Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wikipedian käytäntö?

Siirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi ✉️ 27. tammikuuta 2024 kello 23.07 (EET)

Mitä ihmissielulle tapahtuu kuolemantuottamuksen hetkellä?

Olen pohtinut seuraavaa asiaa. Jos joku henkilö aiheuttaa tietämättään kuolemaan johtaneen onnettomuuden esim autokolarissa tai vaikka riidan aikana aiheuttaa toiselle osapuolelle kuolettavat vammat, niin mitä hänen sielulleen tapahtuu juuri sillä hetkellä, jossa hän tajuaa riistäneensä ihmishengen ja on menettänyt mahdollisuutensa päästä taivaaseen tai ikuiseen kuolemanjälkeiseen paratiisiin? Mikä on tuo yhden sekunnin kestävä olotila, jossa sielu jättää ruumiin, mieli korruptoituu pahaksi ja ruumis vaatii ikuista mielihyvää 24/7 loppuelämän ajan? 86.115.71.183 28. tammikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Isä Brownia katsoneena sanoisin, että jos hän katuu, niin Jumala antaa anteeksi. Luurankosoturi ✉️ 28. tammikuuta 2024 kello 14.32 (EET)

Miika 6:8 Aguilus (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 16.07 (EET)

Miika 6:8 Luurankosoturi ✉️ 30. tammikuuta 2024 kello 16.14 (EET)

Jaa jaa, täytyy asentaa salakuuntelulaite Jumalan toimistoon sitten. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.55 (EET)

Kristillisen opin mukaan sielu ei jätä ruumista synninteon vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Kolmantena. --Aguilus (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 15.42 (EET)

Pohdintaa nimimerkin käytöstä ja anteeksipyyntö harkitsemattomasta loukkauksesta

..ja voishan täällä esiintyä ihan nimimerkilä. --Aguilus (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 22.30 (EET)

Kaikki @Aguilus: esiintyvät täällä nimimerkeillä, eikä käyttäjien todellinen henkilöllisyys kuulu sinulle. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 23.48 (EET)

Anteeksi jos olen jolen loukannut sinua tai lähimmäisiäni mutta ainakaan harkitusti mitään tällaista ei ole tietääkseni tapahtuna. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.12 (EET)

Itseasiassa muuten, eihän henkilöllisyys ilmene silloinkaan vaikka olisikin käyttäjätunnus koska senhän voi ns. vetää hatusta. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.46 (EET)

Ajattelun siemeneksi: -Arvostettu yksilöllisyys. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 13.56 (EET)

kommenttisi heijastaa sielullista heikkoutta. --Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 17.13 (EET)

Noudata neuvoja, ole kiitollinen Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 09.57 (EET)

terv. heikko -- Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 22.24 (EET)

Moottoripyörävero

Maksetaanko kevarista moottoripyöräveroa kuten normaalimoottoripyörästä? 46.132.68.100 31. tammikuuta 2024 kello 04.22 (EET)

Myös kevyestä moottoripyörästä pitää maahantuojan maksaa rekisteröinnin yhteydessä autovero. Se perustuu iskutilavuuteen, toisin kuin autoissa, joissa vero määräytyy mitatun tai arvioidun hiilidioksidipäästön perusteella. Sen sijaan vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa ei moottoripyöristä tarvitse maksaa. Sipilän hallitus kyllä kaavaili sen ulottamista myös moottoripyöriin, mutta jostain syystä se haudattiin. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 04.47 (EET)

Juoksu ja kävely

Rasittaako yhtä pitkän matkan juoksu vai kävely enemmän? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.36 (EET)

Esim. jos juoksee jonkin matkan puolessa tunnissa, rasittaako se enemmän kuinm että saman matkan kävelee tunnissa ja kymmenessä minuutissa? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.38 (EET)

Kyllä sanoisin, että pääosin juoksussa lihakset, luut ja nivelet rasittuvat enemmän. Niihin kohdistuu erilailla voimia juoksussa kuin kävelyssä. Tietysti se kuinka raskaalta jokin tuntuu onkin sitten subjektiivista, jollekin kevyt juoksu voi tuntua kevyemmältä kuin saman matkan pidempikestoinen kävely. Riippuu varmasti myös vauhdista ja kuinka pitkästä matkasta ja ajasta on kyse. Se kumpi kenenkin elimistölle on parempi on myös henkilöstä riippuvaa. Ei lihasten rasittaminen pahasta aina ole. En ole asiantuntija. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 13.14 (EET)

Joku ei jaksa kävellä täyttä aikaa ja suoritus on ainoastaan kolme kilometriä. Toinen kiireisempi juoksee vastaavan matkan 12 minuutissa. Kannattaa istua koko päivä sisällä ilman liikuntaa ja käyttää alkoholia, jos haluaa rasittaa elimistöä maksimaalisesti. Tosin monen mielestä alkoholia tulisi käyttää ainoastaan krapularyyppyyn. Tärkeintä tällaisessa harjoittelussa on nousujohteisuus, vaihtelu ja kestävyyden kasvattaminen vähitellen. En ole asiantuntija. raid5 1. helmikuuta 2024 kello 01.16 (EET)

Totaalisen rasituksen maksimoimiseksi kannattaa toki nautintoaineita siemailla rasittavassa seurassa. Vajavaisella asiantuntijuudella. --Farma3110 (keskustelu) 3. helmikuuta 2024 kello 12.31 (EET)

Jos energiankulutuksesta puhutaan, ne vievät suurin piirtein saman verran. -176.72.102.217 2. helmikuuta 2024 kello 16.28 (EET)

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Puulämmitteinen kerrostalo

Onko Suomessa puulämmitteisiä kerrostaloja? 109.240.96.239 11. helmikuuta 2024 kello 10.33 (EET)

Ei juurikaan. Puulämmitteinen kerrostalo voi olla vain vanha puusta rakennettu, noin vuosilta 1920-1959 ja kerroksia on 2 tai 3. 1980-luvun alusta yleistyivät sähköpatterit, jotka eivät maksa juuri mitään, joten pelkällä puulämmityksellä ei lämpiä juurikaan vanhoja puukerrostaloja. Huoneistokohtaiset sähkölämpöpatterit ovat siis siinä puulämmityksen (esim. huoneen nurkan pönttöuunit) rinnalla apuna. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan nykyaikaisessa asumisessa joka tapauksessa lämminvesivaraaja, joka perustuu sähköön kun vettä ei enää keitetä vesipadassa jonka alla olisi tuli. --37.33.152.233 11. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Ei enää. Vanhat kivikerrostalot, korkeammatkin kuin parikerroksiset, olivat tietysti puulämmitteisiä, ja jos kiertelee Helsingin keskustaa tai käy arvoasuntojen myyntinäytöissä, niissä voi vielä nähdä kakluuneja, jotka voivat olla käytössä tai ainakin käyttökunnossa. Mutta lämmitys on keskuslämmitys, vesi kiertää mukavasti pattereissa omia aikojaan. --abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.25 (EET)

Wien

Mikä on Wienin suhteellinen osuus Itävallan koko asukasluvust? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Pikaisella laskutoimituksella (Wienin asukasluku jaettuna koko maan väkiluvulla) = 23%. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Kuntopyörä

Milloin ja missä kuntopyörä keksittiin? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.53 (EET)

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli gymnasticon. Olisikohan tuo suomeksi vaikka "voimistaja"? Patentti on myönnetty Lontoossa, joten kai tuo on brittiläinen keksintö vuodelta 1796. Vähintään se täyttää nykyisenkin määritelmän, missä liike-energia muuttuu paikallaanpysymisvoimaksi. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.41 (EET)

Vanhat almanakat

Onkohan missään netissä saatavilla digitaalisesti vanhoja (esim. 1900-luvun) Yliopiston almanakkoja? Kiinnostaisi erityisesti tietää, miten nimipäivät eri päivillä ovat muuttuneet. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuosille 1833–1939. –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.09 (EET)

Ja onko sen jälkeen missään? Kiinnostaisi esim. tietää, mikä nimi oli kalenterissa 26. tammikuuta ennen vuotta 1995, jolloin nykyisin sen päivän ainoa nimi Joonatan tuli sille päivälle. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.12 (EET)

https://almanakka.helsinki.fi/nimipaiva/nimipaivauudistukset/ –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.23 (EET)

Ennen kuin Joonatan sai nimipäiväpaikan kalenterista vuoden 1995 alusta lukien, 26.1 nimipäivää viettivät Raine ja Raino, joiden nimipäivä siirtyi lokakuun ensimmäiselle päivälle (1.10) Lähde: [1]--Ville Siliämaa (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 00.10 (EET)

Talvisodan aikaiset polttopuut

Hakaniemen torista oli joskus kuva jossa oli valtavat pinot noin puoli metrisiä polttopuita sodan ajalta. Tästä löytyy Googlen kuvahaulla huonosti. Mitä puulajia ne polttopuut olivat? Järjestään koivua vai myös havupuita? 37.33.221.87 21. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)

En tiedä. Tosin HSY:n artikkelissa "Mikä on paras puulaji polttoon?" jossa puhutaan puun lämpöarvosta, on virke "[i]tse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö". Motti.fi:n sivulla (Energian käyttö Suomessa, lähteet 1917-2007) kerrotaan, että noin satisen vuotta sitten valtaosa metsästä hakatusta puusta oli polttopuuta. Jos miettii, millaista puuta Suomessa kasvoi ja ajattelee myös sitä, että saha- ja kirvesmiehet tuskin jättivät havupuita kaatamatta ja etsivät vain luonnonkauniita koivikoita hakattavaksi, voisi tehdä oletuspäätelmän, että Hakaniemen torin puupinot olivat sekapuuta. Voi olla, että kysymystä "Eikö teillä ole koivuklapeja?" ei olisi juuri kuullut 1940-luvulla. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.44 (EET) Ehkä koivu kiinnosti jo isoisiämme. Kommentin viim. virke yliviivattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Wanha valokuva kertoo: [2] ja [3] .-- Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Siihen, kuinka uusi ilmiö koivupuun suosiminen on, löysin kuitenkin hieman aikaperspektiiviä HS Aikakoneen Hesarista (8.1.1952, sivu 12), jossa on useita myynti-ilmoituksia nimenomaisesti koivuhaloista, joten on niille ollut kysyntää jo 1950-luvulla, kun kerran tarjotaan peräti rautatievaunulasteittain koivuhalkoja ostettavaksi. Vielä olisi kiva saada tietää, kuinka suuri hintaero koivuhaloilla (HeSa: 2 150 mk/m3 per 1952) ja havu-/sekapuuhaloilla on ollut. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Kuusta. Juttelin vuosia sitten erään metsäalan ammattilaisen kanssa muista asioista, ja hän siinä sivussa kertoi, että eteläsuomalaiset laajat kuusikot on aikanaan istutettu helsinkiläisten polttopuun tarpeisiin. Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia, koska polttopuun mittayksikkö on motti. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 15.39 (EET) edit:helsinkiläsiten --21. helmikuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Hauskaa, kun tässä on kolme eri vastaustyyppiä: minun vastaukseni perustuu hajanaisista lähteistä tehtyyn päättelyyn (oma tutkimus). Htm on etsinyt kysyjän kaipaamia kuvia ja kehottanut lukijaa katsomaan niistä itse (lähteistys). Abc10:n vastaus perustuu muistinvaraisten kuulopuheiden tuottamaan itsevarmuuteen (ITE-tieto). Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella lähde! Löysin vielä Hesarin artikkelin vuosien 1945–1946 energiapulasta (Tuomo Väliaho: 14 astetta sisällä... / Helsingin Sanomat 30.10.2022.) --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Jotain hauskuutta pitää olla. Muutenhan tämä olisi liian puisevaa.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.27 (EET)

Vastauksessani ei ollut mitään hauskaa vaan pelkkää kuivaa asiaa. Nokkava kommenttisi siltä osin kuin se kohdistui minuun, on juuri sellaista ilkeilyä, jota joudun vähän väliä tiettyjen käyttäjien suunnasta kokemaan. Mistä sinä "tiedät", että kyse on muistinvaraisuudesta? – Motti on mitta, josta voit lukea vaikka Wikipediasta luotettavaa tietoa, jos se ei ole muuten tuttu. – Ennen kuin painat Julkaise muutokset -nappia kommentin kirjoitettuasi, lue se ja mieti, onko siitä hyötyä Wikipedialle tai sen tekijöille. Kuten aika ajoin olen todennut, pilkanteko saattaa tuottaa kyllä lausujalleen endorfiinikiksejä, monille muille ei, ja mädättää Wikipediaa. Joku rohkea ylläpitäjä voisi poistaa kommenttisi turhana ja häiriköivänä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.56 (EET)

Motti-wikilinkkisi vie sotatermisivulle, oikea linkki on Motti (tilavuusmitta). Hakaniemen torin halkojen pituutta arvioitaessa kannatta ottaa huomioon, että halon pituus on (tavallisesti) yksi metri. -- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)

Pahoittelen että se vei väärälle sivulle. Halkojen pituudesta: mielestäni yritin sanoa "metri" ("Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia"). --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.10 (EET)

Niinhän kirjoitit, mutta tilavuusmitta-artikkeli ei välttämättä ole paras lähde. Uskon toki, että tiedät minkä mittaisia halot ovat.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.16 (EET)

En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa, mutta kysyjä puhui puolimetrisistä haloista, ja minä korjasin sen metrisiksi (kukaan muu ei huomannut tai ei ainakaan korjannut) virhettä. Halot tehtiin usein mottitalkoilla, jolloin arvattavasti halon pituus on metri. Voit jatkaa hiusten halkomista yhdessä entisen ylläpitäjän kanssa. Katson että tein hyvää työtä vastatessani kysyjälle. Kahden muun mielestä en tehnyt. Tämä ei ole tietosanakirja-artikkeli vaan kahvihuone / kysy vapaasti, ja usein täällä linkataan eteenpäin jollekin wikisivulle, jolla on lähteitä (ellei ole lähteetön, mikä joidenkin mielestä ei ole ongelma). Toivottavasti kysyjä kuitenkin on saanut kaipaamansa tiedon. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.43 (EET)

Kommenttini oli hyvä. Osa lukijoista ei osaa lukea kriittisesti. Tein selvemmäksi, että käsityksesi siitä, että halkopinot ovat vain kuusta, perustuu sanojesi mukaan kuulopuheisiin. Motti on linkitetty väärään artikkeliin, vaikka kumpikin sanan merkitys on minulle tuttu. Teet tietosanakirjaa hyvin varmalla asenteella ja kuitenkin panet lukuisiin artikkeleihin lähdepyyntöjä ja jopa olet korjannut olemassa olevia lähteitä oikeista vääriksi perustuen vain omiin fiiliksiisi. Olet ITE-tietosanakirjan tekijä, mikä selviää hyvin siitä, miten vastaat kysymykseen itsevarmasti. Kyllä pilkan on syytä osua oikeaan puuhun. Kommenteistani oli hyötyä. Sinun kommenteistasi on haittaa. Lukijoiden pitää ymmärtää, millainen tietosatukirja Wikipedia on ja millaisia tietosatusetiä täällä on. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Toistan nyt varmuuden vuoksi (muita lukijoita varten), että tämä sivu ei ole tietosanakirja-artikkeli, ja jos jossain on virallinen käytäntö, että tällä sivulla olevat tiedot on lähteistettävä riippumattomin lähtein, olisi mukava saada siitä tieto, niin että kaikki voivat sitä noudattaa. Tieto eteläsuomalaisista kuusikoista ei ole muistinvarainen, eli syytöksesi on väärä. Artikkeleita kirjoittaessani merkitsen lähteet, joten syyttelysi on asiaton. Linkitin väärään Motti-artikkeliin, mitä pahoittelen toistamiseen. Sinun vastauksesi Kahvihuoneissa ja kirjoittamasi artikkelit on varmastikin lähteistetty huolellisesti. Uskon niin kunnes toisin todistetaan. --abc10 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Todistettu toisin: Pxosin lähteetön kommentti ja tuorein artikkelinaloitus on vuodelta 2019 ja lähteetön. --abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 14.48 (EET)

M.O.T.T.I. (Minkä otit toisin todistettavaksi, ilopilleri.) Keikarilla ei ole kuin vaatteensa. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 22.04 (EET)

Tasa-arvolaki

Milloin Suomeen tuli virallinen tasa-arvolaki? 46.132.53.190 22. helmikuuta 2024 kello 19.26 (EET)

Tasa-arvolaki tuli artikkelinsa mukaan voimaan 1. tammikuuta 1987. --VynedJ (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Anja Hatakka

Onko viimeinen alkuperäisessä Tuntematon Sotilas elokuvassa mukana ollut näyttelijä [[Anja Hatakka]] yhä elossa ja missä hän asuu? 109.240.96.246 24. helmikuuta 2024 kello 07.11 (EET)

Anja Hatakka oli ainakin vuonna 2016 elossa.[4] Olettaisin että tieto olisi päätynyt lehdistöön jos hän olisi kuollut. --Linkkerpar^keskustelu 24. helmikuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Hitaan valotusajan fiilis

Nykyisin kun kännykät kameroineen on saaneet jalansijaa aikalailla niin miten voisi toteuttaa sen että olisi hitaan valostusajan fiilis kuvassa? -ei pelkkiä räpsyjä. --Aguilus (keskustelu) 24. helmikuuta 2024 kello 18.44 (EET)

Osta oikea kamera, jossa on valotusajan säätö, ja kameralle jalusta. Valmiisiin ”liian teräviin” kuviin saa epäterävyyttä kuvankäsittelyohjelmien motion blur- (liike-epäterävyys) ym. blurraussäätimillä. Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 16.46 (EET)

Kyllä halvoissakin nykykännyköissä on usein tila, jossa voi säätää valotusaikaa ("ammattilainen" tms).

Taustan sumeaksi saa aukolla, joka löytynee kovimmista kännyköistä - tai sitten voi käyttää esim. makro-kameraa kännykän monista kameroista. Monissa halvoissakin kännyköissä on 2-3 eri kameraa + selfie-kamera vielä päälle. Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 17.52 (EET)

Vanhat kelikamerakuvat

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)

Sotilasarvon menettäminen

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [5]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on $\left({\frac {4}{5}}\right)^{5-n}\cdot \left({\frac {1}{5}}\right)^{n}\cdot {5 \choose n}$. Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239^(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)

a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.

Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)

Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)

Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)

Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)

Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)

Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Offline-sanakirja?

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)

Puhuttu sisältö Macilla

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa ^{(äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä)}, pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)

Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)

Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)

Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)

Bernadotte-suku

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)