Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 15

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kartat: jäljentämisestä sekä vanhoista kartoista

Kaksi kysymystä liittyen karttoihin (löytämiäni aiempia läheltä liippaavia kysymyksiä: 1, 2 sekä 3):

1. Olen tehnyt oman kuntakartan muutamasta muusta kartasta "läpipiirtämällä". Lopputulos ei siis ole suora kopio alkuperäisistä vaan rajusti yksinkertaistettu versio (vrt. tämä tai tämä). Voiko tällä tavoin luodun kartan ladata huoletta commonsiin vai säilyvätkö alkuperäisten karttojen tekijänoikeusrajoitukset prosessin läpi?
2. Mikä on kirjoista tai netistä löytyvien vanhojen (tyyliin 1500-1800-luvuilta) karttojen kuvien tekijänoikeuksien laita? Esimerkiksi täällä olevasta tekijänoikeusilmoituksesta päätellen näiden suora kopioiminen ei onnistuisi. Onko kuva vanhasta kartasta itsessään teos?

--Tmn 25. toukokuuta 2011 kello 23.37 (EEST)

Ainakin OpenStreeMapissa vastaus ensimmäiseen kysymykseen näyttäisi olevan jyrkkä ei. Liekö täällä sama linja? --Tmn 26. toukokuuta 2011 kello 22.56 (EEST)

Ensimmäisestä kysymyksestä en varmuutta osaa sanoa, mutta 1500-1800-luvun kartat eivät ole enää tekijänoikeudellisia, ja kyllä mielestäni niiden kuvia voidaan aivan huoletta kopioida tännekin. Kuva vanhasta kartasta ei voi minkään järjen mukaan olla itsessään teos (tietysti se voi olla osa kuvateosta, mutta se on taas eri juttu). --PtG 26. toukokuuta 2011 kello 23.20 (EEST)

Vanhakartta.fi-palvelun kuvat ovat lausekkeista huolimatta ihan tekijänoikeudesta vapaita. Esimerkkejä vanhojen karttojen käytöstä artikkelissa ja kuvauksista Commonsissa voi katsoa vaikka täältä. --albval(keskustelu) 27. toukokuuta 2011 kello 08.29 (EEST)

Niin, aina ei kannata luottaa nettisivujen omiin tekijänoikeusilmoituksiin. Monilla muillakin sivuilla saattaa olla esimerkiksi vanhoja kuvia tai kuvia vanhoista maalauksista, jotka on merkitty tekijänoikeusmerkillä. Mutta laki on laki, tekijänoikeusmerkki ei sitä muuta. --PtG 27. toukokuuta 2011 kello 09.27 (EEST)

Okei, näin uumoilinkin asian olevan noiden vanhojen karttojen osalta. Tuon "läpi piirretyn" kartan laitan vaikka jäihin ja toivon, että joskus löytäisin jostain vapaasti saatavilla olevat kuntarajat. --Tmn 27. toukokuuta 2011 kello 21.19 (EEST)

Kansallisarkiston digitaaliarkiston vanhoista kartoista (esim. yllä viitatussa artikkelissa tämä) on keskusteltu ja ne ovat vapaasti käytettävissä, jos ilmoittaa lähteen, siihen tehtiin mallinekin, joka näkyy tuossa viitatussa kartassa.--Urjanhai 27. toukokuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Joku voisi vielä selvittää tuota itse tehtyjen karttojen problematiikkaa, esim. kuinka vanha originaalikartan pitää olla, että sen perusteella itse tehty kartta on täällä käytettävissä? Ja ovatko siis nuo esimerkkikartat sallittuja vai ei?--Urjanhai 28. toukokuuta 2011 kello 21.21 (EEST)

Kartan tekijän kuolemasta pitää olla kulunut 70 vuotta. --ML 5. kesäkuuta 2011 kello 16.22 (EEST)

Vaakunakuvien käyttöoikeus?

Saako Wikipediasta kopioida vaakunoiden (esim. maakuntavaakunoiden) kuvia ja käyttää niitä kaupallisissa tarkoituksissa kuten pakkauksissa? Terveisin RPR Kommentin jätti Rpr2011 (keskustelu – muokkaukset) 26. toukokuuta 2011 kello 10.52 (EEST)

Kuvaa klikkaamalla pääset sen kuvaussivulle, jolla pitäisi olla aina merkintä sen käyttöoikeudesta. Maakuntavaakunat (esimerkki) taitavat yleensä ottaen olla vailla tekijänoikeuden suojaa, joten niitä voi vapaasti käyttää. Jafeluv 26. toukokuuta 2011 kello 11.00 (EEST)

Vaakunoissa vain alkuperäinen vaakunakuvaus on tekijänoikeuden alainen, sen perusteella tehdyt kuvat eivät saa suojaa. Pitke 6. kesäkuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

Näinkin, mutta että voisit tuoda kuvan vapaasti käyttöön, myöskään sen vaakunaselitys ei saa nauttia tekijänoikeuden suojaa - vaakunahan on piirretty luovan työn pohjalta. Tekijänoikeudettomista vaakunoista lainsäädäntö turvaa ennen kaikkea Suomen vaakunan käyttöä, mutta yrittää se huomioida myös muita hallinnollisten aluiden vaakunoita, tosin määrittelemättä mitään sanktioita. --Care 9. kesäkuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Tekijänoikeudet ja lähdeaineisto

Olen vasta rekisteröinyt käyttäjäksi ja ennen kuin alan artikkeleita kirjoittelemaan, haluan vielä varmistaa, että ymmärrän nämä tekijänoikeusasiat oikein. Kun kirjoitan artikkeleita ja käytän lähdeaineistona esimerkiksi historiateoksia, joudunko pyytämään erikseen jokaiselta kirjan kirjoittajalta luvan heidän kirjansa käyttämistä lähteenä vai koskeeko tämä vain sitä, jos lainaan suoraan kirjan tekstiä. Sen toki ymmärrän, että lähdeviitteet tulee olla. Luin kyllä täältä tekijänoikeuksista, mutta olen ilmeisesti sen verran putkiaivo, että tämä asia jäi silti epäselväksi.

Entäpä sitten, kun törmään Wikipediassa artikkeliin, jossa puuttuvat täysin lähdeviitteet? Saanko vihat niskoilleni, jos poistan koko tekstin ja kirjoitan uuden artikkelin asianmukaisine lähdeviitteineen? Tuntuu kovin hankalalta lähteä etsimään jonkun muun kirjoittamaan artikkeliin oikeaa lähdeaineistoa sivutarkkuudella. Helpommalla pääsisin, jos vain kirjoittain kokonaan uuden tekstin. --Nephtys 5. kesäkuuta 2011 kello 13.45 (EEST)

Moi Nephtys. Tekijänoikeus suojaa vain sanamuotoa, ei asiasisältöä. Voit siis käyttää mitä lähdettä tahansa, kunhan kirjoitat tekstin omin sanoin etkä kopioi sitä suoraan lähteestä. Kirjoittajilta ei tarvitse kysyä lupaa. Jos poistat lähteetöntä tekstiä ja kirjoitat tilalle suurin piirtein samat asiat lähteiden perusteella, teet ihan oikein eikä siitä pitäisi kenenkään suuttua.--Tanár 5. kesäkuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

Tuo poistaminen+korvaaminen on kuitenkin syytä tehdä yhtenä muokkauksena. Jos ensin vain tyhjentää artikkelin, eivät muut jää odottamaan, ilmaantuuko sinne uutta tekstiä. --Lax 5. kesäkuuta 2011 kello 14.28 (EEST)

Joo, ehdottomasti.--Tanár 5. kesäkuuta 2011 kello 14.46 (EEST)

Tai vaihtoehtoisesti kertoa vähintään muokkausyhteenvedossa mitä on tekemässä. Jos on laajempaa uudelleenkirjoitusta johon liittyy suurien tekstimäärien poisto niin mainita asiasta artikkelin keskustelusivulla. (esim) --Zache 5. kesäkuuta 2011 kello 16.09 (EEST)

Kiitän valaisevasta informaatiosta. Nyt sitten varovaisesti kokeilemaan ensimmäisiä muokkauksia--Nephtys 6. kesäkuuta 2011 kello 17.53 (EEST)

Ohjauksia sitaattioikeuden käyttöön?

Jouduin tässä höyhentämään käyttäjä Höyhensiä (sori vaan Höyhens!) sitaattioikeudesta eräässä yhteydessä. Ilmeisesti sitaattioikeuksen käytäntö on monille vieras, vaikka ohjeita siitä on kyllä tarjolla Wikissä. Helposti ei esim. huomata, että sitaattioikeudella käytettäviä kuvia ei taltioida Commonsiin, vaan fiWikiin. Ilmeisesti monet muokkaajat eivät ole myöskään tottuneet käyttämään sitaattioikeutta. Eniten keskustelua herättänee yleensä se, voidaanko käyttöä tulkita sitaatiksi vai ei. Kysyisin, että onko mielestänne sopivaa, että fiWikin artikkeleissa esim. Sitaattioikeus ja Tekijänoikeuden rajoitukset olisi jonkin verran ohjeita ja viitteet fiWikin ohjesivulle kustakin aiheesta?--Kulttuurinavigaattori 13. kesäkuuta 2011 kello 09.25 (EEST)

Artikkelitekstiin ohjeet Wikipedian käytöstä eivät kyllä kuulu. Ehkä jonkinlaisen linkin ohjesivulle voisi lisätä esimerkiksi aiheesta muualla -osioon tai enkkuwikin tyyliin artikkelin ylälaitaan. Jafeluv 13. kesäkuuta 2011 kello 10.06 (EEST)

Minulle nämä alkavat vuosien jälkeen vähitellen valjeta näin yksinkertaisesti: fi.wikiin ne joissa kuvan kohteella (taideteoksella) on tekijänoikeussuoja, mutta joita käytetään sitaattioikeudella havainnollistamaan esitettyä asiaa – ei kuitenkaan aiheen koristekuvituksena. Jos itse valokuvalla on tekijänoikeussuoja, sitä saa käyttää vain kuvan ottajan työtä esiteltäessä. Muut kuvat Commonsiin. Vuosirajat ovat kyllä edelleen hepreaa: 70 vuotta tekijän kuolemasta, mihin on sitten kuitenkin valokuvien suojan osalta poikkeuksia... --Ulrika 13. kesäkuuta 2011 kello 10.54 (EEST)

Kiitokset tännekin avusta, jos ei tavoittanut Pietari Brahen kohdalla. --Höyhens 14. kesäkuuta 2011 kello 01.06 (EEST)

Sitaattilogot mallineissa

Näistä on tainnut olla aiemminkin puhetta, mutta ei kai sitaattioikeus veny tällaiseen käyttöön seuraaja-edeltäjä-mallineissa, esim. Taavi Tainio? Muutaman jo poistin, mutta näitä on sen verran paljon, että ajattelin varmistaa, etten tee turhaa hommaa. --Otrfan 18. heinäkuuta 2011 kello 14.15 (EEST)

Tästä oli jotain puhetta aikaisemmin Yleisradion logon yhteydessä. Sitaattikuvia ei saa käyttää pelkkänä koristuksena, joten niiden käyttö navigointimallineessa ei ole perusteltua. Jafeluv 18. heinäkuuta 2011 kello 14.21 (EEST)

Pois vaan Suomi-wikissä vaan on vallalla käytäntö, jossa koristellaan artikkeleita sitaattioikeuksilla. Joku näihin sitaattioikeuden väärinkäytöksiin joskus tulee kumminkin puuttumaan.Vesteri 18. heinäkuuta 2011 kello 14.22 (EEST)

Ei niitä nyt niin hirvittävästi artikkeleissa ole (ellet sitten tarkoita äänilevy ja elokuva-artikkeleita), mutta tänään on ollut pientä muokkaussotimista puolueiden logoista kunta-artikkeleissa, esim. [1]. --Otrfan 18. heinäkuuta 2011 kello 14.32 (EEST)

Mikä muuten on tekijänoikeustilanne vanhempien puoluelogojen kohdalla, kuten vaikka tämän SDP:n vanhan tunnuksen [2], joka on kuvituksena mallineessa edellämainitussa Taavi Tainio -artikkelissa? Ovatko tekijänoikeudet vanhentuneet? Kuka kuvan on yleensä suunnitellut ja milloin? --Risukarhi 18. heinäkuuta 2011 kello 15.25 (EEST)

Aiheesta hiukan sivuun: mallineen teksti "Logoa käytetään Wikipediassa Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeuden ja Yhdysvaltain tekijänoikeuslain fair use -oikeuden nojalla artikkelissa" on harhaanjohtava. Yhdysvaltojen fair use -käytännöllä EI ole mitään tekemistä Suomen tekijänoikeuslain kanssa, jota suomi-wikissä noudatetaan, eikä myöskään Bernin sopimuksen kanssa. Se on pelkästään Yhdysvaltoja koskeva erityislainsääntö. Se ei takaa sitä, että kuvaa voisi vapaasti käyttää Suomessa.--Nedergard 18. heinäkuuta 2011 kello 16.24 (EEST)

Wikipedian serverit sijaitsee USA:ssa joten itse asiassa fair use -kohta on tarpeellinen. Sanamuotoa voi tietenkin viilata kuka uskaltaa. Pitke 18. heinäkuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Keskustelu:Jyrki Katainen

Keskustelun muokkaukset otsikon "Näkemyksiä työvoimapulasta ja maahanmuutosta" alla helmikuusta 2011 eteenpäin ovat olleet melkoisen villejä. Keskustelun kommentteja on editoitu ja poisteltu miten sattuu. Kyse on vain yhdessä TV-ohjelmassa lausuttujen mielipiteiden litteroinnista. Omistavatko poliitikot heidän julkisesti lausumiensa mielipiteiden tekijänoikeudet? --Uikku 21. heinäkuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Mielipiteillä ei ole tekijänoikeutta, mutta nythän kyseessä on pitkä sitaatti poliitikon vastauksesta hänelle esitettyyn kysymykseen. --Otrfan 21. heinäkuuta 2011 kello 05.28 (EEST)

Ja tuohon, että oliko tuo kumoilu outoa sohlausta niin oli, mutta siihen varmaan kannattaa suhtautua asenteella että "Elämä on" eikä hirveästi stressata. Jos haluat kertoa haastatteluista keskustelussa niin sen varmaan pystyisi tekemään ihan niin että kerrot olennaisen muutamalla sanalla, tms Jyrki Katainen on sanonut Suomen tarvitsevan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa paikkaamaan työvoimapulaa 11 vuodessa. (Lähde: Ykkösaamu TV1 Lauantai klo 10.05 4.10.2008, kopion haastattelusta löytää googlella jne.). Hieman yleisemmin, niin olen itse sitä mieltä, että Wikipediassa voi ja pitää voida linkittää keskusteluissa vähän kaikkeen mitä tulee vastaan ja ottaa keskustelujen yhteydessä lainauksia esim haastatteluista tai kirjoista jne (esim, koska se on artikkelien kehittämisen ja käyttäjien yhteistoiminnan kannalta jokseenkin välttämätöntä. Jos joku tulee jostain yksittäisestä keskustelusta tulee joskus valittamaan niin niitä keskusteluja voidaan sitten siivoilla tarpeen mukaan. --Zache 21. heinäkuuta 2011 kello 06.05 (EEST)

Varmaan tässä tapauksessa lausuntoa saa keskustelusivulla siteerata sitaattioikeuden nojalla, jos asiallinen yhteys on olemassa eli sitaattia käsitellään keskustelussa. Itse artikkelissa taas pitkä lainaus ei tulisi kyseeseen ja lyhytkin olisi turha, olennaisen asian voi kertoa omin sanoin. -Ochs 21. heinäkuuta 2011 kello 09.31 (EEST)

Vanhojen tuotepakkausten tekijänoikeudet

Olen ottanut museoissa kuvia joistakin esillä olleista vanhoista kauppatavaroista ja tuotepakkauksista (työmiesaski, täytekynämustepullo, kahvinvastikepakkaus ym.) Vieläkö nämä mahtavat olla tekijänoikeuden alaisia? Commonsin ohjeista päätellen pakkausten logot ja kuvat ovat tekijänoikeuksilla suojattuja (commons:Commons:Image casebook#Product packaging). Pula-ajan kahvinvastikepakkaus taitaa olla niin yksinkertainen ettei se ylitä teoskynnystä, mutta muissa on monimutkaisemmat logot (vaikka yhä yksinkertaiset nykypakkauksiin verrattuna). --MKFI 4. elokuuta 2011 kello 23.08 (EEST)

Taideteokset jälleen

Olen harkinnut artikkelin kirjoittamista Albert Edelfeltin taulusta "Näköala Kaukolan harjulta", ja kun teos on vanha, niin sen kuvaa saa varmaankin käyttää sitaattioikeudella. Mutta jos haluaa sen kuvan, niin pitääkö se käydä itse museossa ottamassa tai saada lupa joltain kuvan ottaneelta, vai voiko kuvan taulusta imuroida netistä ja ladata fi-wikiin. Varmaan tästä on jossain ohje, mutta nopeammin kuin löydän sen saan varmaan vastauksen täältä (saa kyllä linkittääkin).--Urjanhai 7. elokuuta 2011 kello 12.48 (EEST)

Mä pohdin tuota vanhojen kasvioiden kuvien yhteydessä ja kysyinkin joltakulta. Muistaakseni saa imuroida (sillä skannaajalle tai valokuvaajalle ei synny tekijänoikeutta), mutta kuvan tiedoissa on kohteliasta maihita mistä sen on imuroinut. Katso vaikka tätä --Tappinen 7. elokuuta 2011 kello 12.56 (EEST)

Olen vältellyt täällä Wikipediassa kuvien lisäämistä, sillä näihin tekijänoikeusseikkoihin perehtyminen tuottaa harmaita hiuksia, mutta käsittääkseni homma toimii seuraavasti: luomistyötä sisältäneen teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta (Edelfeltin tapauksessa siis rauenneet jo vuonna 1975), kun taas pelkän esittävän työn tekijänoikeudet (tai lähioikeudet, jos tarkkoja ollaan) ovat voimassa 50 vuotta tallentamishetkestä. Eli kenellä tahansa on tekijänoikeus ottamaansa valokuvaan 50 vuoden ajan, vaikka kyseessä olisi vain esittävä kuva eikä valokuvataideteos. Netistä tietysti löytynee loputon määrä kuvia, jotka on laskettu vapaasti liikenteeseen, ts. tekijä luovuttaa kuvan muiden vapaasti käytettävästi. Muussa tapauksessa sitaattioikeuteen vetoaminen edellyttäisi kai sitä, että artikkelin tekstissä pitäisi jotenkin kommentoida paitsi kuvan kohteena olevaa taulua, myös kyseistä valokuvaa itseään. Mutta tilanne saattaa tietysti muuttua, jos kyseessä on esim. siten rajattu taulua esittävä valokuva, että mikä tahansa samaa kohdetta esittävä kuva olisi täysin identtinen ja mahdoton erottaa toisesta. Voi olla, että tällöin lähioikeudetkaan eivät päde, jos tuotos ei ole itsenäinen tai muista erotettavissa. Ehkä silloin sitä saisi lupaa kysymättäkin käyttää, jos jostain löytää.

Tahdoin vain sanoa, että tämä on tehty todella monimutkaiseksi, ja jos haluaa pelata varman päälle, niin kaikki kannattaa kuvata itse. --Risukarhi 7. elokuuta 2011 kello 14.54 (EEST)

Commonsiin voi tallettaa kuvan vanhasta taulusta jonka tekijänoikeudet ovat rauenneet, vaikka joku muu olisi ottanut valokuvan. Ehtona on että kuvassa näkyy vain pelkkä maalaus, ei kehyksiä ym. taustan kohteita. Tällöin kuva maalauksesta katsotaan olevan "faithful reproduction photographs of 2D public domain works of art", katso commons:Commons:When to use the PD-Art tag. Veistoksiin ym. 3D esineisiin tämä ei päde. --MKFI 7. elokuuta 2011 kello 15.52 (EEST)

Esimerkkiä voi katsoa vaikka commons:File:Drottning Blanka, målning av Albert Edelfelt från 1877.jpg kuvan tiedoista. --MKFI 7. elokuuta 2011 kello 15.56 (EEST)

Hyvä tietää, jotain tuontapaista epäilinkin. Ilmeisesti tuo pätee sitten myös kirjoissa julkaistujen kuvien skannauksiin (kuten em. kasvio), sikäli tietysti kun alkuperäisen kuvan tekijänoikeus ei ole voimassa. --Risukarhi 7. elokuuta 2011 kello 16.18 (EEST)

Anteeksi mutta tämä vaikuttaa äärimmäisen epämääräiseltä. Wikipedian virallinen kanta välittämättä minkään maan paikallisista laista on, että se on sallittu. Hämäräksi jää, miten Wikipedia voi ohittaa yhdellä lausunnolla kaikkien maiden tekijänoikeuslait, joita muuten tavallisesti noudatetaan. Tästä järjestettiin jopa äänestys - ikään kuin äänestyksellä voitaisiin oikeuttaa tekijänoikeuksien ohittaminen koko maailmassa. Jos fi-wiki edelleen noudattaa Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä, tämä olisi syytä tarkistaa. Varsinkin koska sivulla erikseen mainitaan, että Pohjoismailla on tästä poikkeavia käsityksiä tekijänoikeuksista.--Nedergard 7. elokuuta 2011 kello 16.35 (EEST)

Kiintoisa kysymys; yritin selvittää asiaa tihrustamalla läpi itse tekijänoikeuslakia [3] sekä tekijänoikeusneuvoston vanhoja lausuntoja [4]. Lain 49 § näyttäisi poikkeuksetta antavan vähintään tekijänoikeuden lähioikeudet mille tahansa valokuvalle. Neuvoston lausunnoista yksikään ei näytä käsittelevän tätä aihetta. Johtopäätös: Edellä mainittu Wikipedian käytäntö ja virallinen kanta näyttäisi rikkovan Suomen tekijänoikeuslakia, ellei jolla kulla ole esittää vastakkaisia todisteita. Kysymys on sitten lähinnä siitä, voidaanko tekijänoikeusrikkomusta todistaa tapauksessa, jossa kahta samaa taulua esittävää valokuvaa on mahdotonta erottaa toisistaan. Tästä asiasta melkein varmaan pitäisi jonkun pyytää lausuntoa jostain. --Risukarhi 7. elokuuta 2011 kello 17.47 (EEST)

Tuosta sitaattioikeuden käytöstä, niin AFAIK sitaattioikeus ei välitä kuvan lähteestä vaan ainoastaan siitä että kuvaa on perusteltua käyttää siinä laajuudessa mitä sitä käytetään. Eli sitaattioikeudella esim jonkun tyypin nettiin kopioimia kuvia kunhan tekijätiedot pystytään kertomaan täsmällisesti.

Sitaattioikeuden tarkoitus ei kuitenkaan ole mahdollistaa toisten työn hyväksikäyttöä ja esimerkiksi laajamittainen kuvakirjojen rippaaminen ei ole sallittua kuten ei myöskään myytäväksi tarkoitettujen kuvien käyttö sitaattioikeuden varjolla. (jollei siihen siis ole perusteltua syytä). Lisäksi esimerkiksi kirjassa olevien tekijänoikeudesta vapautuvien kuvien joukkoa voi suojata kuvien tekijänoikeussuojan lisäksi kokonaisuutta suojaava luettelosuoja jne. --Zache 7. elokuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Nyt taisi mennä vapaaksi tulkinnaksi. Tekijänoikeuden suojaamia kuvia ei voi käyttää, ellei ole kyse itse valokuvaa käsittelevästä tekstistä. Toinen asia taas on sitten, onko maalauksesta otettu valokuva tekijänoikeuden suojaama. Museot merkitsevät ne kyllä suojatuiksi eivätkä salli niiden käyttöä. Sen sijaan kopiokoneella ja skannerilla tehty kopio ei saa tekijänoikeuden suojaa, mitä ei ole vaikea ymmärtää. --Abc10 7. elokuuta 2011 kello 22.29 (EEST)

Asiaa voi miettiä myös moraalin kannalta. Tekijänoikeuksissa on se idea, että kukaan ei pääsisi hyötymään toisen työstä ilman että siitä maksetaan kohtuullinen korvaus. Jos joku on ottanut laadukkaan kuvaan jossain museossa tai galleriassa olevasta työstä, hänen on voinut tehdä sen eteen paljonkin työtä: hankkia kunnolliset kuvausvälineet ja roudata ne paikalle, muuttaa valaistusta, tehdä erityissopimuksia henkilökunnan kanssa (esim. että pääsee paikalle aukioloaikojen ulkopuolella ettei ihmiset parveile kuvan edessä). Tuloksena on laadukas valokuva ja se on ihan eri asia kuin että joku vain räppää kuvan kännykkäkameralla. Nyt voi miettiä onko kuvan ottajaa kohtaan moraalisesti oikein, että hänen työnsä tulosta kopioidaan luvatta nettiin vaikkapa sillä perusteella, että maalauksen kehyksiä ei näy.--Tanár 8. elokuuta 2011 kello 09.26 (EEST)

Olen samaa mieltä, mutta asiaan näytään suhtauduttavan kuitenkin niin, ettei suojaa ole. Miten muuten olisi lukemattomista maalauksista julkaistu hienoja värikuvia. Wikipedian taideartikkelit tyhjenisivät, jos tätä aletaan noudattaa, siksi ilmeisesti käytäntö on kuvaajan kannalta mennyt siihen suuntaan, ettei siitä välitetä. --Abc10 8. elokuuta 2011 kello 09.35 (EEST)

tv-kuvan käyttäminen

Voiko televisiosta valokuvattua kuvaa käyttää artikkelin kuvituksena, niin kuin tässä [5]. Sillä tavallahan olisi helppo saada kuvia julkisuuden henkilöistä. --Checkpointcharlie 9. elokuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Tv-lähetyksestä napatut kuvat ovat tietysti tekijänoikeuden alaisia siinä kuin muutkin kuvat. Tämä antamasi esimerkki on lisätty sitaattioikeusmallineella, mielestäni aiheettomasti. Pitäisi oikeastaan poistaa.--Tanár 9. elokuuta 2011 kello 23.39 (EEST)

Joo, ei voi käyttää noin. Tv-lähetyksen kuvaa voi toki käyttää kyseistä ohjelmaa käsittelevässä artikkelissa, mutta ei henkilöiden kuvituksena. Ja lisäksi henkilökohtaisena kommenttina: en todellakaan halua nähdä suoraan omasta televisiovastaanottimesta otettuja kuvia muutenkaan. Näyttävät keskimäärin hölmöiltä. --PtG 10. elokuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Voiko tätä kuvaa käyttää Wikipediassa?

Tämmöinen puukaiverrus, joka on julkaistu New Yorkissa 1830. [6][7][8] Tekijänoikeus on varmaan vanhentunut mutta haluan varmistua asiasta. --Barosaurus Lentus 17. elokuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Noissa harmillisesti ei ole tietoja tekijästä, mutta jos ne on tosiaan julkaistu 1830, niin ei liene teoreettisestikaan mahdollista, että tekijän kuolemasta olisi vähemmän kuin 70 vuotta. Eli tekijänoikeus on kyllä varmasti rauennut. Moraalinen tekijänoikeus tosin velvoittaisi nimeämään tekijän, jos se on selvitettävissä. Ymmärtääkseni siis näin. Asiantuntemukseni tästä on tosin vähäinen, mutta tämä vaikuttaisi selvältä. --Risukarhi 17. elokuuta 2011 kello 18.14 (EEST)

Ok, kiitos. Yritin etsiä netistä lisätietoja teoksesta, mutta en löytänyt mitään. --Barosaurus Lentus 18. elokuuta 2011 kello 12.48 (EEST)

Terttu Savola

Kuva nimetä "Terttu Savola" mainitaan tekijäksi "Eurooppalainen Suomi ry", olen ollut siinä uskossa että tekijä ei voi olla "yhdistys tai yritys" vaan jokin henkilö. Ainoastaan lähde voisi olla jonkin yrityksen kokoelmat.Mitä muut ovat tästä mieltä. Mirgon 17. elokuuta 2011 kello 18.27 (EEST)

Mahdollista sekin, että tekijänoikeuksien alkuperäinen haltija on lahjoittanut tai myynyt tekijänoikeutensa teoksesta yhdistykselle tms. Moraaliset oikeudet jäävät silti aina tekijälle, eli teoksen tekijän nimi pitäisi ilmoittaa sellaisenaan; jos tekijänoikeuksia hallinnoi esim. perikunta tai yhdistys, se on sitten ilmoitettava erikseen. Pitke 17. elokuuta 2011 kello 18.54 (EEST)

Miten laitetaan huomautus mallinne, kun näyttää siltä, että kuva sijatsee muualla fyysisesti. Mirgon 17. elokuuta 2011 kello 20.36 (EEST)

Commons-kuvien ongelmat kuuluvat Commonsiin. Mutta ei tuossa ongelmaa pitäisi olla. --Otrfan 17. elokuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

Kuva rajattu flickr-kuvasta [9], creative commons lisenssi. --Ism 17. elokuuta 2011 kello 20.55 (EEST)

Juu ja tarkoitin lisäksi sitä, että tekijä on linkitetty käyttäjän Eurooppalainen Suomi ry -Flickr-tiliin. Kyseessä on nimimerkki ja meidän on mahdotonta varmuudella tietää onko sen takana yksi vai useampia henkilöitä ja onko tilillä mitään virallista tekemistä Eurooppalainen Suomi -kansalaisjärjestön kanssa. Jos tätä aletaan liikaa pohtia, niin seuraavaksi tulee eteen, että jos vapaistakin kuvista vaaditaan tarkat tekijätiedot, niin voiko niitä yleensäkään tallettaa Wikipediaan anonyymisti? Ei minun itseni ottamiani ja Commonsiin tallettamiani kuvia suinkaan ole voinut ottaa kukaan "Otrfan", sillä sellaista henkilöä ei väestökirjanpito tunne. Tai jos tuntee, niin se en ole minä. --Otrfan 17. elokuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Tekijänoikeus ei voi olla ryhmän tai yhtymän hallussa. Aina pitäisi olla "luonnollinen henkilö" nimettynä tekijänoikeuden haltijaksi. Lehdissäkin(Helsingin sanomat?)ilmoitetaan kuka on ottanut kuvan, ja mikä yhtiö ylläpitää, tai saa maksun kuvan julkaisemisesta. Minusta kuva pitää poistaa toistaikseksi artikkelista, tai pyytää lataajaa ajantasaistamaan kyseiset tiedot. Mirgon 17. elokuuta 2011 kello 22.16 (EEST)

Kukahan tuon varoitustekstin on suomentanut? Tekijänoikeuksien "haltiana" voi olla mikä vain (Legolas?), se on eri asia kuin tekijä, joka on aina ihminen. --Pxos 18. elokuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Ihan turha tuota oli mielestäni roskaksi merkitä Commonsissa, varsinkaan syyllä "copyvio". Jos kuvan käyttöön on kerran lupa annettu Flickrissä, niin en näe tuossa mitään ongelmaa. Monessa muussakin Commonsin tiedostossa on tekijä-kohdassa ilmoitettu vain ryhmä. --Stryn 18. elokuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Kansikuvien käyttö

Tallensin tänne lukuisien Leo Mechelin -kuvien jatkeeksi vielä kuvan hänen erään teoksensa kannesta [10]. Jouduin laittamaan käyttöoikeudeksi tuon "tekijänoikeudella suojattu kirjan kansi", sillä kai tuolla tekstin asettelullakin jokin tekijänoikeus on, ja pirustako sen tietää kuka sen on tehnyt (varmaan joku saksalaisen kirjapainon latoja tms.). Kannen tekijä tuskin kuitenkaan on Mechelin tai Marquardsen itse. Vai voitaisiinko katsoa, ettei tämä ylitä teoskynnystä, jolloin se olisi vapaasti käytettävissä? Toinen kysymys: voinko käyttää kuvaa artikkelissa Leo Mechelin, johon olen tehnyt tätä kirjaa käsittelevän kappaleen? Opuksesta nyt ei omaa artikkelia varmaankaan tarvita. Pitääkö minun silloin käsitellä tekstissä myös kantta jollain tavoin, kuten sitaattioikeus periaatteessa edellyttäisi? Täällä Wikipediassa kuitenkin näkyy kirjoista, levyistä ym. kertovissa artikkeleissa käytetyn kansikuvia ihan vaan kuvistuskuvina, vaikkei itse kanteen ole viitattu mitenkään. --Risukarhi 22. elokuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Uskonpa että kannen korkea ikä vapauttaa sen tekijänoikeussuojasta, jos vaikka fraktuuratekstin asettelua pidettäisiinkin luomistyön tuloksena. Suosittelen kuvan tallentamista Commonsiin. --Abc10 22. elokuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Vuonna 1889 tehdyn teoksen tekijä on voinut olla elossa vielä 1941 (70 vuotta sitten nykyhetkestä). Jos tämä todettaisiin teoskynnyksen ylittäväksi, niin ei voida tietää, onko tekijänoikeus rauennut. Arvailuksi menee silloin. --Risukarhi 22. elokuuta 2011 kello 17.57 (EEST)

Jos näin ajattelet, lähdetään sitten siitä, että kirjpainossa latoja on latonut kanteen vähän eri kokoisia kirjakkeita, eikä sitä ehkä pidettäisi luovana työnä. --Abc10 22. elokuuta 2011 kello 18.13 (EEST)

"Teokseen, joka on julkistettu tekijän nimeä taikka yleisesti tunnettua salanimeä tai nimimerkkiä ilmoittamatta, on tekijänoikeus voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona teos julkistettiin."--Nedergard 23. elokuuta 2011 kello 07.16 (EEST)

Kappas vaan, tuollaista tekijänoikeuslain pykälää en ole ennen huomannutkaan, sehän muuttaakin asian. Tähän Saksassa julkaistuun opukseen pätee tosin kai periaatteessa Saksan eikä Suomen lainsäädäntö, mutta menköön nyt kuitenkin. --Risukarhi 23. elokuuta 2011 kello 10.55 (EEST)

Siellä on myös sama pykälä. EU:n tekijänoikeuslakien harmonisoinnin jälkeen tekijänoikeuslait ovat jokseenkin samansisältöisiä.--Nedergard 23. elokuuta 2011 kello 11.40 (EEST)

Jos vetoan tuohon pykälään (§44 nähtävästi) tekijänoikeuden vanhenemisen perusteena, niin minkä käyttöoikeusmallineen laitan silloin tiedoston yhteyteen? --Risukarhi 23. elokuuta 2011 kello 10.57 (EEST)

Ei tuolla valikossa tuollaista kohtaa ollut ("Tuntemattoman tekijän julkaisema teos, jonka julkaisusta on kulunut yli 70 vuotta"). Oikein vaihtoehto lienee "Ei ylitä teoskynnystä" - ei tätä oikein teokseksi voi sanoa.--Nedergard 23. elokuuta 2011 kello 11.40 (EEST)

Sellainen käyttöoikeusmalline kannattaisi varmaan kehittää. Otaksuisin, että on aika monia tiedostoja ja kuvia, joiden kohdalla tuohon voi vedota. --Risukarhi 23. elokuuta 2011 kello 11.56 (EEST)

Ainakin Commonisissa PD-Finland-käyttöoikeuden alle sisältyy myös tämä vaihtoehto. --PtG 23. elokuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

Pitäisikö se lisätä myös mallineeseen {{Vanha}}? --Risukarhi 23. elokuuta 2011 kello 12.55 (EEST)

Toisten henkilöiden suomentamien sitaattien käyttäminen artikkeleissa

Onko tämä sallittua? Esim. kun jossain kirjassa on muinaisten henkilöiden teoksista otettuja sitaatteja ja kirjan suomentaja on suomentanut ne. Voiko näitä suomennoksia käyttää artikkeleissa ja laittaa sitaattimallineeseen vaikka näin: "Antiikin kirjailija, suomentanut xx"? Vai pitääkö sitaattien suomennokset kirjoittaa itse omin sanoin? Itse kopioin ennen vain suoraan suomennokset, mutta aloin sitten miettimään asiaa ja kun en ollut varma, niin varmuuden vuoksi poistin kaikki sitaatit tekemistäni artikkeleista. Mutta sitten näin tällaisia myös muiden tekemissä artikkeleissa (esim. Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä), joten ajattelin nyt kysyä asiasta täällä, jotta saisin selvyyden. Toivottavasti selitin nyt ymmärrettävästi... --Barosaurus Lentus 27. elokuuta 2011 kello 16.19 (EEST)

En tiedä tekijänoikeusjuridiikasta mitään, mutta jos siteerata saa nykykirjailijoitakin, niin miksi ei saisi siteerata nyky- tai antiikin kirjailijoiden teosten nykysuomentajien tekemiä suomennoksia? Suomentajan tekemä suomennos myös yleensä on varmimmin kunnon kieltä ja alkutekstin mukainen. Esim. Wikisitaateissa näkyi Oscar Wilde -sitaattikokoelmassa olevan omia suomennoksia, joiden tarkkuudesta ei ollut mitään takeita, kun ne ilmeisesti oli itse suomennettu jostain englanninkieliseltä nettisivulta, ja niinpä siellä oli muun muassa joitain lähteessä sattumalta peräkkäin olleita lainauksia yhdistetty samaksi "lausahdukseksi" jne. Niinpä ainakin Wikipedian yleisen sekundäärlähde-hengen mukaisesti suomentajan tekemän suomennoksen käyttö tuntuisi suositeltavalta, jos tekijänoikeus sen sallii. Mutta kun kerran eläviä nykykirjailijoita saa siteerata niin miksi ei nykysuomentajan tekemää suomennosta?--Urjanhai 27. elokuuta 2011 kello 16.32 (EEST)

Asiatekstin tai lausahduksen suomennos tuskin ylittää teoskynnystä, sillä teoksen pitää olla itsenäisen ja omaperäisen luomistyön tulos, minkä yhtenä mittarina pidetään sitä, että kuka tahansa muu ei olisi voinut sattumalta tuottaa tulosta. Esimerkiksi runojen tai kaunokirjallisen tekstin suomennokset voisivat ylittää teoskynnyksen, mutta asiatekstin tai henkilöiden lausahdusten kohdalla suomentaja pyrkii kai täsmälliseen käännökseen, jolloin itsenäiselle luomistyölle ei jää kauheasti sijaa. Asiasta on jotain Suomen kääntäjien liiton sivulla: [11]. Sitaattioikeuden nojalla saa tietysti siteerata teoskynnyksen ylittävääkin lähdettä. Ja tietenkin suomentajan nimi tulisi joka tapauksessa mainita, jos se on tiedossa. --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 16.56 (EEST)

Tekijänoikeuslain 1. pykälä "Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla." kattaa myös asiatekstit. Laki ei edellytä itsenäistä tai omaperäistä luomistyötä eikä mainitse sattumaa. Wikipediassa olisi syytä - kaiken varalta - noudattaa ahdasta tulkintaa laista. --Nedergard 27. elokuuta 2011 kello 17.17 (EEST)

Aihetta on käsitelty tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2010/6 [12], jossa todetaan seuraavasti: "Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että ollakseen tekijänoikeudella suojattu teos käännöksen on ylitettävä teoskynnys eli yllettävä teostasoon. Käännöksen on siten oltava kääntäjän henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen katsotaan yleensä ylittyvän, jos voidaan olettaa, että kukaan muu ei vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen". Kyseisessä tapauksessa Karl Marxin tekstin suomennos katsottiin teoskynnyksen ylittäväksi. --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 17.30 (EEST)

Enpä kyllä ole kuullut suomennetuista kirjoista, jotka eivät ylittäisi teoskynnystä. --Abc10 27. elokuuta 2011 kello 18.27 (EEST)

Heh, myyn jokaisesta suomennoksestani, olipa ne sitten kaunokirjallisuutta tai tietokirjoja, kustantajalle vain käyttöoikeuden. Teoskynnys ylittyy ja tekijänoikeus on minulla, lupa muihin kuin kirjallisessa sopimuksessa mainittuihin julkaisutapoihin pyydetään minulta. Ei tartte lukea tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, hommasta 30 vuoden kokemus. Siteerata saa, kohtuudella. --Finnisher 27. elokuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Ja mainitkaa ihmeessä suomentajan nimi. Kun ei tällä hommalla rikastu, niin jos edes mainetta ja kunniaa. --Finnisher 27. elokuuta 2011 kello 18.44 (EEST)

Teoksiahan suomennokset ovat siinä kuin alkuperäisteoksetkin, mutta kun siteerataan vain pientä pätkää, niin sen saanee tehdä, mutta suomentaja on hyvä mainita. Näinhän se taitaa sitten mennä. (Hyvin harvoin jostain teoksesta suomennetaan vain yhtä lausetta.)--Urjanhai 27. elokuuta 2011 kello 19.14 (EEST)

Kuten edellä viittaamallani kääntäjien liiton sivulla todetaan: "Jos käännös ei ylitä teoskynnystä, saa sitä tekijänoikeuden estämättä käyttää. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että kääntäjä ja tilaaja voivat sopimuksessa sopia siitä, millä tavoin tilaaja voi hyödyntää käännöstä. Jos tilaaja rikkoo tätä sopimusehtoa, syyllistyy tämä sopimusrikkomukseen ja on vahingonkorvausvelvollinen." Kääntäjän ja tilaajan välinen sopimus tuotoksen hyödyntämisestä on siis yksi asia ja tekijänoikeus (joka koskee myös kolmannen osapuolen oikeutta hyödyntää käännöstä) on toinen asia. Kääntäminen koskee muuten muutakin kuin vai kirjallisuutta: myös artikkeleita, käyttöohjeita ym. käännetään. Veikkaisin, että jonkun tiskikoneen käyttöohjeen suomennos esimerkiksi ei ylitä teoskynnystä, vaikka aika hämästyttävää luovuutta niissä toisinaan näkeekin. Ja jos minä suomennan Caesarin lausahduksen Veni, vidi, vici muotoon Tulin, näin, voitin, niin tuskin saan vielä tekijänoikeutta käännökseeni. Kokonaisten kirjojen kohdalla teoskynnys varmaan yleensä ylittynee helposti, mutta ei täysin automaattisesti. Edellä mainittua sivua edelleen siteeraten: "Asiatekstikäännösten osalta teoskynnys ei aina ylity, erityisesti jos kääntäminen on hyvin teknisluonteista". --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 19.19 (EEST)

Hyvä ystävä, pelkään pahoin että käsität väärin. Tietokirjallisuus ei ole tuossa mielessä "asiatekstiä". Asiatekstin kääntäjät kääntävät esim. käyttöohjeita, tuoteselosteita, yritysten esittelyjä, kokouspöytäkirjoja, tuomioistuinratkaisuja, todistuksia, avioehtosopimuksia etc. Kun asiantuntematon lukee Kääntäjien liiton sivuja, voi käydä huonosti. Teknisluonteisia asiatekstikäännöksiä voivat olla vaikka ruuviluettelot taikka paperikoneen osat tai vaikka yhtä hyvin kasvilajikkeista tehty luettelo. Käyttöohjeen kuvassa olevat tekstit voisivat olla teknisluonteisia mutta ei itse käyttöohje. (Totta, ne on usein aika omaperäisiä, kun valmistajalla ei ole ollut varaa palkata kääntäjää, vaan hän on käyttänyt ilmaista Google-kääntäjää.) --Finnisher 27. elokuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Toki ymmärrän, ettei asiateksti tässä tarkoita kategorisesti tietokirjallisuutta; se tarkoittanee juuri sen tyyppistä teknistä tekstiä, jonka asiallinen kääntäminen ei jätä sijaa luovuudelle; tekstiä, jonka kohdalla on ilmeistä tai todennäköistä, että kuka tahansa kääntäjä päätyisi samaan käännökseen (etenkin, jos kääntäminen on kaavanmukaista, kuten vaikkapa lakitekstien kohdalla). Varsinaisen keskustelun aiheenahan tässä ovat käsittääkseni olleet lyhyet lausahdukset tai vastaavat. Ensimmäinen repliikkini tässä keskustelussa oli kommentti Urjanhain puheenvuoroon, jossa hän puhui Oscar Wilde -sitaateista. Luulisin, että reippaasti teoskynnyksen yli menisi paitsi Wilden tuotannon, myös esim. Wildesta kertovan tietokirjan tai artikkelinkin käännös. Sen sijaan vaikkapa Wilden viimeisten sanojen käännöksen kuvittelisin jäävän teoskynnyksen alle (elleivät sitten ole poikkeuksellisen siinä määrin runolliset, että on käytettävä luovuutta). Jo alunperinkin olen ollut tietysti sillä kannalla, että käännöstä lainattaessa kääntäjän nimi on mainittava, jos se on tiedossa. --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 19.44 (EEST)

Kuuluisien viimeisten sanojenkin tekijänoikeuksien suhteen on paras olla luulematta mitään. Haiku, pienen pieni, on tekijänoikeuden suojaama teos, ja yksittäisen runon siteeraaminen kokonaan ei ole sallittua kuin tieteellisessä ja arvostelevassa yhteydessä. --Finnisher 27. elokuuta 2011 kello 20.13 (EEST)

No, luotetaan sitten asiantuntijaan. Ovatko myös lentävien lauseiden (kuten vaikka edellä mainitsemani Caesar-sitaatin) suomennokset tekijänoikeuden alaisia? --Risukarhi 27. elokuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

On sallittua: "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Laki ei määrittele hyvää tapaa, mutta mielestäni siihen kuuluu kirjoittajan ja kääntäjän maininta.--Nedergard 27. elokuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Suomentajan tekstiä koskevat samat tekijänoikeussäädökset kuin alkuperäistekstiä. --Abc10 27. elokuuta 2011 kello 16.47 (EEST)

Esitän vielä yhden näkökannan asiaan. Jos sitaatti on aikaisemmin suomennettu ja julkaistu, on usein paikallaan käyttää nimenomaan tätä julkaistua suomennosta, joka on julkaisun myötä tullut osaksi kielialueen kulttuuriperintöä. Tämä koskee erittyisesti ns. klassikkoteosten suomennoksia. Tyypillinen esimerkki on Raamattu: vaikka kirjoittaja osaisi hyvin hellenistisen ajan kreikkaa, on Paavalin kirjeiden sitaatti syytä ottaa Raamatun suomenkielisestä käännöksestä, joko uusimmasta tai kontekstin niin edellyttäessä jostain aikaisemmasta laitoksesta. Sama koskee myöhempiä klassikkoteoksia, kuten Shakespearea, jonka eräistä teoksista on valittavana Cajanderin lisäksi Jylhän, Rossin ym. tulkintoja. Esim. ammattikääntäjät näkevät usein paljon vaivaa selvittäessään, onko tekstissä oleva sitaatti jo suomennettu. Mitä siteerausoikeuteen ja siteerauksen käytöntöihin tulee, asiaa voisi tiedustella joltain sellaiselta henkilöltä, joka joutuu työkseen hoitamaan tällaisia asioita, siis kustannustoimittajalta. Ainakin isoissa kustannustaloissa on varmasti käännössitaatteja koskevat vakiintuneet käytännöt, jotka on alalla yleisesti hyväksytty. --Paappa 28. elokuuta 2011 kello 10.54 (EEST)

Sotakartat

Satuin ostamaan ison nipun kirjoja, joissa on hyviä karttoja taisteluista ja sotien kulusta (esim.) Mitkä ovat tällaisten karttojen tekijänoikeudet? Voinko vapaasti luoda vastaavan kartan Wikipediaa varten? Tuleeko kuvan tietoihin merkata alkuperäinen lähde? --MrFinland 31. elokuuta 2011 kello 09.22 (EEST)

Alkuperäistä karttaa ei voi suoraan kopioida tänne, mutta käsittääkseni tietoja saa käyttää rajoittamatta hyväksi. Eli siis voit luoda uuden vastaavan kartan ja tallentaa sen vaikka Commonsiin. Tiedoston tietoihin olisi kuitenkin hyvä merkitä lähde (esimerkki). :) --Barosaurus Lentus 31. elokuuta 2011 kello 13.46 (EEST)

Asiaa voi ihmetellä täällä (lopussa myös linkkejä päätöksiin). Lyhyesti: jos kartta ylittää teoskynnyksen, sillä on tekijänoikeus. Tällöin sen kopioiminen ei ole sallittua - ei edes jos kartan piirtää itse uudelleen. Kartan voi kuitenkin luoda uudelleen hankkimalla tiedot jostain muualta (mieluiten useasta eri lähteestä), sillä todellisuudessa oleviin asioihin ei ole tekijänoikeitta kuten ei myöskään karttoihin vakiintuneisiin merkitsemistapoihin (värit, merkit yms.). tällä Commonsin sivulla käsitellään myös asiaa. Varminta lienee käyttää vapaata karttapohjaa, johon lisää historiallisen kartan eri merkit tämän käytännön mukaisesti - ja mainitsee kartan lähteinä olleet teokset.--Nedergard 31. elokuuta 2011 kello 14.18 (EEST)

Ok, kiitos selvennyksestä! --Barosaurus Lentus 31. elokuuta 2011 kello 15.13 (EEST)

Huomattakoon vielä että kartalla - vaikkei se täyttäisi teoskynnystä tekijänoikeuden osalta - voi kuitenkin olla tietokantasuoja. Näin on mikäli sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta. Minkääänlaista teosmaista omaperäisyyttä ei tarvita. Suoja-aika on lyhyempi, 15 vuotta ensimmäisestä julkaisusta tai valmistamisesta jos karttaa ei ole julkaistu. Terv. --Riisipuuro 31. elokuuta 2011 kello 15.45 (EEST)--

Totta tuokin. Tarkemmin tuosta alla olevassa keskustelussa vanhoista piirustuksista. Tietokantasuoja koskee siis koko tietokannan käyttämistä (tai tietokannan avulla luodun kartan kopioimista). Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin kirjoissa olevista kartoista (ei siis tietokannoista). Joka tapauksessa: Tiedosto:Winterwar-december1939-karelianisthmus finnish.png lienee hyvä esimerkki oikeasta toimintavasta. Pohjana on pelkistetty peruskartta (ei tekijänoikeutta; Commonsista löytynee välineet tällaisen luomiseen), johon mainittujen lähteiden perusteella on lisätty joukkojen sijainnit ja liikkeet. Tällaisen kartan voi luoda kuka tahansa ilman, että samankaltaisen kartan luonut henkilö voisi väittää kyseessä olevan kopio - tästä syystä myös viittasin noihin en-wikin merkitsemiskäytäntöihin: käytetään PD-karttaa, wikin merkitsemiskäytäntöä ja paria lähdettä (ei siis karttalähdettä), niin kukaan ei voi väittää karttaa kopioksi. PS. Kartan tulisi olla .svg-muodossa ja siten että tekstit ovat tekstikentissä, jotta ne voisi kääntää...--Nedergard 31. elokuuta 2011 kello 16.37 (EEST)

Tietokantasuoja ei liity millään tavalla ainoastaan atk-tietokantoihin, formaatti voi olla aivan mikä tahansa, vaikka papyrus, tai kirjan kuvitus. Olennaista on että kyseisten tietojen kerääminen ja yhdistely on vaatinut runsaasti työtä. Yksittäinen tieto ei ole suojattu, mutta siihen kuinka suuren osan tiedoista voi käyttää ei ole mitään ehdotonta sääntöä. Osankin käyttö voi olla kielletty, olettaen että käytettyjen tietojen kerääminen on vaatinut huomattavaa panostusta.

No, kartoissa tuo tulee vastaan varmaan harvoin, yleisesti saatavilla olevien tietojen esittäminen jokseenkin tiukasti rajatulta alueelta (kuten meidän karttamme tyypillisesti on koostettu) ei vaadi huomattavaa panostusta. Jos nyt joku saisi käsiinsä vaikkapa kaivosfirman mittauksiin ja koeporauksiin perustuvan kartan jonkin alueen malmioista, niin silloin oltaisiin tietokantasuojalla suojatun kartan kanssa tekemisissä. 15 vuoden kuluttua sekin olisi vapaasti käytössä. Terv. --Riisipuuro 31. elokuuta 2011 kello 20.28 (EEST)--

Vanhoista piirroksista

Esimerkiksi tällä sivulla on 1860-luvulta peräisin oleva piirros, minkä siisilmeisesti pitäisi olla tekijänoikeuksista vapaa. Sivulla kuitenkin sanotaan että piirroksen uudelleenkäyttämiseen pitää saada lupa. Onko oikeasti näin? J.K Nakkila 31. elokuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Jos se todella on tekijänoikeuksista vapautunut, ei kopiointiin ja käyttöön jne. tarvita lupia. Museot tykkäävät esittää omistavansa oikeuksia kokoelmiinsa. Pitke 31. elokuuta 2011 kello 12.41 (EEST)

Ai niin, ja kun kyseessä on kaksiulotteinen teos ja valokuvaan ei sisälly muita elementtejä, ei myöskään valokuvan ottajalla ole juuri sanottavaa kuvan käyttöön. Pitke 31. elokuuta 2011 kello 12.44 (EEST)

No ne voi katsoa, että niiden kokoelma on tai nettisivusto on kokonaisuutena tietokanta jota ei saa kopioida. Aalto yliopiston tekijänoikeusopas sanoo tietokantasuojasta seuraavaa "Tietokantana voidaan siten pitää kaikkia kirjallisia, taiteellisia, musiikillisia tai vastaavia teoskokoelmia taikka tekstiä, ääntä, kuvia, lukuja, tosiasioita tai tietoja sisältäviä kokoelmia. Kuten luettelosuoja, myös tietokantasuoja kohdistuu tietokannan sisältöön kokonaisuutena, eikä sen sisältäviin yksittäisiin tietoihin tai teoksiin." (lähde) . Lisää tietoa löytyy kohdista 9.5 Luettelo- ja tietokantasuojan tuottamat oikeudet ja Tietokantojen käyttäjien oikeudet.

Itse tulkitsen tuota siten, että kokonaisuus on suojattu mutta sen sisältämät yksittäiset osat tai tiedot eivät ole eli yksittäisten kuvien kopioiminen olisi sallittua, mutta kaikkien kuvien järjestelmällinen kopiointi ei ole. Ja tosiaan nuo kuvat varmaan menevät commonsiin niin silloin varmaan pitäisi huomioida jenkkilän lainsäädäntö... mutta luulisin että senkin kannalta kuvan saa kopioida.--Zache 31. elokuuta 2011 kello 12.46 (EEST)

Tekijänoikeudet

Kiinnostaisi tietää syy, miksi suomenkielisessä wikipediassa ollaan niin tiukkoja noiden tekijänoikeuksien kanssa? Mitä nyt on tullut selattua noita muiden maiden wikipedioita, niin joissakin wikipedioissa ei käytännössä ole mitään tekijänoikeus -sääntöä, vaan artikkelit ovat täynnä tekijänoikeudellista materiaalia. Englanninkielisessäkin wikipediassa ei olla yhtä tiukkoja. Eli mistä juontuu tämä nykyinen sääntö ja onko se aina ollut suomenkielisessä wikipediassa? --BadMuroZ 6. syyskuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Ei muuta kuin kahlaamaan kahvihuoneen historiaa vuodesta 2003 eteenpäin.. --Harriv 6. syyskuuta 2011 kello 16.27 (EEST)

Suomalaista rehellisyyttä ja lainkuuliaisuutta? --Risukarhi 6. syyskuuta 2011 kello 16.30 (EEST)

Kyllä siellä myös piinallisesti noita tekijänoikeusjuttuja noudatetaan - tosin siellä menee varsin moni rikkomus sivu suun koska muokkauksia on niin paljon. Sanottakoon tämä nyt myös: monet yhdysvaltalaiset muokkaajat eivät tajua, että kaikki ei tule USA:sta ja luokittelevat siksi ei-usalaisia teoksia yhdysvaltalaisiksi ja rikkovat siten USA:n (ja muiden maiden) tekijänoikeuslakeja. Mielenkiintoista kyllä, omia etujaan he valvovat hyvinkin tarkkaan: Mikki Hiiren olisi pitänyt olla public domainia 2003, mutta se estettiin lainmuutoksella 1998, joka virallisesti on Copyright Term Extension Act mutta tunnetaan yleisesti nimellä "Mickey Mouse Protection Act"...--Nedergard 6. syyskuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Lähinnä kysymys on siitä, että enkkuwikissä noudatetaan ainoastaan Yhdysvaltojen tekijänoikeuslakia. Ts. niin kauan kun teos on tekijänoikeuden ulkopuolella Yhdysvalloissa, sitä pidetään vapaana riippumatta siitä onko se alkuperämaassaan vielä tekijänoikeuden alainen. (Commonsissa sen sijaan otetaan huomioon myös alkuperämaan lainsäädäntö.) Suomiwikissä on hyvästä syystä päätetty noudattaa Yhdysvaltojen lisäksi myös Suomen tekijänoikeuslakia, mikä ymmärrettävästi asettaa ylimääräisiä rajoitteita. Esimerkiksi tämän kuvan käyttö on enkkuwikissä sallittua jenkkiläisten fair use -pykälien mukaan, mutta ei ymmärtääkseni Suomen sitaattioikeuden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ko. henkilöstä ei ole meillä kuvaa lainkaan. Jafeluv 8. syyskuuta 2011 kello 12.02 (EEST)

Uusin Wikipedia Signpost: The copyright crisis, and why we should care. Luulisin muuten, että yksi syy suomenkielisen Wikipedian tiukkuuteen on, että tekijänoikeuskysymysten kanssa paljon toiminut ja commonsinkin ylläpitäjänä toiminut Käyttäjä:Samulili oli asiallisen tiukka tekijänoikeuksien suhteen. Se miksi pitää olla tiukka johtuu siitä, että Wikipedian sisällön on tarkoitus olla vapaata joka onnistuu ainoastaan silloin jos sisällössä ei ole tekijänoikeusrikkeitä ja edes yritetään puuttua niihin. (tms. koska ei voida lisensoida vapaaksi mitään sellaista mitä emme omista)

Mitä tulee muihin Wikipedioihin ja Wikimedian projekteihin (lähde) niin esimerkiksi Wikinews tai ruotsinkielinen Wikipedia ei hyväksy ollenkaan sitaattioikeudella otettuja kuvia vaan pelkästään vapaat kuvat kelpaavat. --Zache 6. syyskuuta 2011 kello 18.32 (EEST)

Wikipedian ideana on tehdä vapaan sisällön tietosanakirja, ja optimitilanteessa kaikki Wikipedian sisältö olisi joko tekijänoikeuden ulkopuolista tai vapaan lisenssin alaista materiaalia. Valitettavasti vapaan sisällön periaatteesta on päätetty tehdä tiettyjä kompromisseja tapauksissa, joissa se palvelee lukijan etua. Esimerkiksi artikkeli Seitsemän (elokuva) kertoisi lukijalle huomattavasti vähemmän ilman kuvaa elokuvan julisteesta. (Kaikki wikipediat eivät moisia kompromisseja salli; ks. esimerkiksi saman artikkelin saksankielinen versio.) Jafeluv 8. syyskuuta 2011 kello 12.12 (EEST)

"[J]oissakin wikipedioissa ei käytännössä ole mitään tekijänoikeus -sääntöä, vaan artikkelit ovat täynnä tekijänoikeudellista materiaalia" -- tämä ei johdu sääntöjen puutteesta, vaan valvonnan puutteesta. Wikipedioissa ei saa käyttää lainkaan ei-vapaata materiaalia ellei sen käytöstä ole projektissa erikseen määritelty käytäntöä. Joissakin projekteissa vain ei ole tarpeeksi tekijänoikeusasioista tietoista porukkaa valvomaan kaikkea, joten tekijänoikeusrikkomukset voivat lojua artikkeleissa joissakin tapauksissa vuosikausia. Jafeluv 8. syyskuuta 2011 kello 12.21 (EEST)

Entäpä nämä?

Tämä kommentti kuuluisi oikeastaan ylempänä olevaan Taideteokset jälleen -keskusteluun, mutta kirjoitampa tähän, kun tämä on tuoreempi, ja tässä käsitellään samaa aihetta. Kuten siellä totesin, Wikipedian "kaksiulotteisia taideteoksia esittävillä valokuvilla ei ole tekijänoikeutta" -periaate ilmeisesti rikkoo Suomen tekijänoikeuslakia, mikä aiheuttaa kuvia Wikipediaan (tai Commonsiin) lisäävälle vähintäänkin moraalisen dilemman. Itseäni kiinnostaisivat nämä Suomen eduskunnan puhemiesten muotokuvat, jotka olivat taannoin näytteillä Kansallismuseossa. Näyttelyn verkkosivulla on kuvat osasta maalauksista [13] – jotka periaatteessa voisi kopioida, rajata kehykset pois ja tallentaa Commonsiin – loputkin voisi skannata näyttelyn jälkeen julkaistusta kirjasta. Sivulla kuitenkin todetaan, että kuvia saavat käyttää vain tiedotusvälineet näyttelystä kertoessaan ja muu käyttö on kielletty (rikkoo valokuvaaja P. Nisosen tekijänoikeutta). Useimmilla noista kuvista itse taidemaalarin oikeudet ovat kuitenkin jo rauenneet. En oikein tohtisi noita Commonsiin tuosta kopioida, kun se on kyseisellä sivulla niin selkeästi kielletty. Kyseessä on toisaalta juuri sen tyyppinen tapaus, jota varten Wikipedian em. käytäntö on olemassa. Vapaasti käytettäviä kuvia kyseisistä maalauksista ei oikein muutenkaan voi hankkia, sillä eduskuntatalossa olevia tauluja ei itse voi käydä valokuvaamassa. Ainakin tuosta Kurténin muotokuvasta tosin täällä Wikipediassa näyttäisi olevan mustavalkoinen versio [14], joka on skannattu vuonna 1943 ilmestyneestä kirjasta. --Risukarhi 6. syyskuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

Sitaattioikeus on oikeutta käyttää tekstissä mainittuja tai siihen viittaavia teoksia julkaisuissa, olivatpa ne mitä teoksia tahansa, runoja, kirjallisuutta, kuvia taideteoksista, valokuvia ym. Mitä ovat tarkkaan ottaen "kaksiulotteiset taideteokset", kuuluuko reliefi näihin ja miksi kaksi- ja (ilmeisesti) kolmiulotteinen teos ovat eri asia? Mikään tai kukaan ei ainakaan periaatteessa estä menemästä kuvamaan eduskuntatalossa olevia taideteoksia. Talo ja teokset on meidän veronmaksajien varoilla tehty, ne ovat meidän omaisuuttamme ja siellä työskentelevät tekevät töitä meidän rahoillamme. Niinpä eduskuntatalonkin tehokkuutta arvioidaan sillä, miten hyvin se palvelee paitsi siellä työtään tekeviä, myös meitä. Luulisin, että jos selostaa asian ja sopii kuvausajasta, kyllä kuvaamisen pitäisi järjestyä. Eri asia on, ovatko eduskunnan puhemiesten muotokuvat kuvia, joita Wikipediassa kannattaa julkaista. Jos julkaistaan artikkeli, malline ym. eduskunnan puhemiehistä, mitä uutta tietoa puhemiehen muotokuva tuo itse artikkelin tietosisällölle lukijan kannalta? Kun silmäilee fiWikin kuvataidealan artikkeleita, monien niiden kuvat ja kuvitus ovat retuperällä, eikä lukija pääse minkäänlaiseen käsitykseen asiasta ilman kuvaesimerkkejä esimerkisi jonkun taiteilijan tuotannosta, vaikka taide on artikkelin substanssi. Esimerkiksi Tyko Sallinen, Paul Osipow, Juhani Linnovaara, Mark Rothko tai Jackson Pollock ovat taiteilijoita, joiden tuotannosta lukija ei pääse minkäänlaiseen käsitykseen fiWikin artikkeleista kuvien perusteella, koska näissä artikkeleissa ei ole kuvia taiteilijan töistä, vaikka kuvaesimerkki saattaisi auttaa lukijaa ymmärtämään asiaa. Poliitikon kuvan julkaiseminen on pikeminkin dekoratiivinen lisä häntä koskevassa artikkelissa, mutta taiteilijan tekemän kuvan julkaiseminen häntä koskevassa artikkelissa on osa hänen taiteensa kognitiivista sisältöä.--Kulttuurinavigaattori 8. syyskuuta 2011 kello 13.41 (EEST)

Reliefi on uskoakseni veistos, ei kaksiulotteinen muodostaan huolimatta. Ero ulottuvuuksissa on siinä, että esim. valokuva piirroksesta tai maalauksesta on tarkka dokumentti kuvasisällöstä (eikä kuvaajan/skannaajan tekijänoikeuksia ole, koska kyse on jäljennöksestä), kun taas kolmiulotteista kohdetta kuvattaessa ei kaksiulotteisella kuvalla voida kattavasti teosta jäljentää, ja kuvakulma, rajaus yms tuovat valokuvaan tulkintaa eli tekijänoikeuden suojaamaa älyllistä omaisuutta. Pitke 8. syyskuuta 2011 kello 14.07 (EEST)

Henkilöartikkelissa henkilöä esittävien kuvien (sekä valokuvien että maalausten) ensisijainen funktio lienee se, että niistä näkee miltä kyseinen henkilö on näyttänyt. Ennen 1900-luvun puoliväliä eläneiden henkilöiden kohdalla muotokuvamaalaukset ovat siinä mielessä valokuvia "parempia", että ne ovat värillisiä. Erityisesti pitkissä Wikipedia-artikkeleissa puhtaasti "dekoratiivisetkin" kuvat lienevät tervetulleita keventämään artikkelien ulkoasua ja tekemään niistä eloisampia. Eduskunnan puhemiehiä esittäviä valokuvia voisi käyttää kuvituksena paitsi asianomaisista puhemiehistä kertovissa artikkeleissa, myös artikkeleissa, jotka kertovat ao. taulut maalanneista taiteilijoista tai eduskunnan taidekokoelmista tai vuosisadan vaihteen suomalaisesta muotokuvamaalauksesta. Ei niitä tietysti ole pakko tänne saada, mutta kun esim. tuo Kurténin muotokuva jo Wikipediassa on, niin mukavampi olisi varmaan värillinen versio.

Kurténista (ja monesta muustakin) löytyy muuten myös valokuvia Museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palvelusta [15]. Myös kyseisellä sivulla kielletään kuvien julkaiseminen internetissä ilman Museoviraston lupaa ja myydään niiden kertakäyttöoikeuksia; riippumatta siitä, ovatko kuvan tekijänoikeudet vanhentuneet vai ei. --Risukarhi 8. syyskuuta 2011 kello 15.43 (EEST)

Aika omaperäistä tulkintaa, jossa sekoitetaan tekijänoikeuslain 12 pykälässä mainittu kappaleen valmistus ja teoksesta otettu valokuva. Valokuva voi olla tarkka tai epätarkka dokumentti maalauksesta, piirustuksesta, reliefistä, veistoksesta, rakennuksesta, maisemasta tai installaatiosta, riippuen valokuvasta. Ja esimerkiksi paksua sideainetta käyttävä maalaus voi olla lähellä reliefiä, jonka pintarakennetta on vaikea valokuvasta ymmärtää. Tekijänoikeuslaissa tuollaisia kaksi- ja kolmiulotteisten teosten kuvausten erilaisuuksia ei mainita, joten niitä tuskin tarvitsee kenenkään noudattaa. Jos kyse on biografisesta artikkelista, voi olla hyvä että lukija näkee miltä henkilö on näytänyt, mutta tuolloinkin kuvan välittämä tieto on melko toissijaista, jos ajatellaan että henkilöartikkeli julkaistaan tietokirjassa siksi, että kerrotaan siitä, mitä henkilö on elämänsä aikana tehnyt. Jos lukijalle ei näytetä, minkälaisia maalauksia taiteilija on tehnyt se on aiheen kognitiivisen rakenteen kannalta yhtä suuri puute, kuin jos josssain toisessa artikkelissa mainittaisiin vaikkapa eduskunnan puhemiehen syntymä- ja kuolinajat, mutta jätettäisiin hänen toimintavuotensa mainitsematta.--Kulttuurinavigaattori 8. syyskuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Lienet oikeassa siinä, että toiset kuvat ovat välttämättömämpiä kuin toiset oleellisen informaation välittämiseksi. Mutta koska eri aiheisiin liittyvät kuvat eivät Wikipediassa sinänsä joudu kilpailemaan keskenään käytettävissä olevasta tilasta tms., se tuskin on peruste olla tallentamatta jotain kuvaa, jos sille on löydettävissä jotain hyödyllistä käyttöä. Eihän kuvituskuvien tallentaminen ole pois "tärkeämpien" kuvien tallentamisesta, kuten myöskään vain täpärästi merkittävyyskynnyksen ylittävien artikkelien tekeminen ei ole pois "tärkeitä" aiheita käsittelevien artikkelien tekemisestä. Varsinkin jos ensinmainittuihin käyttää työaikaansa sellainen käyttäjä, joka luultavasti ei kuitenkaan käyttäisi sitä jälkimmäisiin. --Risukarhi 8. syyskuuta 2011 kello 19.51 (EEST)

Kuvan informaatioarvo riippuu ehkä enemmän julkaisukontekstista kuin kuvasta itsestään. Lukijat ymmärtävät joidenkin artikkelien merkityksen paremmin kuvien avulla kuin ilman niitä, joissakin artikkeleissa kuvat eivät ole niin välttämättömiä. Tarkkaan ottaen tekijänoikeuslaissa mainittu ja sallittu sitaattikäyttö ei mahdollista edes kuvitusta, jos kuvat ylittävät lain mainitseman "tarkoituksen edellyttäämän laajuuden". Eli sitaattioikeudella käytettävät kuvat (kuten tekstitkään) eivät saisi alkaa muodostamaan ikäänkuin omaa tarinaansa joka ylittää sitaatille varatun tarkoituksen, jolloin sitaatti ei ole "käyttöä" vaan hyväksikäyttöä. Wikipediaa ei tehdä "käyttäjille" (huono ja kaksimielinen sana, jonka käytön poistamista suosittelisin), vaan kirjoittajat ja muokkaajat tekevät sitä lukijoille.--Kulttuurinavigaattori 8. syyskuuta 2011 kello 21.51 (EEST)

Tuosta syystä en olekaan suosinut sitaattioikeutta, vaan pyrkinyt etsimään ja lisäämään Wikipediaan vain sellaisia kuvia, joiden tekijänoikeus on vanhentunut. Niitähän saa käyttää aivan vapaasti. Siitä olen tässäkin keskustelussa yrittänyt puhua, maalauksista ja muista kuvista, joiden tekijänoikeudet ovat jo vanhentuneet. Sana "käyttäjä" taas lienee vain käännös englanninkielisen Wikipedian termistä "user", joka varmaan tulee jostain koko Wikipediahankkeen alkupäiviltä. Edellisessä repliikissäni sen voi hyvin lukea "muokkaaja", jos niin haluaa. --Risukarhi 8. syyskuuta 2011 kello 22.09 (EEST)

Mitä tietoja puuttuu

Koitin siirtää en-wikistä kuvan en:file:Iritis.jpg commonsiin, mutta ruudulle tulikin tieto että se oli jo ollut siellä, mutta oli poistettu joidenkin puuttuvien tietojen takia. Latasin sen sitten fiwikiin. Mitähän tarvittaisiin commonsiin siirtoon?--RicHard-59 20. syyskuuta 2011 kello 22.32 (EEST)

Kuva oli siirretty Commonsiin mutta tekijää ja lisenssiä ei ollut merkitty kunnolla. Nyt pitäisi olla kunnossa. Jafeluv 21. syyskuuta 2011 kello 01.06 (EEST)

Arttu Wiskarin kuva

Taas kyselen täällä tyhmiä, vaikka opettaja aina sanoikin, että tyhmiä kysymyksiä ei ole jne. Jos saan ko. henkilöltä vapaan kuvan, niin mitäs tuohon kohtaan käyttöoikeus laitetaan. --Memasa 16. lokakuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Siihen laitetaan lisenssi, jolla kuva on vapautettu. Esim. CC-by-sa tai PD. Pitke 16. lokakuuta 2011 kello 16.16 (EEST)

Helpoiten hoituu Wikipedia:OTRS-luvalla.--Musamies 16. lokakuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Commonsiin kuvia

Pitäisi erästä artikkelia varten saada vähän kuvitusta, mutta kun en näita tekijännoikeussääntöjä tunne, niin hieman jumissa. Googlen kuvahaun avulla löytyi muutama hyödyllinen kuva, ja mietinkin että saakohan niitä ladata Wikimedia Commonsiin ilman mitään ongelmia? Ensimmäinen kuva on heti ensimmäisenä (laivan kuva) ja toinen neljännellä rivillä, neljäs vasemmalta (posliiniastioita) tämän linkin takana. --Tovk909 16. lokakuuta 2011 kello 19.24 (EEST)

Perussääntö on, että satunnaisia netistä löytyviä kuvia ei voi käyttää Wikipediassa. Voit lisätä itse ottamiasi kuvia, tai sellaisia joiden tekijänoikeus on varmasti vanhentunut. Muissa tapauksissa on syytä perehtyä tarkemmin vaadittaviin lisensseihin. --Ryhanen 16. lokakuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

Kyseisiä kuvia ei voi ladata tänne, koska niitä ei ole julkaistu tänne sopivalla lisenssillä. Laivakuvan on tehnyt Henry Forssell ja posliinikuvan Markku Haverinen. Kannattaa tiedustella heiltä, jos muita kuvia ei pysty hankkimaan. –Makele-90 16. lokakuuta 2011 kello 21.15 (EEST)

Onko kuva taideteos

Onko kuva taideteos Tiedosto:Krasnopresnenskaya 2 01.JPG. täyttyykö käyttöoikeus--Musamies 16. lokakuuta 2011 kello 21.47 (EEST)

Tavallinen otos, ei ilmene ainutlaatuista taiteellista näkemystä. Rakennuksilla ei ole FOP:aa Venäjällä joten kuvassa olevaa rakennusta on kohdeltava tekijänoikeuksien alaisena taideteoksena. Käyttöoikeus on mielestäni oikein. Pitke 17. lokakuuta 2011 kello 00.40 (EEST)

The Telegraph wikikuvavarkaissa

Eipä löydy sivulta mainintaa pistoolikuvan alkuperästä [16] = [17] .--J 24. lokakuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Commonsissa on julkaisutietomalline "Published", jolla voi dokumentoida tällaista (ja asiallista käyttöä). Lisäsin tiedoston keskusteluun. Tiedosto:Etalon race ardennaise 1.jpg keskustelussa on malliksi laillinen julkaisu lehdessä. Pitke 24. lokakuuta 2011 kello 22.58 (EEST)

Public domain

Haluaisin ehkä lisätä tiedoston/ tiedostoja Commonsiin, mutta kuinka voin ilmaista, että haluan julkaista vapaasti kuvat? Löytyykö malline tai koodi? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 20. syyskuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Jos lataat kuvat Upload Wizardin kautta, valitse ensin ladattava kuva/kuvat, sitten "Continue", seuraavalla sivulla valitse "This file is my own work." Oikealle ilmestyy linkki "Use a different license", jota klikkaamalla tulee lisää vaihtoehtoja, alimpana Public Domain. Malline on PD-self. Kommentin jätti Pitke (keskustelu – muokkaukset) 20. syyskuuta 2011 kello 19.41

Ok. Ostin juuri eilen uuteen paikkaan siirtyneen, laajentuneen, Gigantin alesta Canon A2200- mallisen (mustan) kameran hintaan 70€. Olisiko joku lista Lappeenrannan seudulla sijaitsevista paikoista, joista on Wikipediassa artikkeli, muttei kuvaa? Voisin kokeilla räpsiä. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 7. lokakuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti_Elokuun_kuvitustalkoot#Kuvitettavien_artikkelien_etsiminen. Tuo Mansken työkalu ei mun käsissä ole toiminut ihan satahyvästi, mutta kokeile kuvituspyyntöjä koordinaateilla. EDIT ja alkuun vaikka Galleria Pihatto, IsoKristiina, Pontuksen kaivanto, Simolan rautatieasema, Rauhan sairaala ja Nuijamaanjärvi. --Tappinen 7. lokakuuta 2011 kello 13.37 (EEST)

Kiitos neuvoista. Kävin jo perjantaina Maanpuolustusopiston lenkillä ja räpsin muutamia kuvia alueen juoksuhaudoista ja muusta sotakalustosta. Niistä en tiedä, kävisikö seuraavat kuvat: Helsingin yliopisto, Kluuvi (kauppakeskus), Helsingin tuomiokirkko (kupolit), Terijoensalava, Puotilan metroasema, Kaisaniemen metroasema? Jos käy, millä lisenssillä nämä voisi julkaista? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. lokakuuta 2011 kello 09.40 (EEST)

Kokeilin myös Mansken työkalua, hidas ja melko toimimaton. Sain yhden kuvan IsoKristiinasta. Tallennan sen Commonsiin jossain vaiheessa. Siirrän myös tuon latelemasi kuvattomien listan johonkin. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 2. marraskuuta 2011 kello 19.45 (EET)

Ongelmamalline teksti

"...Jos jostakin muualta tuomasi materiaalin tekijänoikeudet ovat sinulla itselläsi, ilmoitathan siitä aina lisäyksen tehdessäsi yhteenvetokentässä.". Riittääkö tuo, aihetta on vaikea jatkoselittää mallinneen laiton jälkeen. Esimerkki: [18]--Opa 27. lokakuuta 2011 kello 11.23 (EEST)

Nyt se sitten on palautettu ja käyttäjä on ilmoittanut asian? yhteenvedossa.--Opa 27. lokakuuta 2011 kello 18.50 (EEST)

Sorry, alku onkin muutettu, eli ei copyvio enää muuta kuin määritelmien osalta. Asia kuitenkin ennallaan: Riittääkö oikeasti pelkkä ilmoitus yhteevetokentässä, vai tulisiko tuo vaihtoehto jättää vain varsinaiseen ohjeeseen ja mallinneessa kehoittaa lukemaan ohje ja käskeä ainakin muuttaa teksiä. Riittävä "Ilmoitus yhteenvetokentässä" lienee kuitenkin se poikkeus?--Opa 27. lokakuuta 2011 kello 19.55 (EEST)

Vilkkaan keskustelun kirvoittamana tein muutoksen itse [19] --Opa 1. marraskuuta 2011 kello 13.48 (EET)

Saako tällä käyttöoikeudella olevia kuvia lisätä meille

Esimerkkinä tuo kuva, salliiko käyttöoikes sen käyttämisen meillä Jimmy Castor--Musamies 30. lokakuuta 2011 kello 09.51 (EET)

Sehän on Commons-kuva, siis selvää kauraa. Kuvan tarvitsee täyttää ainoastaan alkuperämaansa ja Yhdysvaltojen (servereiden sijainti) tekijänoikeuslain edellytykset. Pitke 30. lokakuuta 2011 kello 11.00 (EET)

Kekkos-valokuva

Tämänkin aamun Hesarissa oli tämä kuuluisa noottikriisiin liittyvä valokuva Kekkosesta ynnä muista tutkimassa Suomelle lähtettyä noottia [20]. Varmaan Suomen kuuluisimpia lehtikuvia ja olisi kiva saada Wikipediaan. Mitäs sanotte, ylittääkö se teoskynnyksen? Lähioikeuksien suoja nimittäin vanheni juuri, kun kuvan ottamisesta tuli eilen 50 vuotta täyteen. Kuvaaja on Kalle Kultala. --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 11.11 (EET)

Tuommoisia otoksia kotialbumit on väärällään. Eiköhän tuon uskalla tulkita ei-teokseksi aivan turvallisin mielin. Pitke 1. marraskuuta 2011 kello 11.32 (EET)

Kalle Kultalan noottikriisikuvan julkaiseminen tuottaa varmasti oikeuksien omistajilta pikaista palautetta. En usko että monella on kuvaa tilanteesta, jossa valtionjohto istuu tällaisessa tilanteessa kameran edessä. Suomen arvostetuimpiikun kuuluvan valokuvaajan teoksen oikeuksien arviointiin ei riitä pelkkä Wikipedian nimimerkin lausunto. --Abc10 1. marraskuuta 2011 kello 12.13 (EET)

Itsekin pohdin, että saattaa tulla "noottia" Wikipediallekin, jos noin vain tallennan tuon kuvan tänne. Toisaalta sitten on ennakkotapauksena tämä Paavo Nurmen kuva, jota on käytetty esimerkkinä artikkelissa Teoskynnys. Sekin on kuuluisa lehtikuva. Ero on lähinnä siinä, että Nurmi on kuvattu "tuhansien silmien edessä" ja Kekkosen seurue taas tilanteessa, jossa muita kuvaajia ei ole ollut läsnä. Ihan helposti tämä ei ole ratkaistavissa. --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 12.23 (EET)

Kultalan kuvien sijaintipaikka on Suomen valokuvataiteen museo. Soitto sinne tuottaa asiantuntevampaa tietoa kuin mitä täällä voi saada kotialbumien täyttäjiltä. --Abc10 1. marraskuuta 2011 kello 12.27 (EET)

Jos aiheesta ei ole Nurmen kuvaa parempaa ennakkotapausta, museon vastaus lienee yhtä hyvä arvaus kuin kenen tahansa muun. Jos ennakkotapaus löytyy, on ihan sama kuka sen kaivaa esiin - toki museosta voi sellaisen perään kysellä. Itsessään museo ei ole mikään tekijänoikeuskysymysten auktoriteetti. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 12.37 (EET)

Nimenomaan kyseinen kuva saattaa olla Lehtikuvan hallussa, ja riski joutua oikeuteen Lehtikuvaa vastaan on suuri. Jolla on rahaa riittävästi, voi kokeilla ja ladata sen Commonsiin. --Abc10 1. marraskuuta 2011 kello 12.53 (EET)

Tekijänoikeuslaissa ei mainita mitään kuvaustilanteesta, ainoastaan ainutlaatuisesta taiteellisesta tulkinnasta, jota tässä kuvassa ei kyllä ole. Oikeuksien entiset haltijat saavat meuhkata miten huvittaa, jos oikeudet ovat jo rauenneet. Jos ei muuta, niin laitetaan kommenttipyyntö tekijänoikeuslautakunnalle vai mikäsenytoli. Pitke 1. marraskuuta 2011 kello 12.54 (EET)

Lausunnon pyytäminen tekijänoikeusneuvostolta on varmasti turvallisin tapa edetä asiassa. Lausuntoa voi pyytää kuka tahansa, aiheesta lisää täällä. Haittapuolena noin puolen vuoden käsittelyaika. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.10 (EET)

Lehtikuva oli Nurmen tapauksessa kyllä sillä kannalla, että kyseessä nimenomaan on valokuva eikä teos. Koska asialla lienee Lehtikuvalle yleisempää merkitystä, en usko että he alkaisivat väittämään uutiskuvaa teokseksi. Voihan toki asiaa heiltä kysyä. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.06 (EET)

Kultala on oletettavasti myynyt Lehtikuvalle käyttöoikeudet, ja silloin Lehtikuvan intressissä on pitää kuvaa teoksena. Vasta myöhemmin tuli yleiseksi käytännöksi myydä vain kertajulkaisuoikeus, tosin Lehtikuvan kohdalla tilanne lienee taas nykyisin toinen. --Abc10 1. marraskuuta 2011 kello 13.15 (EET)

Tällaisessa oikeusjutussa ei olisi kyse vain tästä nimenomaisesta valokuvasta, ja jos Nurmen kuvan kohdalla Lehtikuvalle on ollut edullista pitää uutiskuvaa valokuvana eikä teoksena, on oletettavaa että intressi on yhä sama. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.30 (EET)

Verrattaessa noottikriisikuvaa Nurmen kuvaan oleellinen ero ei ole yleisön määrässä - Nurmenkin tapauksessa kuvaaja vetosi siihen, että vain hänellä oli mahdollisuus ottaa juuri tästä kuvakulmasta valokuva. Sen sijaan kuvia erottaa se, että Olympiatulen sytyttäminen oli nopeasti ohimenevä hetki jonka kulkuun kuvaaja ei voinut vaikuttaa, kun taas Kekkonen & co. lienevät istuneet penkillä kauemmin, jolloin kuvaajalla on todennäköisesti ollut enemmän aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa kuvan lopputulokseen. Kuvaajalla tuskin on ollut mahdollisuutta asetella näitä mahtimiehiä mielensä mukaan, joten kyseessä lienee silti valokuva eikä teos. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.02 (EET)

Heetkonen. Otettu vuonna 1961. Siitähän on vasta 50 vuotta. Tekijänoikeus raukeaa 51. vuoden ensimmäisenä päivänä. Vai laskenko väärin? (No lyhythän aika se on vuoteen 2012 mut...) Pitke 1. marraskuuta 2011 kello 12.58 (EET)

Olet oikeassa, tekijänoikeuslain mukaan "Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin." eli tässä tapauksessa 1.1.2012. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.13 (EET)

Tosiaan, lakitekstissä sanotaan "...kunnes 50 vuotta on kulunut siitä vuodesta...", ei siis tallentamis- tai valmistamishetkestä. Näin ollen meillä onkin aikaa riidellä tästä ihan rauhassa vuoden loppuun saakka. Mielenkiintoinen keskustelu tästä yhtä kaikki versoi. --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 13.21 (EET)

Tämä on muuten kiusallista: Olen tosiaan lukenut tekijänoikeuslakia ylimalkaisesti huomaamatta, että tekijänoikeudet (samoin kuin lähioikeudet) eivät tosiaan raukea kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, vaan vasta kun kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta (mikä kaiketi tarkoittaa seuraavan vuoden alussa). Olen nimittäin tallentanut Commonsiin erään elokuussa 1941 kuolleen suomalaisen pilapiirtäjän tuotoksia kuvitellen niiden tekijänoikeuksien olevan jo rauenneet. Pitäisikö ne nyt siis poistaa sieltä kahden kuukauden ajaksi ja palauttaa ensi vuoden alussa? --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 13.36 (EET)

Kyllä se näin on. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 13.40 (EET)

Kai älä palvo sääntöjä lienee inhimillisen virheen tapauksessa varsin riittävä motto säästämään meidät turhalta poista ja palauta -työltä? Tasan kaksi kuukautta on järjettömän lyhyt aika. Iivarius 1. marraskuuta 2011 kello 13.47 (EET)

Wikipedia:Älä palvo sääntöjä koskee etuliitteensä mukaisesti vain Wikipediaa. Löytyisikö jostain Poliisi:Älä palvo sääntöjä ja Oikeuslaitos:Älä palvo sääntöjä? --Otrfan 1. marraskuuta 2011 kello 13.52 (EET)

Älä palvo sääntöjä ei todellakaan koske tekijänoikeuksia. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 14.12 (EET)

Siinä tapauksessa Risukarhi voinee olla vain kertomatta asiasta enempää kahteen kuukauteen. Iivarius 1. marraskuuta 2011 kello 14.31 (EET)

Eli neuvot rikkomaan lakia? --Otrfan 1. marraskuuta 2011 kello 14.35 (EET)

Mitäpä se vaikeneminen hyödyttäisi, löytäähän ne sieltä kuka tahansa meikäläisen muokkaushistoriaa tutkimalla. Tuossa Commonsin käyttöoikeusmallineessa tosin lukee vain "This applies to – – – countries with a copyright term of life of the author plus 70 years", joka ei ota kantaa siihen, onko 70 vuotta kulunut tekijän kuolemasta vai kuolinvuodesta. Samoin tiedostoa tallennettaessa valikosta valitaan kohta "Author died more than 70 years ago", mikä on myös harhaanjohtava. Toisaalta kummassakin yhteydessä todetaan myös, että "copyright has expired", mikä taas ei toteudu kuin vasta ensi vuoden alussa. Joten onhan ne sitten sieltä poistettava, vaikka hölmöläisen hommaksi meneekin. Harmillista on se, että lisäsin noita kuvia jo pariin artikkeliinkin. --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 15.07 (EET)

Selostettakoon tämän tapauksen myöhempiä vaiheita sen verran, että kopioin eilen kuvat ja niiden tiedot itselleni ja merkitsin ne sen jälkeen Commonsista poistettaviksi tekijänoikeusrikkomuksina. Kaksi neljästä kuvasta ehdittiin poistaa, mutta kahdesta muusta eräs toinen Commonsin käyttäjä poisti Roska-merkinnän ja pisti tilalle varoituslätkän, jonka mukaan kuva ei alkuperämaassaan ole vapaasti käytettävissä ennen ensi vuoden alkua. Kuitenkin molemmat kuvat näkyvät edelleen myös täällä Wikipediassa. Pitäisi siis varmaan poistaa vielä erikseen artikkeleista... ja lisätä takaisin uutena vuotena. --Risukarhi 3. marraskuuta 2011 kello 14.28 (EET)

Heeetkinen... Katsastin vielä sivua Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt. Siellä sanotaan valokuvista, jotka jäävät teoskynnyksen alle, että "2.Vuoden 1961 lain suoja-aika oli puolestaan 25 vuotta valokuvan julkistamisvuodesta laskettuna" ja toisaalla että "3.Valokuvien suoja-aikaa pidettiin 50 vuoteen lailla oikeudesta valokuvaan vuonna 1991. Ne teokset, joiden suoja-aika oli vuoden 1961 lain perustella päättynyt ennen uuden lain voimaantuloa, eivät kuitenkaan saaneet suojaa uuden lain perusteella". Toisin sanoen vuonna 1961 julkaistun valokuvan lähioikeudet ovat rauenneet... jo vuonna 1986! Siis jos luokiteltaisiin teoskynnyksen alittavaksi. Olenko nyt oikeassa?? --Risukarhi 1. marraskuuta 2011 kello 15.41 (EET)

Pyysin nyt Tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa asiasta, joten asiasta ei varmaan tarvinne riidellä sen enempää. -- Piisamson 1. marraskuuta 2011 kello 14.12 (EET)

Lausuntoa siitä onko keskusteltu valokuva teos vai? Pitke 4. marraskuuta 2011 kello 13.33 (EET)

Juuri siitä. -- Piisamson 11. marraskuuta 2011 kello 22.41 (EET)

Vapaita lisenssejä?

Olisiko listaa lisensseistä, joiden alaisia kuvia saisi käyttää vapaasti esim. kirja-arvostelun kuvituksessa? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 3. marraskuuta 2011 kello 19.59 (EET)

Täältä löytyy jotain listaa. Muitakin sallittuja on toki olemassa mutta noilla pääsee aika pitkälle. Jafeluv 3. marraskuuta 2011 kello 20.53 (EET)

Kiitoksia! –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 4. marraskuuta 2011 kello 13.30 (EET)

Miten suhtaudutaan tällaisiin kuviin

(Keskustelu siirretty Kahvihuone/Käytännöt-osastosta) --Pxos 11. marraskuuta 2011 kello 22.33 (EET)

Onko kuva artikkelissa Anders Behring Breivik tarpeellinen jotta sitattioikeus säilyy vai onko se koristekuva. Jos on niin sen jälkeen joku joka haluaa, voi lisästä kaikkiin artikkeleihin joista puuttuu valokuva, kuvan sitaattioikeudella.--Musamies 10. marraskuuta 2011 kello 10.43 (EET)

Eikös tämä kysymys kuuluisi paremminkin osastoon Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)? --Risukarhi 10. marraskuuta 2011 kello 10.47 (EET)

Aiheesta ei todennäköisesti vuosikymmeniin saa vapaata kuvaakaan napattua. Iivarius 10. marraskuuta 2011 kello 12.12 (EET)

Vapaa kuva on olemassa heti kun joku luovuttaa otoksensa Wikipediaan vapaana. Artikkelissa olevaa kuvaa ei voi käyttää sitaattioikeudella, sillä artikkelissa ei käsitellä kuvaa vaan kuvan esittämää henkilöä. --Abc10 10. marraskuuta 2011 kello 16.56 (EET)

Näin on, aivan selvä tapaus. Poistin kuvan. -- Piisamson 10. marraskuuta 2011 kello 16.59 (EET)

Sitten varmaan kannattaa poistaa kuva myös täältä Aiman al-Zawahri ja kertoa lataajallae joka lataa noita, mikä on tapa.--Musamies 10. marraskuuta 2011 kello 17.16 (EET)

Ja tämän voisi poistaa Josef Mengele, sama käyttötapa--Musamies 10. marraskuuta 2011 kello 17.37 (EET)

Josef Mengele kuvaa ei tarvitse lain mukaan poistaa, kuva on otettu (Päiväys 1943-1945) ennen vuotta 1966, joten sen käyttösäännöt#Aineisto.2C jolla ei ole tekij.C3.A4noikeuden suojaa tekijänoikeus on rauennut. Mutta tekijänoikeus mallinne pitäisi vaihtaa oikeaksi. Anna O 10. marraskuuta 2011 kello 17.46 (EET)

Kerkesin jo poistaa sen artikkelista. Se pitäisi siirtää commonsiin? ––Crimson Cherry Blossom™ 10. marraskuuta 2011 kello 17.49 (EET)

Käyttäjä -DragonMaster- palautti kuvan artikkeliin. Sitten kuvan mallinne pitää vaihtaa (teen sen, ellei joku muu ehdi ensin). Kuvan tallentaminen commonsiin kuuluu hyviin tapoihin ja suositeltuihin käytäntöihin. Anna O 10. marraskuuta 2011 kello 18.07 (EET)

Onko tuo minkä vaihdoin Menglen kuvalle oikea tekijänoikeus? Miten muuten pitäisi suhtautua museoviraston tallettamiin kuviin jotka on otettu yksityisten henkilöiden toimesta ennen vuotta 1966? Jklak 11. marraskuuta 2011 kello 14.37 (EET)

Muistan miettineeni samaa katsellessani museoviraston Kuvakokoelmat.fi-palvelua ja sen käyttöehtoja. Kysyinkin asiaa erään toisen keskustelun yhteydessä, mutta kukaan ei tainnut silloin huomata. --Risukarhi 11. marraskuuta 2011 kello 15.19 (EET)

Mitä tulee keskusteluun Mengelen kuvasta, niin Suomen tekijänoikeuslakia sovelletaan lain 63 § -pykälän mukaan "1) Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisen asuinpaikan omaavan henkilön valmistamaan teokseen; 2) teokseen, joka ensiksi on julkaistu Suomessa tai joka ensiksi on julkaistu toisessa valtiossa ja sen jälkeen kolmenkymmenen päivän kuluessa Suomessa; 3) elokuvateokseen, jonka tuottajan päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka on Suomessa; 4) Suomessa olevaan rakennukseen; sekä 5) taideteokseen, joka on osana Suomessa olevasta rakennuksesta tai joka muuten on kiinnitetty maapohjaan." Tuo Mengelen kuva ei liene alkujaan Suomessa julkaistu eikä suomalaisen ottama, joten pitäisi selvittää kuvan alkuperämaan lainsäädäntö. --Risukarhi 11. marraskuuta 2011 kello 15.19 (EET)

Aivan. Minun ymmärtääkseni Mengelen kuva saa suojaa alkuperämaan säännösten perusteella, ja Suomessa annetaan näille teoksille suojaa vastavuoroisuuden ja sopimusten perusteella. Tuo "1961/1966-sääntö" ei siis ilmeisesti sovellu ulkomaisiin valokuviin ollenkaan. Malline taitaa olla väärä. --Pxos 11. marraskuuta 2011 kello 22.49 (EET)

Kun kyse on valokuvasta, on kaksi vaihtoehtoa:

1. Valokuva ylittää teoskynnyksen: Valokuva on Suomen tekijänoikeuslain tarkoittama tekijän itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tuote, jolloin sitä koskee tekijänoikeussuoja, joka on voimassa 70-vuotta tekijän kuolemasta. Suurin osa valokuvista ei kuulu tähän ryhmään. Ulkomaalaisen valokuvan suoja aika on korkeintain 70 vuotta tekijän kuolemasta.

2. Valokuva ei ylitä teoskynnystä, vaan sitä koskee ainoastaan tekijänoikeuden lähioikeus. Silloin suoja-aika on 50 vuotta, joka lasketaan esitys-, tallentamis-, julkaisemis-, lähetys- tai valmistamisvuodesta. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että ennen v. 1966 julkaistuja kuvia saa käyttää vapaasti.

Menglen kuva on vuodelta 1935 ja otettu Saksassa, valokuvaaja on ilmeisesti tuntematon, todennäköisesti kuitenkin Saksan kansalainen. Kuvasta on internetissä liikkeellä erilaisia versioita, joissa mm. osa alkuperäisestä kuvasta on jätetty pois. Nyt kuvassa on mallinne: PD/Valokuva. Toinen mahdollinen mallinne olisi sama kuin tässä kuvassa käytetty: Huhtanen Weltmeister 1921.jpg Otto Huhtanen Weltmeister 1921.jpg Malline:EU-Anonymous. (Tämä teos on ilman tekijänoikeuden suojaa, koska tämä on anonyymisti tai pseudonyymisti julkaistu teos, jonka tekijää ei saatu selvitettyä 70 vuoden kuluessa julkaisuvuodesta ja jonka julkaisuvuodesta on kulunut 70 vuotta.).

Jos tuo sama kuva on julkaistu Suomessa vuonna 1965 tai sitä ennen, joka on todennäköistä, mutta ei vielä toteennäytettyä, niin ei tuosta pitäisi löytyä mitään ongelmia käyttää kuvaa Suomessa. Saksan tekijänoikeuslain ei pitäisi tuottaa ongelmia, koska kuvan tekijää ei ole saatu selvitettyä 70 vuoden kuluessa julkaisuvuodesta ja julkaisuvuodesta on kulunut 70 vuotta.

Museoviraston kuviin pitäisi päteä samat tekijänoikeudet kuin kaikkiin muihinkin kuviin. Museoviraston kuvat ovat todennäköisesti enimmäkseen Suomessa kuvattuja ja Suomessa julkaistuja, mikäli kuvat ovat otettu ennen vuotta 1966 ja ne eivät ole ns. teoskynnyksen ylittäviä huomattavan omaperäisiä taidekuvia, niin epäilen että museovirasto ei pysty laillisesti estämään kuvien käyttämistä.

Tuo aikaisemmin käytetyn kuvan tilalle vaihdettu Josef Mengele artikkelin kuva on ihan hyvä. Anna O 11. marraskuuta 2011 kello 23.48 (EET)

Artikkelin kääntäminen

Olen jostain syystä törmännyt viime aikoina moneen artikkeliin, jotka on käännetty toisesta Wikipedian kieliversiosta ilman mitään merkintää siitä, mistä alkuteksti löytyy tai edes siitä että teksti on käännös eikä omaa tuotosta.

Wikipedian lisenssi vaatii, että tekstin kirjoittajat on ilmoitettava. En kuitenkaan ainakaan äkkiseltään löydä käytännöistä selvää mainintaa siitä, miten käännetyn tekstin alkuperä pitää ilmoittaa. Onko meillä jotakin konsensusta tästä asiasta, jotta asia voitaisiin kirjata käytäntöön ja ottaa käyttöön? Vaihtoehtojahan on monia:

1. Maininta tekstin alkuperästä muokkausyhteenvetoon, ja tarvittaessa lisätietomalline keskustelusivulle. (Käytössä muun muassa englanninkielisessä Wikipediassa.)
2. Käännetyn sivun sivuhistorian tuominen suomiwikiin tuontitoiminnolla ja sen jälkeen sivun kääntäminen, jolloin vanhat versiot jäävät näkyviin sivuhistoriaan. (Käytössä muun muassa saksankielisessä Wikipediassa.)
3. Lähteet-osioon maininta siitä, että sivu on käännetty ja linkki käännetyn artikkelin silloiseen versioon. (Käytössä muun muassa ranskankielisessä Wikipediassa.)

Jokaisella yllä olevista on omat hyvät ja huonot puolensa. Löytyykö mielipiteitä siitä, mitä vaihtoehtoa pitäisi suositella meillä? Jafeluv 3. marraskuuta 2011 kello 02.35 (EET)

Meillähän on olemassa malline {{Käännös}}. Sen lisäksi tai asemesta riittää, jos muokkausyhteenvedossa ilmoittaa ja mielellään linkittää artikkeliin, josta on käännetty - tällöin ei myöskään jää epäselväksi mikä kaikki on käännetty, ja mistä. Tuominen on huono ratkaisu, koska se ei oikein sovellu tilanteeseen, jossa olemassaolevaan artikkeliin käännetään lisätietoa muunkielisestä Wikipediasta. -- Piisamson 3. marraskuuta 2011 kello 12.41 (EET)

{{Käännös}}-mallinehan on tarkoitettu vain ilmaisemaan, ettei lähteitä ole tarkistettu käännettäessä. Se kuuluu ymmärtääkseni ottaa artikkelista pois kun lähteet on lisätty tai tarkistettu, joten pysyvää merkintää käännöksestä ei jää. Jafeluv 3. marraskuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Omasta mielestäni kommentti ja linkki yhteenvedossa on paras, koska yhteenveto näkyy artikkelin historiaa tarkasteltaessa, ja säilyy myös vaikka artikkelia muokattaisiin myöhemmin rajustikin. --Tappinen 3. marraskuuta 2011 kello 14.36 (EET)

Linkin (mieluiten ikilinkin) antaminen muokkausyhteenvedossa on kyllä hyvä vaihtoehto. Ongelmia voi tosin tuottaa se, että alkuperäinen artikkeli voidaan myöhemmin siirtää (jolloin normaalilinkki hajoaa mutta ikilinkki toimii yhä) tai poistaa kokonaan (jolloin ikilinkkikään ei toimi eikä muokkaushistoria ole enää lainkaan julkisesti näkyvissä). Vielä yksi vaihtoehtoinen tapa (olkoon se #4) olisi tekijöiden listaaminen suoraan muokkausyhteenvedossa tähän tyyliin. Tapa tosin toimii vain kun alkuperäartikkelin muokkaushistoria on suhteellisen lyhyt, mikä ei välttämättä ole kovin yleinen tapaus. Jafeluv 3. marraskuuta 2011 kello 15.10 (EET)

Niille jotka ihmettelevät miksi artikkeli, joka on todettu tarpeeksi laadukkaaksi että sen on joku vaivautunut kääntämään tänne, poistettaisiin lähdewikistä: Yksi ihan konkreettisesti esiin tuleva esimerkki on se, että välillä artikkeleita paljastuu tekijänoikeusrikkomuksiksi (esim. suoraksi kopioinniksi) pitkänkin ajan jälkeen sen luomisesta. Tällaisissa tapauksissa se, että muokkaushistoriasta ei enää näekään kaikkia tekijöitä, on jopa huomattavasti pienempi ongelma kuin se, että alkuperäisen artikkelin poistamisesta huolimatta käännösartikkeli on edelleen tekijänoikeusrikkomus eikä laki näin ollen salli sen lisensoimista Wikipedian käyttämällä lisenssillä. Tällaisissa tapauksissa tekijänoikeusrikkomuksen huomaaminen voi olla todella hankalaa, ellei muokkaushistoriasta löydy merkintää siitä, mistä artikkelin alkuperäisteksi on käännetty. Jafeluv 20. marraskuuta 2011 kello 23.26 (EET)

{{Käännös}} ei oikeastaan ota ollenkaan kantaa käännöksen suoruuteen. Lähinnä se kertoo että tiedot ovat peräisin toisesta wikistä, oli sitten kyseessä käännösteksti tai ei. Tai niin sitä ainakin käytetään. Sama juttu mallineella {{Autowiki}}. Yhteenveto lienee simppelein keino tekstin alkuperän selvittämiseen. Wikipedia:Tarkistettavuus-käytännön vastaisten lähteiden ilmoittaminen lähteet-otsikon alla pelkästään tekijänoikeussyiden takia ei kuulosta kovin hyvältä. Sivuhistorian tuominen voisi muuten olla ok uusille artikkeleille, mutta mitenkähän usein sitä oikeasti muistettaisiin tehdä ja keillä sivujen tuontiin olisi oikeus? --Otrfan 3. marraskuuta 2011 kello 14.43 (EET)

Importoinnissa on kyllä omat ongelmansa, muun muassa se että sen käyttöönottamiseen tarvittaisiin muutoksia käyttäjäoikeuksiin ja byrokratia lisääntyisi kun kääntäjän pitäisi aina muistaa aktiivisesti ottaa yhteyttä tuotioikeuksilla varustettuun käyttäjään. Saksawikin mallissa on toinenkin ongelma, jonka takia itse en kannata kyseisen ratkaisun käyttöä: Tuontityökalulla tuodut muokkaukset voivat merkkautua aivan eri käyttäjälle kuin sille, joka teki kyseisen muokkauksen. Esimerkiksi fr.wikipedian Lax on eri henkilö kuin suomiwikin samanniminen käyttäjä, mutta tämän tuodut muokkaukset merkkautuisivat kuitenkin suomiwikin Laxille ja näkyisivät tämän muokkauksissa. (Tämä on MediaWikin bugi joka on odottanut korjaamista ainakin vuodesta 2008.) Jafeluv 3. marraskuuta 2011 kello 14.58 (EET)

Kyllähän {{Käännös}}-malline jää versiohistoriaan, ja sen poisottaminen on joka tapauksessa perusteltua siinä vaiheessa kun artikkelia on muokkailtua paljon - silloinhan se ei enää ole käännös, vaan jatkotyö joka pohjautuu alkuperäiselle käännökselle. Mutta kuten sanoin, sen lisäksi tai asemesta maininta muokkausyhteenvetoon niin asia lienee kunnossa. -- Piisamson 3. marraskuuta 2011 kello 17.29 (EET)

Minun mielestäni tuon Käännös-mallineen alkeellisuus ja sen omien ohjeiden suppeus, jopa huonous, on osa ongelmaa eikä sen ratkaisua. Useimmiten malline taidetaan lisätä ilman parametrejä (siis linkkiä alkuperäiseen artikkeliin tai siihen versiooon, joka on käännetty) ja yhteenvetoon kirjoitetaan "en-wikistä", jos siihen nyt ylipäänsä kirjoitetaan mitään. Mallinetta voisi ensi alkuun muuttaa vaikka en-wikin suuntaan tai toinen ratkaisu olisi laittaa sellainen pysyvä malline, joka kertoo että käännetty on ja josta on linkki artikkelin keskustelusivulle, jossa voisi olla tarkemmat tiedot (ikilinkki). Yhteenvedon kirjoittaminenhan ei ole meillä edes pakollista. --Pxos 3. marraskuuta 2011 kello 21.25 (EET)

Mallinetta voi muuttaa siten, että se ei toimi ilman parametria, ja parametrit voi muuttaa esimerkiksi siten, että ensimmäinen parametri on käännettävän wikin kielitunnus, ja toinen artikkeli siellä. Käännös-malline on kuitenkin sidoksissa lähteettömyyteen, joten pidän mainintaa ja linkkiä yhteenvedossa ensisijaisena tapana. Jos sitä ei tällä hetkellä vaadita missään käytännössä, tällainen vaatimus voidaan kyllä lisätä. Jos muokkausyhteenvetoon halutaan ikilinkki, olisi hyvä jos muokkauspainikkeissa olisi siihen työkalu. -- Piisamson 3. marraskuuta 2011 kello 21.36 (EET)

Ei ikilinkin mielestäni pakollinen tarvitse olla, mutta se voidaan kyllä laittaa suositukseksi. Samalla voisi liittää lyhyen selityksen miten ikilinkki otetaan (esim. klikataan ikilinkki-työkalua oikeassa laidassa olevista painikkeista ja kopioidaan sivun osoite). Jafeluv 20. marraskuuta 2011 kello 23.26 (EET)

Logoja useammalla sivulla

Mites kun listassa Käyttäjä:Harriv/logot on joitain logoja joita käytetään monella sivulla, täyttyykö sitaattioikeus noissa tapauksissa.--Musamies 13. marraskuuta 2011 kello 19.47 (EET)

Ei taida auttaa kuin käydä lista läpi ja arvioida tapauskohtaisesti täyttyykö sitaattioikeus. Jafeluv 14. marraskuuta 2011 kello 01.24 (EET)

Sallitaanko logon käyttö käyttäjäsivulla

Logoa Tiedosto:Chrome Logo.svg käytetään käyttäjäsivuilla, sallitaanko--Musamies 14. marraskuuta 2011 kello 08.00 (EET)

Kuvat artikkelissa Luettelo televisiosarjan Simpsonit DVD-julkaisuista

Artikkelissa Luettelo televisiosarjan Simpsonit DVD-julkaisuista on omat osiot jokaiselle (?) Simpsoneiden teemajulkaisulle, eikä niille ole omia artikkeleita. Artikkelista poistettiin muutama päivä sitten kaikkien teemajulkaisujen kansikuvat perusteella "sitaattioikeus ei täyty". Nähdäkseni sitaattioikeus ei kyllä ole mitenkään sidoksissa siihen, onko julkaisusta oma artikkeli, vai esitelläänkö ne koosteartikkelissa. On totta, että osiot eivät ole erityisen laajoja, mutta muidenkaan julkaisujen kohdalla ei ole vaadittu artikkelilta mitään tiettyä tasoa, jotta vaikkapa elokuvan, albumin tai singlen kansikuvaa saa käyttää artikkelissa. Nähdäkseni sitaattioikeus siis täyttyy siinä missä muissakin julkaisuartikkeleissa, mutta kysyn nyt yhteisön mielipidettä kun muutoksen kumoaminen vaatii ylläpitäjäoikeuksien sarjakäyttöä. -- Piisamson 17. marraskuuta 2011 kello 00.09 (EET)

Mielestäni tällainen luettelo ei tarvitse kansikuvia.--Musamies 17. marraskuuta 2011 kello 06.31 (EET)

Sitaattioikeus minusta täyttyy ja kuvat ovat linjassa sen kanssa, miten muu media käyttää kuvia mbnet, Turun Sanomat jne. Eli lain puolesta minusta käyttö olisi ok. Se on eri asia sitten, ollaanko sitä mieltä että koska wikipedia on "vapaa tietosanakirja", niin sellaisia kuvia jotka eivät ole vapaita pitäisi käyttää mahdollisimman vähän eikä tuollainen käyttö ole siksi tarpeellista. --Zache 17. marraskuuta 2011 kello 10.10 (EET)

Asia on kuten sanot, mutta nähdäkseni se, kerrotaanko julkaisusta omassa artikkelissaan vai koosteartikkelin osiossa on tekninen ja toimituksellinen valinta, jolla ei ole vaikutusta sitaattioikeuteen edes tiedostojen käyttösääntöjen näkökulmasta. Kuva on yhtä lailla mahdoton korvata vapaalla kuvalla ja auttaa lukijaa yhtä ratkaisevasti muodostamaan kuvan aiheesta riippumatta siitä, käsitelläänkö aihe alaosiossa vai omassa artikkelissaan. -- Piisamson 17. marraskuuta 2011 kello 10.31 (EET)

IMO kuvien käyttö tilanteessa OK. —kallerna™ 18. marraskuuta 2011 kello 23.37 (EET)

Wikipedian käyttäjien aloitteesta haetut tekijänoikeusneuvoston lausunnot luetteloon?

Voisi olla informatiivista tehdä pieni luettelo niistä Suomen tekijänoikeusneuvoston lausunnoista, jotka joku Wikipedian käyttäjä on pyytänyt selventääkseen jotain täällä syntynyttä kysymystä. Luetteloon voisi laittaa alkuperäisen ongelman tiivistelmän, linkin asiasta käytyyn kahvihuonekeskusteluun sekä linkin tekijänoikeusneuvoston julkaistuun lausuntoon. Nyt viimeksi Piisamson on pyytänyt lausuntoa Kekkosen Havaiji-kuvasta ja muistelen, että Pitke olisi pyytänyt lausuntoa jostain, kenties Commonsiin liittyvästä ongelmasta aikaisemmin. Muitakin varmasti on. Voisin aloittaa luettelon rungon. Siihen voisi vaikka sitten liittää esitetyn kysymyksen myös. --Pxos 21. marraskuuta 2011 kello 14.23 (EET)

Tuollainen keskitetty luettelo olisi kyllä varmasti hyödyllinen. Kuviin liittyvistä lausunnoista kannattaa muuten päivittää myös Commonsin luetteloa. Jafeluv 21. marraskuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Laiton nyt luettelon alkuun muokattavaksi. Linkki: Wikipedia:Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja. --Pxos 21. marraskuuta 2011 kello 15.10 (EET)

Varmasti pidemmän päälle hyödyllinen luettelo. Alaosioksi voi ehkä laittaa vielä luettelon ja linkit sellaisiin tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin, joita on käsitelty Wikipedian tekijänoikeuskeskusteluissa ja joilla koetaan olevan relevanssia Wikipedia-työlle, esim. Nurmi-lausunto. -- Piisamson 21. marraskuuta 2011 kello 15.20 (EET)