin tekstiä eikä se siten ole suora kopio Wikipediassa olevasta versiosta --Zache (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 03.17 (EEST)

Video YouTubesta muokattuna Commonsiin

Olen parannellut (tai ainakin muokannut) artikkelia Karjalaisten laulu ja haluaisin saada sinne ääninäytteen. Löysin YouTubesta tämän videon, jonka käyttöluvaksi on merkitty "Creative Commons Attribution -käyttölupa (uudelleenkäyttö sallittu)". YouTube itse selventää sen näin eli kyseessä on Nimeä 3.0 Ei sovitettu (CC BY 3.0) -lisenssi. Onko sallittua muuttaa video äänitiedostoksi ja ladata se Commonsiin, kunhan kertoo muutoksesta? Ymmärtääkseni kyllä, mutta haluaisin vielä varmistuksen. Entä mitä ohjelmaa tähän kannattaisi käyttää äänenlaadun puolesta? --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 4. toukokuuta 2021 kello 03.04 (EEST)

@Smaug the Golden: olisi, jos kyseinen kappale olisi tekijänoikeuksista vapaa, mitä kuitenkin epäilen koska ainakin tämän version sovittaja Einari Marvia kuoli vasta 1997. Finnusertop (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 04.15 (EEST)

Kiitos tiedosta! --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. toukokuuta 2021 kello 09.30 (EEST)

Teoskynnys

Ylittääkö artikkelissa Muistolaatta nyt olevassa (ja sen en-iw:ssä ilmeisesti jo sitä ennen olleessa) commonsin talletetussa valokuvassa oleva muistolaatta teoskynnyksen? Kuvittelisen että ylittää, koska muotokuvareliefi epäilemättä on teos.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.01 (EEST)

Onhan siinä taiteilija selvästi tehnyt luovaa työtä. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.13 (EEST)

Pitänee siis jonkun commons - paikallinen -siirtojen kanssa kokemusta omaavan tallentaa kuva paikallisesti. --Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.41 (EEST)

Tehtiinkin jo näköjään.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.48 (EEST)

Miten valokuvateos voi olla commonsissa?

Päivän Helsingin Sanomissa on yhdessä uutisessa vuodelta 1951 oleva valokuvateos jossa lukee että Kuva: Wikimedia commons. Ensin mietein, että miten se voi olla siellä, mutta tietyssti jos tekijöboikeuden haltijat ovat antaneeet luvan, niin se on mahdollista. Näin sen kai täytyy ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 07.03 (EEST)

Kysymykselle parempi paikka on Commons, jossa kuva on ja jossa tunnetaan Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädäntö. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 07.50 (EEST)

En pääse katsomaan uutista, joten vaikea sanoa, mikä kuva siellä on. Yhdysvalloissa on tietysti myös erilainen lainsäädäntö kuin meillä, ja siellä esimerkiksi ilman tekijänoikeusmerkintää ennen vuotta 1977 julkaistut teokset voivat olla vapaita, [3]. Nykyään Yhdysvalloissakin tekijänoikeus tulee automaattisesti, mutta 1950-luvulla se piti oikeasti jotenkin ilmoittaa. --PtG (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 08.08 (EEST)

Tämä: C:File:Voluptas Mors.jpg. --Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)

Taiteilija on siis itse julkaissut valokuvan teoksestaan CC-BY -lisenssillä Flickrissä ja tämä kuva on edelleen kopioitu Wikimedia Commonsiin. --Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 09.22 (EEST)

Jos nyt puhutaan samasta kuvasta niin Philippe Halsman kuoli 1979 ja Dalikin 1989. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 10.33 (EEST)

Niin taiteilija eli valokuvaaja Philippe Halsman ei ole julkaissut mitään Flickrissä, koska hän on ollut vainaa jo 25 vuotta ennen kuin Flick keksittiin. Erään toisen Halsmanin valokuvan yhteydessä Commonsissa on mainittu, että siitä on tehty copyright-ilmoitus, mutta sitä ei ole uusittu ja teoksesta on tullut PD. Commonsia koskevat kysymykset kannatta tosiaan laittaa sinne.--Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 18.57 (EEST)

Muiden projektien kysymyksiä on täällä eri kahvihuoneissa aina harvakseltaan, kun oikean paikan etsiminen paikan päällä noissa isoissa projekteissa kestäisi sen puoli päivää, missä ajassaa täällä yleensä saa vastauksen, ja kun isoissa englanninkielisissä projekteissa vastaukset artkistoituvatkin nopeasti, niin se vastauksen etsiminenkin veisi silloin vielä yleensä toisen päivän. --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)

Kannatan edelleen keskustelua Commonsissa, että saat oikeita vastauksia. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 10.36 (EEST)

Vastaus ehti jo tulla täälläkin. Siinä ajassa olisin tuskin ehtinyt etsiä commonsissa paikkaa jossa kysyä.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 18.45 (EEST)

Wikipedian valokuvia Väyläviraston julkaisussa

Näpyttelin sen sekalaista-kahvihuoneeseen otsikolla Väylävirastolta historia-katsaus. Se ei varsinaisesti koske tekijänoikeuksia, vaan kreditoinnin toteuttamista.--Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.58 (EEST)

Kreditoinnin oikeellisuus on tekijänoikeuden osa. Ilman lisenssissä vaadittua tekijyyden mainitsemista kyseessä on ymmärtääkseni tekijänoikeusrikos. Eikun korjausta vaatimaan, (tai kirje avustavalta lainopilliselta neuvonantajalta laskun kanssa.) Vastaava esimerkki: Tässä alkukesällä huomasin yhden maakuntamatkailua edistävän toimijan jättäneen paitsi tekijät, Commonsin (tai wikipedian) mainitsematta kuvalähteistään. Pitää joskus paremmalla ajalla kaapata talteen, ja katsoa onko samaa käytäntöä myös toimijan painetuissa julkaisuissa. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 03.39 (EEST)

Kirjastovirman tekstien käyttö - laajahkoa lainaamista ainakin kirjastoartikkeleissa

Vaikuttaisi siltä, että ainakin joissain fiwikin artikkeleissa on käytetty pohjana pohjoispohjalaisen Kirjastovirma-hankkeen verkkosivujen tekstejä. Tämä tuli siis vastaan artikkelia Ylikiimingin kirjasto lähteistettäessä (ja eilen lievempi esimerkki artikkelissa Kalajoen kirjasto). Kirjastovirman teksti oli mainittu IP-tunnuksen alullepaneman tekstin Aiheesta muualla -kohdassa, mutta lähtötilanteessa artikkeli oli lähteistämätön. Avasin hetki sitten keskustelua mahdollisesta tekijänoikeusrikkomuksesta (en vielä lisännyt copyviol-mallinetta) tämän artikkelin keskustelusivulla: Keskustelu:Ylikiimingin kirjasto. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2021 kello 21.52 (EEST)

Saamelaisensyklopedian suorat lainaukset

Käyttäjä:Varraloddi on laajentanut useita saamelaisiin liittyviä artikkeleita laajoilla lainauksilla Saamelaisensyklopediasta (muokkaukset). Hän on merkinnyt kyllä lähdeviitteet, mutta laajat suorat lainaukset ovat ilman sitaattimerkkejä tai alkuperäisen tekstin kirjoittajaa. Yhteenvetoihin hän on kirjoittanut, että kyseinen lähde on lisenssiltään on yhteensopiva wikipedian lisenssin kanssa (siis vapaasti käytettävää). Vaatisi varmaankin toimenpiteitä? --Kospo75 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 14.37 (EEST)

Lähde on CC-BY 3.0:aa eli yhteensopiva Wikipedian kanssa eli sitä voi tekijänoikeuksien puolesta tuoda wikipediaan. Aikaisemmassa tapauksessa kun oltiin tuotu ulkopuolisesta vapaasta lähteestä fiwikiin sisältöä oltiin sitä mieltä, että asia pitäisi olla viitteissä selkeästi ilmaistuna ja silloin se tehtiin käyttäen erillistä viitemallinetta {{Tietosanakirja 1909}}

(Esim: {{Tietosanakirja 1909| Osa = 4| Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Sisältää = 1 }} -> Kreppi. Tietosanakirja osa 4, palsta 1557. Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio. ) --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 15.32 (EEST)

Muistaakseni se oli sinun mielipiteesi, mutta kun et anna linkkiä, sitä ei voi tarkistaa. Siihen asti (ennen jmk:n rettelöintiä) kukaan ei ollut puuttunut asiaan vaan niitä oli tuotu vapaamuotoisesti. --Abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Citypopulationin käytössä lähdeviitteenä korjattavaa

Suomenkielisessä wikipediassa useat käyttäjät vaikuttavat käyttävän saksalaisen yksityishenkilön Citypopulation-verkkosivuston aineistoa mitä ilmeisimmin tekijänoikeuksien vastaisesti. Nostan esiin vahvennettuna kaksi kohtaa, joiden laiminlyönnit vaikuttavat olevan hyvin yleisiä: 1. Yksityishenkilön nimi on aina mainittava ja 2. usein myös aineiston alkuperä, vaikkei herra Brinkhoff kilpailusyistä (huomattavat mainostulot sivustosta) sitä yleensä täsmällisesti, julkaisun tarkkuudella kerro. (Terms of Use)

Monen wikipedistin kirjaamistapa ei mielestäni täytä verkkosivulla editettyjä vaatimuksia, on siis tekijönoikeuksien vastainen!

(englanniksi) "You are free to share (i.e. to copy, to distribute and to transmit) and to remix (i.e. to adapt) the presented population data for non-commercial as well as for commercial use under the condition that »City Population« is referenced as source as follows:

   Thomas Brinkhoff: City Population, http://www.citypopulation.de (or the URL of the specific page)

Instead of labelling the URL, a hyperlink should be used by web media. In other words, the CC BY 3.0 license holds.

In addition, potential copyrights of the original sources (given in the tables' footnotes) must be observed (typically by specifying the source)."

Ollaanko tästä kutakin samaa mieltä? Jos ollaan, voisiko ylläpito tai joku muu lähettää citypopulation.de -viitteitä lisääville keskitetysti jonkun huomautuksen tekijänoikeuksien noudattamisvelvollisuudesta? Tai botilla päivittää fiwikin viitteisiin aluksi herran nimen? --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.47 (EEST)

Lisäksi on syytä havaita, että Brinkhoff käyttää eräänä lähteenään wikimediayhteisöön kuuluvaa Wikidataa. (Joka taas usein palautuu wikipedioihin). --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.59 (EEST)

Taistelet norsulaumaa vastaan. Asia olisi yksinkertainen jos ongelmana olisi vain Citypopulation. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.09 (EEST)

Ymmärränkö oikein, että lähdeviitteessä on mielestäsi tekijänoikeuslainsäädännön mukaan mainittava lähteenä käytetyn sivuston ylläpitäjän nimi? En ole ollut tällaisesta vaatimuksesta tietoinen, mutta en ole mikään tekijänoikeuden asiantuntija. Ehkä tarkoitat kuitenkin sivuston sisällön CC BY 3.0 -lisenssin mukaista jälleenkäyttöä, josta puhutaan tuolla linkkaamissasi käyttöehdoissa? Sehän on kuitenkin eri asia kuin sivuston tietojen käyttäminen lähteenä. Jos asia on kuten väität, meillä taitaa olla kymmeniä tuhansia lähdeviitteitä täällä korjattavana ja paljon isompia ongelmia kuin Citypopulation. --Epiq (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.23 (EEST)

Pelkät numerot tuskin edes ovat tekijänoikeuksien alaisia teoksia? J.K Nakkila (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 19.21 (EEST)

Luettelosuoja? --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 20.01 (EEST)

Yksityishenkilö, joka nimeään edellyttää julkituotavan ei ole vain ylläpitäjä, vaan sivuston omistaja ja kokoelman / palvelutuotteen luoja. Siltä on ainakin näyttänyt. Aluksi kai harrasteena, sittemmin ammattimaisesti. Nimen mainitsemalla noudatetaan hyvää viittaamistapaa ja sivuston käyttöehtoja. Mieluiten en käytä tuollaisia harrastajalähteitä lainkaan koska en täällä vapaamuotoista blogia sekalaisin lähtein kirjoita (mielellään en kyllä lähteistä CIA World Factbookiakaan sisällön joskus ulkopoliittisten valintojen tai - nykyään harvemmin - turistinäkökulman vuoksi; tyyliin Latvian tai Liettuan päätuotteina lueteltiin taannoin meripihka! jonka kevennyksen poistaessani fiwikissä syntyi keskustelua :-) ). Suosisin esimerkiksi kansallisen tilastoviranomaisen julkaisuja, ainakin jos maan viranomaisviestintään voi luottaa (ainahan ei voi) ja kielestä saa selvää / esim. tilastoteoksessa mukana edes alkeellisesti tajuamani kieli. Henkilön nimen esilletuonti kertoo lisäksi, ettei takana ole mikään erityisen tieteellisesti korkeatasoinen tai ammattimainen toimija, vaan yksityishenkilö, jonka kokoamassa aineistossa on ainakin toisinaan ollut selviä mokia. Se että kymmenettuhannet kävelevät esimerkiksi jalankulkijana päin punaisia, tai autolla ajavat punaisten valojen läpi ei tee toiminnasta laillista. Laittomuudesta voi seurata rangaistus. Wikipedian tulee organisaationa noudattaa hyvää viittaamistapaa ja toimia asiallisesti. Lisäksi, kun henkilö vielä sivustollaan kertoo käyttävänsä wikidataa lähteenään, muttei tätäkään lähdettä tarkemmin yksilöi (sivuston lähteistys ei ole ihan läpinäkyvää), saatetaan joltain osin viitata wikipediaan (josta monet wikidatan arvot ovat peräisin), joka ei ole suotava tai kelvollinenkaan lähde wikipedian artikkeleille. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 03.29 (EEST)

Liian vaikeeta

Olen ollut siinä käsityksessä, että voin lisäta ottamiani teoskuvia julkisten taideteosten luetteloon. Olen siis mielestäni vain auttanut luettelon täydentämisessä. En ymmärrä, että minua nyt syytetään väärän projektin käyttämisestä. Mikähän on se oikea "projekti"? "Pitäkää tunkkinne" Ystävällisin terveisin IHaa  –Kommentin jätti IHaa (keskustelu – muokkaukset)

Sinun keskustelusivulla on asiasta huomautettu ja neuvottu. Kannattaa siellä kysyä tarkempia apuja ja lukea neuvot, jos et vielä sitä ole tehnyt. Olet oikeassa siinä, että teoskuvia voit lisätä julkisten taideteosten luetteloon. Mutta kuvia tekijänoikeuksien alaisista teoksista ei voi laittaa Commonsiin, johon olet niitä ladannut. Sitaattikuvat pitää tallettaa fi-wikipedian kuviksi. Keskustelusivullasi on jopa pieni ohje niihin liittyen. --PtG (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 13.10 (EET)

Tässä tapauksessa sinun pitää tallentaa tiedostot tänne suomenkieliseen wikipediaan (fi.wikipedia.org) eikä commonsiin (commons.wikipedia.org). Käytä tiedostojen tallentamiseen tätä sivua (https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tallenna). --Anr (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 13.20 (EET)

Mainittakoon vielä, että kyseiset Wikimedia Commonsiin jo tallennetut valokuvat on joku siirtänyt suomenkieliseen Wikipediaan ennen kuin joku tarkkasilmäinen Commonsin käyttäjä äkkää ne ja esittää poistettavaksi. Jos valokuva on poistettu Commonsista tekijänoikeusrikkomuksena, joku ystävällinen Commonsin ylläpitäjä voi toki palauttaa sen tilapäisesti, jotta se voidaan siirtää suomenkieliseen Wikipediaan. Tuossa pitää kuitenkin nähdä ylimääräistä vaivaa, pyytää, siirtää ja kiittää yhteistyöstä. -- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.20 (EET)

Merkkaan vielä myös tähän: Tässä "väärä projekti" yhden Wikipedian muokkaajan keskustelusivullesi jättämässä kommentissa tarkoitti sitä, että Suomen tekijänoikeuslaisäädännöstä johtuen tekijänoikeus ei salli taideteoskuvien tallentamista Wkikimediaprojektiin Wikimedia Commons mutta sallii taideteoskuvien tallentamisen Wkimediaprojektiin Suomenkielinen Wikipedia (mutta silloinkin vain tietyin ehdoin, jotka esimerkiksi suomenkielisen Wikipedian luetteloartikkelit eri paikkakuntien julkisista taideteoksista täyttävät). --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Yliopistomuseon antama kuva - mikä lisenssi?

Sain Helsingin yliopistomuseolta kuvan Helsingin yliopistossa 30.12.1943 jumaluusopillisen päästötutkinnon suorittaneet, ryhmäkuva liitettäväksi henkilöartikkeliin. Yliopistomuseon käyttöehdoissa sanotaan, että " Uusintakäytöstä on sovittava Yliopistomuseon kanssa. Kuvien käyttöoikeutta ei voi siirtää eikä myydä edelleen kolmannelle osapuolelle... ...Kuvaa ei saa ilman erillistä lupaa muokata tai muunnella. Muuntelusta on oltava julkaisun yhteydessä maininta. Kuvien laadun parantamiseen liittyviä toimia, kuten kuvan terävöittämistä, roskien poistoa tai kuvien rajaamista ei pidetä kiellettynä kuvan muokkaamisena tai muunteluna." Millä lisenssillä tämän kuvan voi julkaista ja mihin tallentaa? Public domain ei ilmeisesti käy, koska silloin joku voi muunnella kuvaaa. Onko muuta vaihtoehtoa? Kaupunkilehmus (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 17.59 (EET)

Lähinnä sitaattioikeudella sen voisi tallentaa jos ei ole lupaa vapaaseen käyttöön, mutta tällöin lainaukselle pitää olla asiallinen syy ja perustelu. Noin muuten Wikipediassa käytetään vain vapaasti käytettävissä olevia kuvia ja vapaaseen käyttöön kuuluu mm. kuvien muuntelu ja käyttöoikeuden siirtyminen kolmannelle osapuolelle. Tietämättä kuvasta tarkemmin, niin pidän ihan mahdollisena, että todellisuudessa yliopistomuseo ei pysty tekijänoikeuslakimielessä rajoittamaan kuvan käyttöä vaan kuva on todellisuudessa tekijänoikeuksien vanhenemisen takia vapaa. Zache (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 18.24 (EET)

Sitaattikuva, jossa on ihmisiä, jotka ovat suorittaneet jonkun tutkinnon joskus jossain? Sitaattikuvaa käytetään yleensä silloin, kun valokuva esittää jotain, joka on tekijänoikeuden suojaama. -- Htm (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 20.15 (EET)

Joo, totta, suomenkielisessä Wikipediassa ei varmaankaan pystytä käyttämään kuvaa sitaattikuvana pelkästään sitä varten, että Yliopistomuseo ei haluaa pitää sen omien lisenssiensä alaisena. Eli taustalla tässä on se siis, että Wikipedia on kokoelma nimenomaan vapaata sisältöä eikä mitä tahansa sisältöä. Zache (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 00.52 (EET)

Tekijänoikeuslain perusteella tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan julkaisemisesta. Tuo kuva on 78 vuotta sitten otettu ja jos se on tavallinen valokuva eikä valokuvateos, niin sen suoja-aika on päättynyt. Jos se olisi valokuvateos, suoja-aika olisi 70 vuotta kuvaajan kuolinvuodesta. Tuota valokuvaa ei voi julkaista sitaattioikeuden perusteella. Jos sen julkaisee Wikipediassa ihan millä lisenssillä tahansa, valokuvaa voi muuttaa ja käyttää kaupallisesti. Wikipediassa ei hyväksytä ND- eikä NC-lisenssejä. Yliopistomuseon ehdot nähdäkseni kieltävät kuvan uudenlleenkäytön Wikipedian ulkopuolella ihan sellaisenaankin, ilman muuntelua ja kaupallisuutta. He haluavat ilmeisesti säilyttää valokuvansa sellaisenaan koskemattomana arkistojen kätköissä, koska se on heidän kuvansa. Monet muistiorganisaatiot ovat avanneet ja avaavat koko ajan lisää arkistojensa aarteita vapaaseen käyttöön, jolloin niitä joku pääsee katselemaan ja niitä voidaan käyttää osana uuden materiaalin julkaisua. Tekijänoikeuslain perusteella he eivät voi käyttöä kieltää, jos kyseessä ei ole valokuvateos. Voisi ihan kysäistä yksittäista kuvaa koskien, josko Yliopistomuseo sallisi tämän kuva tallennuksen Wikipediaan Wikipedian ehdoilla, jolloin kuva olisi enemmän hyödyksi. -- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.06 (EET)

Miksi noista Yliopistomuseon käyttöehdoista pitäisi mitään välittää Wikipediassakaan, jos kuva kerta on tekijänoikeudesta vapaa? Olettaen tietenkin että se on tavallinen valokuva, ei valokuvateos. Koska tekijänoikeus on vanhentunut, ei mikään lisenssi olematonta tekijänoikeutta kenellekään perusta tai siirrä. jni (k) 17. marraskuuta 2021 kello 11.18 (EET)

Jos kirjoitan tekstiin tähän tapaan "Yliopistomuseon julkaisemasta valokuvasta (on julkaistu Finnassa)käy ilmi, että muista samaan aikaan valmistuneista tuli myös huomattavia kirkollisia vaikuttajia,", onko se riittävä perustelu sitaattioikeudelle? Miten sitaattioikeudella käytettävät kuvat tallennetaan? En löytänyt ohjetta. Niitähän ei voi tallentaa Commonsiin. Kaupunkilehmus (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 17.31 (EET)

Please help small wikis struggling with copyrights / invitation to meta discussions

Sorry for writing in English. There are 2 open discussions on meta (principal discussion case) about problems of some wikis with copyright infringements. Please look into them particularly if your wiki is not affected. Otherwise, unfortunately, such discussions are either ignored, or dominated by users denying such problems. Thank you. Taylor 49 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 00.45 (EET)

Graffitit ja seinämaalaukset tekijänoikeudellisesta näkökulmasta

Tämä kuva, graffitiksi luonnehdittu, on ollut Commonsissa seitsemän vuotta, eikä ole ainoa Commonsissa oleva julkinen maalaus, osa nimetty muraaleiksi, raja lienee häilyvä. Minun ottamani kuva muraalein koristellusta salolaisesta viljasiilosta eli julkisella paikalla olevasta rakennuksesta poistettiin, vaikka käsittääkseni Suomessa rakennuksilla ei ole suojaa vaan kuvia niistä voi julkaista vapaasti (toisin kuin joissakin maissa). --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Mikä mahtaa olla muraalin ja graffitin ero? Muraali kai on kyseisen rakennuksen omistajan tai haltijan tilaama taideteos nimetyltä taiteilijalta, ja sitä käsitellään taideteoksia käsittelevissä lähteissä. Onko silloin graffiti anonyymin tekijän teos, jota ei käsitellä taideteoksia koskevissa lähteissä? Joskus on myös käsitelty taideteoksen ja ympäristöraken teen eroa, ja silläkin voi olla merkitystä, jos olisi niin, ettei ympäristörakenne y.littäisi taideteoksen teoskynnystä. Rakennuksethan ovat kyllä myös teoksia, mutta tässä taas Suomen tekijänoikeuslaki (toiasin kuin joidenkin muiden maiden) kohtelee rakennuksia ja taideteoksia eri tavoin. Salon muraali on taideteoksia koskevissa lähteissä käsitelty taideteoksena, ja samantapaisia muraaleja on monissa paikoissa, joitain on poistettukin, ja joitain on tehty myös graffitityylillä (mutta siis tilattuina taideteoksina nimetyiltä tekijöiltä). Tuossakin herää kysymys, onko tuo graffiti, vai löytyykö lähde sille, että kyseessä olisikin taideteos. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.36 (EET)

Commonisiinhan kyllä on päätynyt paljon taideteoskuvia, joiden ei lopulta kuuluisi siellä olla, ja niitä on sieltä siirretty tai poistettu, ja myös toisinpäin siirretty joskus jhotain paikalliselta alustalta commonsiin. Tässäkin tieto voi muuttuua jos / kun saadaan uutta, tarkempaa faktatietoa tai jos havaitaan, että alun perin ei olekaan otettu huomioon jotain mitä olisi pitänyt ottaa huomioon (tai sitten ei).--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Laittaisitko linkin Commonsista poistettua viljasiilomuraalikuvaa koskevaan poistoesitykseen? - Muraalit ja/tai graffitit nauttivat tekijänoikeuden suojaa, paitsi jos 1) maalaus on tehty ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa 2) maalaus on tehty lyhytaikaisen luvan turvin. Finnfoto on julkaissut asiasta pienen vihkosen (pdf, sivu 23). Rakennuksen saa kuvata vapaasti, mutta jos taideteos on kuvan pääaihe, sen voi julkaista paikallisesti fiwikissä jä sitä voi käyttää kuten muitakin taideteoskuvia. -- Muistan Commonsista vain yhden keskustelun muraalin poistosta [4], mutta se ei käsitellyt sinun ottamaasi valokuvaa. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 09.57 (EET)

Pitääkö keskustelut jotenkin arkistoida? Enkä tiedä käytiinkö siitä mitään keskusteluakaan. En varmaan ole sellaiseen edes osallistunut, koska tuskin sillä mitään vaikutusta olisi ollut. Helpommin löydät sen itse, jos sellainen käytiin, kun muutenkin puuhailet siellä. Kaikki poistetut minun ottamani kuvat varmaan löytyvät jollakin systeemillä. Olisin itsekin kiinostunut, mitä kaikkia kuviani on poistettu. Jos et viitsi, voin käydä jossain vaiheessa omalla koneellani olevat siilokuvat läpi, jos sattuisi silmään. Poistot ovat varmaan poistajan tulkinta, makuasia, koska muita siilon kuvia kyllä on. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.24 (EET)

Jos joku Commonsiin tallettamasi valokuva saa poistoesityksen tai ilmoituksen, siitä tulee automaattisesti ilmoitus keskutelusivullesi. En löytänyt Commonsin keskustelusivultasi sellaista ilmoitusta, joka olisi johtanut kuvaamasi valokuvan poistoon. Neljä viljasiilo-muraalikuvaa on saanut poistoesityksen, mutta niitä ei ole poistettu. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.31 (EET)

Jaaha, no sitä ei sitten ole poistettu, vaan olen nähnyt vain esityksen ja olettanut että poistoon menee. Täytyy tutkia vielä. Mutta et vastannut varhottuun pyyntööni mitkä kaikki lataamani kuvat on poistettu. Sellaisen luettelon voi varmaan jotenkin löytää. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.44 (EET)

Aika hyvin verhottu. No, sain Zachelta vinkin: [5] Tuossa on lataamasi tiedostot.. Jos linkki on punainen, tiedosto on poistettu. Keskustelusivullesi [6] tulee ilmoitus kaikista tiedostoistsi, joista on tehty poistopyyntö. Jos osionimi on punainen, tiedosto on poistettu. Keskustelusivua voi seurata ja myös poistosta käytävää keskustelua. -- Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 16.20 (EET)

Mikä tämä File:Heinjarvi, Pusula.JPG on, joka on poistettu mutta keskustelusivullani ei sellaista deletointi-ilmoitusta ole? --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 17.16 (EET)

Sivu on siirretty uudelle nimelle File:Kivijarvi.JPG diff -- Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 17.41 (EET)

Tämän voisi luokittaa Anttila-luokkaan. Kulma on nyt eri näköinen. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 10.53 (EET)

Aihetta sivuava kommentti: muraali ja graffiti ovat paremminkin taidesuuntien ja tyylien nimiä. Hienommanpuoleisen graffitityön taustoista pitää olla aika tarkasti perillä, jotta sitä voisi pitää tekijänoikeudettonana. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 14.44 (EEST)

Tuohon jälkimmäiseen huomio, että alun esimerkkinä oleva Jarkko Lainetta kuvaava maalaus on tehty ilm. vuodelta 1970 olevan valokuvan pohjalta, joten tekijyyttä ja tekijänoikeuksia ei tosiaan ilman taustatyötä saa selville.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 21.15 (EEST)

Kopio de.wikistä, joka kopio lähteestä

Tämä muokkaus on käännös de.wikistä, joka taas on jokseenkin suora kopio lähteestä. Saksaa osaan niin paljon, että ymmärrän näin olevan, mutta syvällisemmin saksaa osaavat ja maantiedettä tuntevat voisivat puuttua asiaan, koska käyttäjällä ei ole halua noudattaa ohjeita vaan pikemminkin hän näyttää testailevan mikä menee läpi. Opastusta kyllä on annettu sivun täydeltä. --Abc10 (keskustelu) 16. joulukuuta 2021 kello 19.11 (EET)

Vanhat suomalaiset valokuvat - mihin lataan?

Meinasin ladata Commonsiin muutamia vanhoja valokuvia, mutta ohjeet ovat jossain määrin muuttuneet siitä kun olen viimeksi mitään kuvia sinne tuutannut, enkä ole nyt ihan varma, mihin kuvat voi ladata. Kyse siis lehtikuvista ja muista 1920-30-luvun valokuvista, jotka ovat Suomessa PD. Mutta nyt on Commonsin ohjeissa, että pitää olla myös Yhdysvaltojen tekijänoikeuksien mukaan PD. Voiko kuvat nyt kuitenkin edelleen laittaa sinne Commonsiin (ja jos voi, millä tekijänoikeusmallineilla) vai ladataanko kuvat vain suomenkieliseen Wikipediaan? Yritin yhtä jos toistakin ohjesivua tutkia sekä Commonsista että täältä, mutta nyt loppui järki. --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 10.43 (EET)

Käytä mallinetta Template:PD-Finland50. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 16.27 (EET)

Joo, tiedän tuon mallineen. Kysyin että mihin ladataan. Commonsiin vai tänne? Ja jos ladataaan Commonsiin, riittääkö tuo PD-Finland50 yksistään? Commonsin kuvanlatausjuttuihin kun menee, siellä on monessa kohtaa huomautukset, että kuvaan pitäisi olla julkaisuoikeudet myös Yhdysvalloissa, koska palvelin on siellä ja Yhdysvaltojen tekijänoikeuslaki jne. jne. --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 16.57 (EET)

Malline on Commonsin malline, joten sinne. Kyllä se on tähän asti riittänyt. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.31 (EET)

Tiedostojen latauksessa lukee näin: "Wikimedia Commons hyväksyy vain tiedostoja, jotka ovat joko public domainissa eli tekijänoikeudettomia sekä alkuperämaassa että Yhdysvalloissa tai vapaasti lisensoituja, eli lisensoituja jollain yllä mainitut neljä vapautta antavalla lisenssillä". Eli tämän mukaan se PD Suomessa ei riittäisi??? --Hanna V (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.46 (EET)

Yhdysvalloissa oli jossakin vaiheessa käytäntö, että kuviin ja teksteihin pitää sisällyttää copyright-merkki, jotta se on suojattu. Noissa kuvissa ei varmaan sellaista ole, joten Yhdysvaltojen käytännön mukaan ne ovat vapaita. En muista ihan tarkalleen miten se meni, mutta sitä olen noudattanut, eikä koira ole perään haukkunut. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 17.58 (EET)

Toisaalta voit mennä Commonsin suomenkieliseen kahvihuoneeseen. Siellä on ystävällisiä ja avuliaita suomenkielisiä käyttäjiä, jotka opastavat. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 18.00 (EET)

Mistä asti siellä semmoinen on ollut? --Höyhens (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 23.25 (EET)

En tiedä mistä asti, mutta tässä se on: Commons:Commons:Kahvihuone. --Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2021 kello 23.32 (EET)

Sivuhistorian perusteella vuodesta 2005. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. joulukuuta 2021 kello 00.36 (EET)

Logot

Miten logot tulee ladata ja merkitä Wikimedia Commonsiin? Olen hieman hämmentynyt, sillä Wikimedia Commons on väärällään logoja, jotka lienevät tekijänoikeuden, tavamerkin tai molempien alaisia. Nämä on ilmeisesti ladattu Yhdysvaltain tekijänoikeuslain fair use -käytänteen alla, mutta miten tätä järjestelyä voidaan Suomessa käyttää? Vai käytetäänkö Suomessa sitaattioikeutta? Ennen kaikkea, miten näiden tai muun oikeuden alla Wikimedia Commonsiin ladataan sisältöä, sillä ohjattu tiedoston tallentaminen tai oppaat eivät asiasta juuri mainitse? Haluaisin ladata logon käytettäväksi tietolaatikossa. --Avoinlähde (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 14.51 (EEST)

Käytetään suomen sitaattioikeutta kaikissa muissa kuin sellaisissa tapauksissa joissa tekijänoikeuson selvä. Eli puhtaat tektilogot ovat tekijänoikeusvapaita yleensä, samoin jotku sellaiset jotka ovat esim lakien takia vapaita (esim vaakunat), mutta pääasiassa nuo ovat minusta virheellisesti commonsissa ja niitä aina välillä poistetaan sieltä myös. Eli on ajanhaaskausta tallentaa sellaisia tiedostoja commonsiin jotka todennäköisesti eivät ole vapaita. -- Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 15.06 (EEST)

Eli logot yleensä Toiminnot:Tallenna lomakkeella fiwikiin ja siihen sitaattioikeusmalline. Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 15.07 (EEST)

Varmistan vielä; eli logot ja vastaavat kuuluisi pääsääntöisesti laittaa paikallisesti wikiin? Commonsiin kaikki muu avoimesti lisensoitu? Minä kun olin ollut siinä käsityksessä, että Wikimedia-projekteissa pyritään kaikki media keskittämään tuonne Commonsiin. Voisikohan tästä laittaa Wikipedian oppaisiin, sillä siellä ei taideta asiasta kertoa? Ainakin melko kiven alla tuntuvat olevan. --Avoinlähde (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 15.15 (EEST)

Commonsiin pitäisi pistää pelkästään avoimesti lisensoitu aineisto. Periaatteena kait on se, että Wikimedia projekteissa ei olisi mitään muuta kuin avoimesti lisensoitua aineistoa ja toiset wikit ovat tässä tiukempia kuin toiset. Esimerkiksi ruotsinkielisessä wikipediassa ei saa käyttää sitaattikuvia. -- Zache (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 15.40 (EEST)

Erikoista, sillä melko karuja artikkeleita tulee ellei saa ollenkaan kuvittaa. He (ruotsinkielinen Wikipedia) eivät siis tekijänoikeuden, mutta eivät myöskään tavaramerkin alaisia kuvia kuten logoja salli? Monessa maassahan logoilla ei ole tekijänoikeutta, jos ne ovat tarpeeksi yksinkertaiaisia, kuten nykyään on yleinen tapa. Vilkaistessa esimerkiksi Amazon.com Inc. artikkelissa oli kuitenkin käytössä Commonsissa oleva logo, paljon hyötyä käytännöstä. Melko kummalliseksi menee. --Avoinlähde (keskustelu) 27. maaliskuuta 2022 kello 16.55 (EEST)

Kuvakaappaus tekijänoikeuden alaisesta kuvasta

Miten mahtaa olla asian laita tällaisen tapauksen kohdalla, eli kuvakaappaus tekijänoikeuden alaisesta kuvasta: [7] Käyttäjällä on ollut aiemmin ongelmia tekijänoikeuksien kanssa. Mutta koska käyttäjää ei ole tuosta tapauksesta huomautettu, niin kyselen täällä, että onko tuo ok. --Kärrmes (keskustelu) 3. toukokuuta 2022 kello 21.48 (EEST)

Selvä tapaus, tekijänoikeusrikkous, ei kysymystäkään eli pois. --Abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2022 kello 22.12 (EEST)

Pitkät sitaatit elokuva-artikkeleissa

Käyttäjä Kotivalo on viime päivinä kopioinut useisiin elokuva-artikkeleihin monirivisiä arvosteluja ja muita kriitikkoluonnehdintoja sanasta sanaan. Esimerkiksi tämä artikkeli on hänen lisäystensä jälkeen suurimmalta osaltaan suoraa sitaattia. Käyttäjä Thi jo kyseenalaisti toiminnan artikkelin keskustelusivulla. Onko noin laaja kopiointi hyväksyttävää tai edes tietosanakirjalle hyväksi? Muistaakseni lyhyet sitaatit voidaan hyväksyä, mutta pitkiä tekstejä ei tulisi kopioida tänne. --Savir (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 13.48 (EEST)

Tuo on kyllä kieltämättä aika pitkä, varsinkin kun muuta tekstiä ei kauheasti ole. Ymmärtääkseni laintulkinnassa huomioidaan sitaatin pituus suhteessa kokonaisuuteen. Eli vaikkapa 250-sivuisessa väikkärissä on hyväksyttävää lainata alkuperäisaineistoja pitkästikin (vaikkapa pokkarin sivun mittainen lehtijuttu, jota sitten analysoidaan), mutta jos taas julkaisee pelkästään sen lehtijutun ilman lupia tai oman tekstin luomaa asiayhteyttä, se voidaan tulkita piraattiversioksi. --Miihkali ^{(K • M)} 7. toukokuuta 2022 kello 15.50 (EEST)

Pituutta ei mitata viivottimella vaan vaa'alla. Artikkelissa Sitaattioikeus selitetään wikisti ja kivasti, mikä on asiallisen yhteyden vaatimus. Väitöskirjan pituus ei ole olennainen asia vaan se, että ihminen väittelee vaikkapa Veikko Huovisen tuotannosta ja analysoi tekstiä. Samaan väitöskirjaan ei saa panna sitaattia, jolla ei ole yhteyttä aiheeseen. Näyttää nyt kuitenkin siltä, että yksittäisen käyttäjän toiminnasta ei tarvinnut keskustella mitään hänen keskustelusivullaan. Täälläkään ei varmaan tarvitse keskustella, koska tekstiä on jo eutanasoitu. Lyhyestä wiki kaunis. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 16.51 (EEST)

Niin, eli kuten sanoin, tarvitaan oman tekstin luoma asiayhteys, jossa alkuperäisaineistoja analysoidaan. --Miihkali ^{(K • M)} 8. toukokuuta 2022 kello 10.54 (EEST)

Sääli jos arthouse-elokuvan artikkelin voi helposti täyttää erilaisilla nimi- ja numerotiedoilla, lähteettömilläkin (sellaisia pullahtaa Wikidatasta automaattisesti), mutta kun pitäisi luonnehtia taideteoksen olemusta, ei voi siteerata suoraan arvostettuja kriitikoita vaan pitäisi heidänkin kaunokirjallisesta tekstistään poimia vain faktoja tai kertoa heidän tunnelmointiaan omin ja vääjäämättä huonommin sanoin. Miten sitaatti voisi Wikipediassa olla asiayhteydessä muokkaajan omaan tekstiin, kun kaikenlaiset omat pohdinnat ovat Wikipediassa kiellettyjä? Voiko siis sitaattia, epäsuoraakaan, lainkaan lisätä Wikipedia-artikkeliin kun se ei voi liittyä mihinkään lisääjän omaan pohdintaan? Entä onko sitaattioikeuden kannalta jotain merkitystä sillä, muodostaako muutaman virkkeen suora sitaatti promillen murto-osan verran Baghin elämää suuremmasta tiiliskivestä vai kenties 10 prosenttia Talaskiven sanomalehtijutusta? Onko siteeratun tekstin tyylilajilla mitään vaikutusta asiaan? Asiatyylistä faktatekstiä on helppo muuttaa toisin sanoin kirjoitetuksi faktatekstiksi, mutta esim. Baghin ja Talaskiven maalailua ja assosiointia tosi vaikea. Sääli, jos arthouse-leffasta voi sanoa vain että se on 128 minuuttia pitkä, tuotti rahansa takaisin 3,85-kertaisesti ja on kaikkien maailman Peter von Baghien mukaan keskimäärin 1,38 kertaa elämää suurempi. Kotivalo (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 18.29 (EEST)

Olen samaa mieltä, että tekijänoikeudet ovat menneet liiallisuuksiin joissain tapauksissa. Osasyyllinen on muiden henkilöiden teosten laaja kaupallistaminen. Esimerkiksi Youtube on täynnä reaktiovideoita, joissa yritetään saada rahaa muiden teoksia katsoen. Harvalla tuskin olisi mitään vastaan hyväntahtoista lainaamista.--MAQuire (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 18.41 (EEST)

Sitaattini ovat suunnilleen samaa pituutta kuin Elonetin eli kansallisfilmografian kotimaisten leffojen lehdistösitaatit eri kriitikoilta. Koskeeko niitä tai niiden julkaisijaa (Kavi = valtio) jotenkin erilainen sitaattioikeus kuin Wikipediaa? Kotivalo (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 19.15 (EEST)

En tiedä, onko Elonetillä erivapaus mutta rikosta tai rikkomusta ei oikeuta se että joku muu niin tekee. Vaikka äsken ohitseni kiiti maantiellä sateessa ja harmaassa sumussa musta perävaloton auto (ajovalojen olemassaoloa en ehtinyt nähdä, kun se tuli niin yllättäen) tuhatta ja sataa (törkeää ylinopeutta), se ei oikeuta minua ajamaan samalla tavalla. --Abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 19.26 (EEST)

Kannattaa oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi muistaa myös varovaisuus. Kansallis-laitos on aina valtion suojeluksessa ja sillä on isot lihakset. Esimerkiksi joku Roskom-mordor voi ziteerata eli kansallistaa vaikka pilkuntarkasti kaikki länsituotteet ilman korvauksia, koska sillä on ydinase. Wikipedialla on muutama nitoja. (Kiitän Ismo Leikolaa nitojan käytöstä komedian astalona. Video vuodelta 2014 löytyy Qklesta hakusanoilla "Ismo Leikola" ja "stapler". Juttu alkaa viiden minuutin kohdilta.) --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2022 kello 22.18 (EEST)

En jatka näin arvotonta keskustelua, vaan jatkan sen sijaan toimintaani kuten tähänkin asti ellei kellään ole aiheesta mitään järkevää sanottavaa. Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.42 (EEST)

Jos viittasit myös minuun, niin vastaukseni alkuosa "En tiedä, onko Elonetillä erivapaus mutta rikosta tai rikkomusta ei oikeuta se että joku muu niin tekee." Minusta asiaan voi parhaiten vastata Elonetin toimitushenkilöstö. WIkipediassa on pyritty noudattamaan lakia, ja se tarkoittaa, että asia on esitettävä omin sanoin, joita voi vahvistaa sitaatilla. Tämä on minun kokemukseni ja näkemykseni sitaattien käytöstä. Monet haluaisivat unohtaa tekijänoikeuslain - tässäkin keskustelussa - mutta se taas veisi leivän monen suusta tai vaihtoehtoisesti toisi syytteen käräjäoikeuteen. --Abc10 (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.59 (EEST)

Arvottomuus on katsojan silmässä. Ei olisi pitänyt kirjoittaa mitenkään mukavasti. Kyse on siis siitä, että Wikipedia ja sen epätoimittajat joutuvat vaikeuksiin, jos laajat sitaatit sallitaan artikkeleissa. Eivät elokuvat ole oma maailmansa. Aivan samoin voisi kirjoittaa kirjallisuusarvosteluja tai vaikkapa suoria sitaatteja poliitikkojen sanomisista, jottei vahingossakaan kirjoita vaikkapa Väyrysen ajatuksia omin sanoin. Sitä paitsi keskustelu ei valmistu hetkessä eikä keskustelun kohteen kannata sitä ruveta liikaa moittimaan. Arvotonta on sanoa, että "en tykkää keskustelusta, joten jatkan lainausmerkkien väärinkäyttöä oman mieleni mukaan". Se on arroganttia, jos toinen a-alkuinen sana on parempi. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 14.42 (EEST)

Ehkä tämä sitaatti on hyödyllinen: ”Jos joku haluaa ottaa oman teoksensa osaksi otteen toisesta teoksesta, koska siinä on esitetty hänen mielestään hyvin jokin asiakokonaisuus, kyse ei yleensä ole sitaatista. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2009:7 sanotaan: ’Sitaattia ei ole tarkoitettu teoksen olennaisen sisällön luomisen välineeksi.’ Sitaatin hyväksyttävä tarkoitus ei siis ole korvata itse kirjoitettavaa tekstiä vaan esittää jotain, johon itse kirjoitettu teksti jossain mielessä vetoaa. Esimerkiksi itse esitettyäni ja perusteltuani jonkin ajatuksen voin liittää mukaan sitaatin, jolla vetoan jonkun muun esittämään samansuuntaiseen näkemykseen, erityiseen esimerkkiin tms.” [8] --Thi (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 10.55 (EEST)

Onko muiden aloittama ja monien muokkaama Wikipedia-artikkeli, johon lisään jotain ja joka on sen jälkeen kenen tahansa muokattavissa ja vapaasti käytettävissä mihin tahansa, "teos" tai "oma teos", ja jos niin kenen "oma" se on? Onko oma lisäykseni "oma teos", jos käytäntönä on ettei mitään omaa pohdintaa saa olla vaan kaiken on perustuttava muualla julkaistuun? Täyttääkö mikä tahansa wikimuokkaus teoskynnyksen? Pitäisikö siis kaikki suorat sitaatit, lyhyetkin, kieltää artikkeleissa koska ne eivät voi muodostaa asiallista yhteyttä lisääjänsä omaan pohdintaan, jollainen on kiellettyä? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.22 (EEST)

Sori, taidan sekoilla käsitteissä. Asiallinen yhteys pitää olla lainattavaan teokseen, siis leffa-artikkelissa pitää lainata ko. leffasta kertovaa tekstiä. Tarkoitan pikemminkin vetoamisfunktiota, josta syntyykin laaja juridinen pohdinta: onko sitaattioikeus lainkaan sovellettavissa Wikipedian artikkeleihin, koska vetoamista ei voi syntyä koska vetoajaa, siis itsenäisesti ideoivaa ja pohtivaa kirjoittajaa, ei saa olla!? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.48 (EEST)

Wikipedia on selvästikin "oma seos". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 14.48 (EEST)

Kun en viitsi eli osaa vastata, niin pitää sen sijasta kysyä lisää. Wikipedian lisenssi (CC-BY-SA) on myös mielenkiintoinen. Nythän on selvää, että sitaattitekstiin ei tuo lisenssi tartu eikä voi tarttua. Tekijänoikeuden suojaamasta materiaalista (tekstinkappale) ei tekijänoikeus mitenkään poistu tai vähene, mikäli tekstinkappale "julkaistaan" eli siis kopioidaan eli "toistetaan" Wikipediassa, jonka sivujen alalaidassa lukee, että sisältö on käytettävissä vapaalla lisenssillä. Eri ihmisten keräämät datanpalaset ovat vapaata aineistoa, mutta Baghin teksti ei ole. Wikipedia siis ikään kuin muodostaa tai -taisi seoksen, jossa on sekaisin kymmenien nimimerkkien ja nimimerkittömien tekstiä ja sitten eripituisia sitaatteja. Lisenssi olisikin voimassa tällaisissa artikkeleissa vain osittain, joten jatkokäyttäjän pitäisi ymmärtää, mitä hän saa täältä omaan pro graduunsa kopioida. Jos sitaatteja sallittaisiin vielä enemmän kuin nyt, ongelmat kasvaisivat. Tuossa linkatussa esimerkkitapauksessa (yes bis in idem) artikkelissa on vapaata lähinnä elokuvan nimi, sen punainen väri ja sitten tietysti Wikipedian crem dela crem eli tietolaatikkomalline. Muun, näpistysmerkkien välissä olevan tekstin oikeudet ovat edelleen kirjoittajillaan. Ei tuollaista nyanssia tavallinen lukija voi mitenkään käsittää, kun ei sitä artikkelin muokkaajakaan käsittänyt kahteen eri kertaan. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 15.40 (EEST)

Kuule, Pxos, rakkaani, juuri tämähän Wikipedian ihanuus ja kauheus on. Kaikki on oikein ja kaikki on väärin. Ajattelin kiittää niin sanotusti julkisella kiitoksella, mutta koska mulle ei koskaan ilmoiteta julkisesti kuka on kiittänyt ja ketä, kiitän nyt julkisesti ja olen tosissani. Wikipedia on looginen mahdottomuus, mutta se toimii silti. Hyvää äitienpäivää. --Höyhens (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 18.44 (EEST)

En tiennytkään, että Höyhens on noin suuri romantikko. Toivottaa nyt hyvää äitienpäivää Wikipedisteille, ikäänkuin me olisimme Tiedon Äitejä. Tosiasiassa Wikipedistit ovat parhaimmillaan korkeintaan tiedon kätilöitä. Osalle muokkaajista tieteellinen ote ja tietosanakirjan tekeminen ovat yhtä läheistä sukua kuin adoptoitu serkku eli äidin veljen ottopoika. Sitten on toki vielä se pieni mutta tehokas joukko muokkaajia, jotka ovat kauempaa sukua tieteentekijälle kuin simpanssi on Jeesukselle. Onneksi he ovat pääosin viihtymässä en-kielisessä Wikipediassa, jossa ei ole niin ahkeraa tuoreiden tuomisten tarkastusta kuin pienemmissä weepeissä. Mutta hyvääpä päivää sinnekin, myös öisin. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 21.55 (EEST)

Varjelkoon kuinka tietäisit miten paljon olen kaivnnut sanailua kanssasi. --Höyhens (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 22.42 (EEST)

Tietosanakirja-artikkelin sisällön kannalta suoran lainauksen ongelma on joskus se, että siinä fokus vaihdetaan artikkelin aiheesta elokuvakriitikkoon ja siirrytään käytännössä esittelemään hänen kirjallista tuotantoaan ja kirjoitustyyliään. Epäsuorassa lainauksessa fokus säilyy paremmin artikkelin aiheessa. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 11.00 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa elokuvien arvosteluosiot on usein rakennettu niin, että päällekkäisyyksiä vältetään ja nostetaan eri arvostelijoiden äänellä esiin keskeisiä teemoja. Jos leffa vaikka sai kehuja hyvistä näyttelijöistä ja erikoistehosteista mutta haukkuja käsikirjoituksesta ja musiikista, niin sitten siinä voi olla neljä virkettä, joissa kussakin lainataan yksittäistä kriitikkoa ja hänen näkemystään jotain tiettyä aihepiiriä koskien. Tällaisten arvosteluosioiden tekeminen on aika paljon työläämpää kuin pelkkien referaattien vyöryttäminen peräjälkeen, mutta onnistuessaan myös aika paljon mukavampaa luettavaa, kun ei tule toistoa ja eri näkökulmat esitetään tiiviisti. Toki se vaatii myös sitä, että laadukkaita arvosteluja on käytettävissä riittävän monta. Jos taas on vaikka vain kaksi arvostelua, niin silloin pitemmät referaatit ja sitaatit ovat ainoa keino saada lihaa luiden ympärille. --Miihkali ^{(K • M)} 8. toukokuuta 2022 kello 12.51 (EEST)

Juuri Miihkalin kuvaamalla tavallahan minäkin olen leffa-artikkeleita yleensä pyrkinyt kirjoittamaan, joskaan en kovin monta lähdettä jaksa etsiä, eikä suomenkielisiä usein paria enempää löydykään. Tämä akuutti jupakka on tulosta siitä, kun ryhdyin leikkimään uusilla puheen- ja tekstintunnistussoftillani, ja mopo karkasi käsistä. Voin palata entiseen työtapaani, mutta alkoi todella kiinnostaa tuo juridiikka: olemmeko soveltaneet Suomen lain sitaattioikeutta koko ajan väärin, kun kyse ei milloinkaan ole oman ajattelun tuotoksista? Johtuukos sv-wikin niukkakuvaisuus jotenkin samankaltaisesta asiasta, sikäläisen sitaattioikeuden tiukasta tulkinnasta? Kotivalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 13.44 (EEST)

Joo, svwikipediassa ei käytetä kuin sellaisia mediatiedostoja jotka ovat avoimesti lisensoituja ja tallennettu commonsiin. -- Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2022 kello 19.10 (EEST)