Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 114

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ehdotus välityslautakunnan jäsenyyteen vaadittavasta äänikynnyksestä

Keskustelusivullani on ollut jonkin verran pohdintaa aiheesta välityslautakunnan äänikynnys. Välityslautakuntavaaleissa on ollut vuosi vuodelta vähemmän äänestäjiä ja ehdokkaitakaan ei ole välttämättä ollut kovin helppoa löytää, joten tulevaisuudessa ehdokkaiden vähyyden takia ja nykyisen välityskäytännön esittämän valintamenettelyn puitteissa lautakuntaan voisi tulla jäseniä, joiden valintaa kyseiseen tehtävään käyttäjät eivät olisi juuri lainkaan kannattaneet. Huono juttu, sillä potentiaalisesti merkittäviä käyttäjiä koskevia päätöksiä tekevän elimen jäsenten valinnan ei pitäisi olla ilmoitusasia tai läpihuutojuttu ja – kuten Pxos toi esille – VLK:n jäsenet saavat joka tapauksessa käyttöönsä yhden ylläpitäjien valikoimaan kuuluvan toiminnon eli mahdollisuuden katsella poistettuja sivuja ja sivujen poistettuja versioita. Niinpä ehdotan, että sekä välityslautakuntaan valittavilta varsinaisilta jäseniltä että varajäseniltä vaaditaan jatkossa tietyn äänikynnyksen ylittämistä.

Tähän mennessä pienimmällä äänimäärällä VLK:n varsinaiseksi jäseneksi päätynyt käyttäjä on saanut 18 ääntä, ja vuoden 2009 äänestyksen perusteella kolmannen ja neljännen varajäsenen paikalta eroamisten myötä lautakuntaan edenneet Nironen ja MiPe saivat kumpikin tuolloin 24 ääntä. Mielestäni sopiva äänikynnys voisi olla puolet siitä eli 12, sillä viime vuoden äänestyksessä aiemmin ylläpitäjäksikin valittu Pitke keräsi täsmälleen 12 ääntä. Mielipiteitä? Keskeisimpiä ajatuksia tässä ovat siis edellä kursivoitu teksti ja ehdotus äänikynnykseksi (12), joka siis selkeyden vuoksi koskisi sekä varajäseniä että varsinaisia jäseniä. Varajäsenistähän voi eroamisten myötä tulla varsinaisia jäseniä. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Olen pohtinut asiaa tuolla mainitulla keskustelusivulla. Kannatan äänikynnykseksi viittätoista (15) ääntä. On mielestäni hyvä, että lautakunnan jäsenillä on kaikilla "samankaltaisen-tasoinen" yhteisön luottamus kuin teknisesti ylläpitäjillä. Koska varajäsenet voivat nousta joko varsinaisiksi jäseniksi tai sitten he ovat varsinaisten jäsenten sijaisia yksittäisissä jutuissa, sama äänikynnys on syytä ulottaa myös varajäseniin. Vaalikynnyksen käyttöönottamisen myötä yhteisö huolehtikoon siitä, että vuosittaisia äänestyksiä mainostetaan riittävästi. Tilastolukujen pohdinnassa on otettava huomioon, että vuoden 2012 vaalia mainostettiin kaikille näkyvällä bannerilla (eli sijoittamalla erityinen viestirivi sivujen ylälaitaan vuorokauden ajaksi) kun taas vuoden 2013 äänestystä ei korostettu mitenkään. Olen melko varma siitä, että kun äänestyksestä tiedetään laajasti, hyvät ehdokkaat saavat helposti tuon 15 ääntä kokoon. --Pxos (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 22.38 (EEST)

Luulen, että banneria kannattaa käyttää ainakin jos halutaan maksimoida tiedon leviäminen ja on syytä pelätä että äänestysvilkkaus jää muuten alhaiseksi. Moni, joka voisi olla kiinnostunut ei vain ehkä yksinkertaisesti huomaa tai muista.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 22.52 (EEST)

Vuoden 2012 äänestyksessä 13 ääntä kerännyt Olimar muuten valittiin tuon vaalin jälkeen ylläpitäjäksi 27 28 kannatusäänellä. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 23.02 (EEST) EDIT: –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 23.41 (EEST)

Jos jäsenten vaihtuessa äänikynnyksen ylittäneitä varajäseniä ei ole, niin jätetäänkö äänikynnystä sovellettaessa paikka silloin täyttämättä?--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2014 kello 19.33 (EEST)

Joo, noinhan sen kuuluu mennä, ja tämän tyylisten tilanteiden vaikutusta välityskäytäntöön voisi miettiä samalla. Perustin kyseistä pohdintaa varten erillisen alaosion. (Tarpeettomaksi ilmennyt väliotsikko poistettu myöhemmin.) Nykyisessäkin valintamallissa varajäsenet voivat ainakin teoriassa loppua. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 19.42 (EEST) EDIT: –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 11.00 (EEST)

Äänikynnyksen kanssa homma voisi toimia niin, että vuosittain varsinaisiksi jäseniksi valitaan viidestä eniten ääniä saaneesta vain ne, jotka ovat kynnyksen ylittäneet. Jos heitä on vähemmän kuin viisi ja seuraavissa vaaleissa löytyy useampi kuin viisi äänikynnyksen ylittävää ehdokasta, varajäsenillä seuraavaksi eniten ääniä saaneilla (ja ehdot täyttävillä) käyttäjillä korvataan edellisen äänestyksen vajetta vuoden mittaisilla jäsenyyksillä tai jäsenyydellä kuten vuonna 2010, kun Ras korvasi aiemmin eronneen Höyhensin vuoden ajaksi (per välityskäytännön kohta: ”mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän kuin viisi, valitaan vaalissa seuraavaksi eniten ääniä saaneet lautakuntaan yhden vuoden ajaksi”). Käytäntö sanoo muun muassa: ”Lautakunnassa tulee olla läsnä olevia jäseniä vähintään kuusi. Jos estyneenä (passiivinen, jäävätty tai poissa) on enemmän kuin neljä jäsentä, otetaan järjestyksessä olevia varajäseniä järjestyksessä mukaan niin monta, että paikalla olevia jäseniä on kuusi.” Voitaisiin ajatella niin, että mikäli äänikynnyksen ylittäneitä varajäseniäkään ei löytyisi riittävästi, jotta paikalle saataisiin kuusi jäsentä, lautakunnalla ei siinä tilanteessa yksinkertaisesti olisi toimivaltaa. Siinä tapauksessa voitaisiin tilanteesta riippuen jäädä odottamaan uusia vaaleja tai wikivapaalle intoutunutta jäsentä palaavaksi tai keksiä jotain muuta. –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 21.36 (EEST) EDIT: –Ejs-80 27. elokuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

Muistettakoon että ltk tekee päätöksensä viime kädessä äänestämällä. Kun jäseniä on kymmenen, on pelkkä lukumäärä jo jonkinmoinen jarru ylilyönneille. Mikäli vaaleissa ääniä annetaan riittävän runsaasti äänikynnys ei tietenkään vaikuta mitenkään, ja on siinä mielessä harmiton tai turha, miten kukanenkin asian haluaa ilmaista. Kun ääniä annetaan vähän — so. kiinnostus ltk:n toimintaa kohtaan on vähäistä — äänikynnys siis vähentäisi valittavien jäsenten määrää. Lautakunnan toimintaa tämä muuttaisi melkoisesti, kymmenen mielipiteen sijaan tarvitsisi huomioida vain kuusi. Ylilyöntien tai yksipuolisten päätösten riski kasvaisi, ja tämä tapahtuisi nimen omaan silloin kun kiinnostus lautakunnan seuraamiseen on vähäistä. Olen periaatteessa äänikynnyksen puolella (kunhan käytäntö saadaan yksinkertaiseksi ja selkeäksi), mutta näen jäsenten vähentämisen olevan kyllä jonkinlainen riski. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 01.26 (EEST)--

Jos lautakuntaan pääsisi 5–10 äänellä jäseneksi ja tämä jäsen lisättäisiin arbcom-ryhmään selailemaan poistettuja sivuja ja antamaan äänensä kiperissä tapauksissa, en sanoisi enää koko lautakunnan nauttivan yhteisön luottamusta. Jos ääniä tulee vähän ja lautakunta olisi pakko saattaa 10-jäseniseksi väkisin, sen arvovalta putoaisi melkoisesti, ja siinä vaiheessa kannattaisi ehdottaa jo sen lakkauttamista. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 01.51 (EEST)

Lautakunnan lakkauttaminen tai toiminnan keskeyttäminen kiinnostuksen puuttuessa on aivan ajateltavissa oleva vaihtoehto, ja kuten Ejs-80 esittää, se itse asiassa sisältyy jo käytäntöön.

Jos ääniä tulee vähän ja lautakunta leikataan äänikynnyksellä pienemmäksi väkisin, heitetään vähistäkin annetuista äänistä osa pois merkityksettöminä. Tämä ei edistä edustuksellisuutta, ei kiinnostusta vaaleihin eikä lautakunnan toimintaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.53 (EEST)--

Yksi vaihtoehto voisi olla koko VLK-kokoonpanoon kohdistuvan luottamuksen mittaaminen tilanteissa, joissa kaikkien valittujen osalta äänikynnys ei ylity. Ongelmaksi muodostuu se, että luottamus olisi mitattava joka kerta kokoonpanon muuttuessa, esimerkiksi varajäseniä nostettaessa. Jotain tällaista tulee mieleen: mikäli lautakuntakokoonpanossa on mukana käyttäjä tai käyttäjiä, joiden kohdalla äänikynnys ei ole ylittynyt, kuka tahansa äänioikeutettu käyttäjä voi mittauttaa lautakunnan luottamuksen. Luottamus mitataan korkeintaan kaksi viikkoa kestävässä äänestyksessä, jossa VLK-kokoonpanon on saatava vähintään 15 kannatusääntä, jotta sen toimivalta säilyy (äänestys voidaan lopettaa heti, kun 15 ääntä on kerätty). Saman toimikauden aikana ei järjestetä useita luottamusäänestyksiä samasta kokoonpanosta. Mikäli kukaan ei pistä äänestystä pystyyn, oletetaan, että kokoonpanolla on wikikansalaisten hiljainen hyväksyntä. Kuitenkin jos kaikkien jäsenten kohdalla äänikynnys on ylittynyt, tällaisia äänestyksiä ei järjestetä. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 01.42 (EEST) EDIT: –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 01.56 (EEST)

Lisää äänestyksiä? Ei, kiitos. Tuollainen 15 käyttäjän (tai mikä tahansa muu) rajakin on ihan hatusta vedetty eikä ole mikään taikatemppu, jolla VLK:n arvostusta lisättäisiin. Tuntuu surkealta ajatella, että VLK nauttii yhteisön luottamusta, jos sille löytyy 15 tykkääjää. Sitä paitsi alun perinhän tässä oli kyse yksilön luottamuksesta ja siitä, voiko jollekulle yksilölle antaa normaalisti ylläpitäjälle kuuluvia oikeuksia, mikäli tämä yksilö valitaan pienellä äänimäärällä VLK:hon; ainakin minun mielestäni tuo on ainoa oleellinen asia, miksi äänikynnystä VLK-vaalissa pitäisi käyttää. Miksi nyt siis yksilön käyttöoikeuksien lisäämiseksi mitattaisiin koko VLK:n luottamus? --Lax (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 09.24 (EEST)

Lisääänestyksiä ei tulisi, jos kukaan ei sellaisia haluaisi tai jos kaikki valitut jäsenet olisivat äänirajan yli päässeet. Esimerkiksi siihen 15 kannatusääneen yltäminen ei tietenkään olisi mikään ihmeellinen saavutus, mutta se olisi edes jonkinlainen osoitus käyttäjien tuesta kokoonpanolle ja sen vähillä äänillä valituille jäsenille (versus tilanne, jossa luottamusta ei voisi mitata mitenkään), ja järjestely mahdollistaisi äänestyksen lopettamisen nopeasti eikä hirveän monen käyttäjän tarvitsisi touhuun osallistua. On otettava huomioon sekin, että tällaisiin äänestyksiin päädyttäisiin todennäköisesti vain tilanteissa, joissa kiinnostus VLK-toimintaa kohtaan olisi valmiiksi matalalla. Tietysti jos ainoa ratkaiseva asia on yksilölle annettavat oikeudet (minusta tähän liittyy muitakin tekijöitä), asia voidaan pyrkiä ratkaisemaan antamalle ne oikeudet ainoastaan äänikynnyksen ylittäville jäsenille, joskin siinä tapauksessa osa jäsenistä toimii lautakunnassa vähemmillä mahdollisuuksilla kuin muut. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 10.41 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Riisipuuro. Mieluummin ilman äänikynnyksiä, niin ei tehdä äänestämisestä merkityksetöntä. Jos jossain välissä näyttää siltä, että jokin välityslautakuntavaali ei vain saa äänestäjiä (niiden eteen ei ole tehty kovin paljon työtä parina viime vuotena, erityisesti VLK:n merkityksen avaamisessa suhteellisen uusille käyttäjille), reagoidaan sitten konsensuskeskustelulla sen yhteydessä. Iivarius (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Kiinnostuksen vähäisyys johtunee paljolti siitäkin, ettei lautakunnalla ole ollut oikeastaan mitään tehtävää viimeisten vuosien aikana, mikä on toki pelkästään hyvä asia. –Ejs-80 29. elokuuta 2014 kello 10.54 (EEST)

Jaa-a. Tehtäviä on harvoin, mutta ne ovat olleet tiukkoja paikkoja, käytännössä Klasari-Watti-Höyhens ja Ulrika-Joonasl. Nämä tapaukset tuskin tavattomasti nostivat lautakunnan arvovaltaa, koska monille varpaille oli pakko astua tavalla tai toisella. Tämä voi vaikuttaa äänimäärien laskuun, samoin se ettei tehtäviä juuri sittemmin ole ollut. Siksi ei ehkä lakkauttaminen ole vielä ajankohtaista. Ainakin täytyisi kehittää jokin muu tapa hoitaa vastaavia kysymyksiä. Esimerkiksi ylläpitäjien komissio tai yhden diktaattorin malli eivät anna sanottavia parannuksia. Ylläpitäjyys edellyttää eri tyyppistä luottamusta kuin välitystehtävä. En näe syytä äänikynnykselle. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Maatalouskoneiden luokittelu

Tämä lähti alunperin liikkeelle viikon kilpailusta, joka on tällä viikolla ajoneuvot. Havaitsin, että leikkuupuimuri ei kuulu ajoneuvoihin, vaikka siellä on muita työkoneita, kuten traktori. Sama ongelma koekss myös hinattavia maatalouskoneita. Esimerkiksi niittosilppuri on tuttu näky monilla Suomen maaseututeillä ja sitä saa laillisesti hinata. Sen sijaan esim. perävaunu tai matkailuvaunu kyllä kuuluvat luokkaan ajoneuvot. Ehdotan siis, että luokka maatalouskoneet käytäisi läpi ja sieltä siirrettäisi kaikki pyörien päällä oleva ja traktorilla tms. vedettävä luokkaan erikoisajoneuvot, joka ajoneuvot-luokan alaluokka.--LCHawk (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 15.29 (EEST)

Ehdotus vaikuttaa mielekkäältä ja tällaisen luokitusmuutoksen voi tehdä myös ilman keskustelua, kun siihen näkyy olevan hyvät perusteet. Wikipediaahan saa muokata rohkeasti. Tämä viesti kuuluu ennemminkin kahvihuoneeseen "sekalaista". --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 16.06 (EEST)

Eron voi selventää itselleen muistamalla tai käymällä vakoilemassa, että leikkuupuimureita ja niittosilppureita ei rekisteröidä, kun taas traktorit, perävaunut ja matkailuvaunut rekisteröidään. Tässä on lueteltu rekisteröinnistä vapautetut "ajoneuvot". --Abc10 (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.05 (EEST)

Ei taida kannattaa selvittää eroa rekisteröintipakon perusteella, sillä laki muuttuu vuodenvaihteessa. --Otrfan (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.34 (EEST)

Lisäksi ajoneuvolaki ei tee tuollaista erottelua. Kyseisen lain 3 pykälästä: "Tässä laissa tarkoitetaan: ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;" eli tuolla perusteella nämä maatalouskoneet ovat ajoneuvoja.--LCHawk (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 18.28 (EEST)

Parasta lienee perustaa luokka Moottorityökoneet, johon siirtää nuo itsestään etenevät silppuniitturit ja sitten luokitella uusi luokka ajoneuvoihin. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Käyttäjäsivu En-wikin puolella

<siirretty Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)> --Ville Siliämaa (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 16.10 (EEST)

PItäisikö vääräkielinen artikkeli poistaa keskustelusta

Pitäisikö espanjankielinen osuus poistaa keskustelusta ja viitata vaan espanjankieliseen versioon [1]--Musamies (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 15.53 (EEST)

Ei kai keskusteluissa ole mitään vääriä kieliä, vaan aina välillä keskusteluun osallistutaan muillakin kielillä, ja joskus niihin joku kykenee vastaamaankin. Vastaus kysymykseenhän kai olisi, että artikkelin aloittaja voi kaikin mokomin tarjota espanjankielistä artikkelia espanjankieliseen wikipediaan, mutta on tietenkin eri asia, arvioidaanko aihe siellä merkittäväksi, ja se on myös asia, johon me suomenkielisen wikipedian käyttäjät emme voi vaikutta, koska ratkaisun siitä tekee espanjankielisen Wikipedian käyttäjäyhteisö. Suomenkieliseen artikkeliin espanjankielistä versiota ei tietenkään voi liittäää, ja voi tietysti olla, että espanjankielisen version säilyttäminen suomenkielisen wikipedia-artikkelin keskustelusivulla pidemmän aikaa voi olla ongelmallista ainakin siinä tapauksessa, jos aihetta ei espanjankielisessä Wikipediassa katsottaisikaan merkittäväksi. (Mutta tätähän emme vielä voi tietää.) - Siihenhän voi vaikuttaa sekin, että ilman taas vuorostaan espanjankielisiä lähteitä espanjankielisen wikipedian muokkaajayhteisön voi olla vaikea arvioida merkittävyyttä, ja muutenkin eri kielisissä wikipedioissa voi olla eri käytäntöjen ja niiden tulkinnan yksityiskohdissa pieniä eroja, vaikka yleiset periaatteet ovatkin samat.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 19.11 (EEST)

Muokkaajien eturistiriidat

Hei ja terveisiä Lontoon Wikimaniasta. Osallistuin siellä elokuussa paneeliin, jossa keskusteltiin Wikipedian vastikkeellisista päivityksistä ja olen sen jälkeen yrittänyt päästä kärryille siitä, millaisia sääntöjä asiaan liittyy. Kesäkuussa 2014 englannninkieliseen Wikipediaan tuli voimaan muutos, jonka mukaan maksullisia päivityksiä tekevien pitää kertoa asiasta avoimesti [2] joko käyttäjäsivulla, artikkelin keskustelusivulla tai muutoshistoriassa. Koska olen itse tehnyt maksullisia päivityksiä asiakkailleni jo pitkään, ilahduin tästä muutoksesta, koska sain siitä "luvan kertoa" päivitysteni luonteesta myös käyttäjäsivullani. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä toisaalla sanotaan, ettei englanninkieliseen Wikipediaan voisi kirjoittaa asioista, joihin liittyy eturistiriita, confict of interest eli COI:

"Paid advocates are very strongly discouraged from direct article editing, and should instead propose changes on the talk page of the article in question."

Tuota sivua ei ole käsittääkseni käännetty suomeksi, mistä voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että ko. sääntökään ei ole voimassa suomenkielisessä Wikipediassa. Amerikkalaiset PR-firmat ovat tehneet itselleen ohjeet siitä, miten heidän tulisi Wikipediassa vaikuttaa [3]: lyhyesti:

"Don’t edit any page you have a conflict of interest on, except to remove vandalism. Head to the Talk page for the Wikipedia article concerned and draft your response. This works in almost all situations however if you don’t get a response then raise it on the relevant noticeboard."

Paneelissa, jossa osallistuin kerrottiin kuitenkin esimerkkejä muista kieliversioista (ainakin ranska ja italia mainittiin, harmi, etteivät esityksen materiaalit ole tulleet jakoon), joissa yritykset muokkaavat Wikipediaa ilman suurempia ongelmia yhteisön kanssa. Suomen Wikipedian yritysmuokkauksistakin on tehty tieteellistä tutkimusta, esim. [4], joten todistetusti vastikkeellisia päivityksiä tekevät täällä muutkin kuin minä. Panelistit peräänkuuluttivat keskustelua siitä, että eikö maksullisia päivityksiä voitaisi sallia englanninkielisessä Wikipediassakin (olettaen tietysti, että ko. päivitykset noudattavat Wikipedian periaatteita ja että maksullisista päivityksistä kerrotaan avoimesti). Jimmy Wales, joka aiemmin päivitti omaa henkilösivuaan, on ollut asiaa vastaan:

"What I have found – and the evidence for this is pretty comprehensive – is that people who are acting as paid advocates do not make good editors. They insert puffery and spin. That’s what they do because that is what paid advocates do".

Avasin tämän keskustelun lähinnä siksi, että saataisiin suomi-pediaan selkeä ohjeistus asiasta. Mielestäni kaupallisia päivityksiä ei kannata kieltää, sillä Suomessa on paljon merkittäviä yrityksiä ja muita organisaatioita, joilla on arvokasta annettavaa Wikipediaan ja resurseja tuottaa sisältöä. --Jjanhone (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 10.20 (EEST) EDIT by jjanhone: päivitetty muotoilua selkeämmäksi.

Asiaan liittyen ihmettelen sitä, että ainakin fi-wikissä on kielletty selvästi yritykseltä tai muulta organisaatiolta kalskahtavat käyttäjätunnukset. Sen vuoksi yrityksen tiedotusvastaavatkin joutuvat hämärtämään läpinäkyvyyttään ottamalla käyttäjätunnukseksi yksityishenkilöltä vaikuttavan tunnuksen, jolloin intressikonfliktit ovat huonommin havaittavissa. – Minusta parempi tapa olisi organisaatiotunnuksen ilmaantuessa varmistaa ao. organisaatiolta, että tunnus on heidän. Ellei vahvistusta saada, tunnus poistettaisiin käytöstä. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 10.27 (EEST)

Tässäkin tapauksessa tunnuksen pitäisi olla henkilökohtainen, koska tekijänoikeuslaki olettaa tekijöiden olevan henkilöitä (eikä organisaatioita.) --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 11.19 (EEST)

Mahdollistaako tämä kuitenkin tunukset muotoa "Organisaatio_nimimerkki", "Organisaatio_nimikirjaimet" tai "Organisaatio_nimi" tms.? - Kun koetin katsoa sivulta Wikipedia:Käyttäjätunnus, niin tämä ei oikein käynyt selville. Mutta kun meillä on esim. vuonna 2011 luotu käyttäjätunnus https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/TmuKA , niin ilmeisesti tämä käy päinsä, ja on kai siis eräs mahdollinen menettely.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.23 (EEST)

Ja tämähän myös jonkun organisaation työntekijöinä muokkaaville on varmaan ihan hyväkin tapa edellyttäen siis että tällainen muokkaaminen ilmoitettuna sallitaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Minäkin kannatan organisaatioiden osallistumista Wikipedian muokkaamiseen. Meillä on tulossa hyvin konkreettinen tilanne: 6 helsinkiläistä muistiorganisaatiota antaa aineistojaan ja asiantuntemustaan 'Tuo Kulttuuri Wikipediaan' -kurssin käyttöön. Ihan ensimmäisenä luodaan käyttäjätunnukset (ja heti seuraavana organisaatio- ja yhteistyömallineet). Mitähän muotoa tuo käyttäjätunnus siis voi olla? Wikimedian työntekijät esiintyvät usein yhdistelmällä Nimi_(Organisaatio). --37.136.179.255 1. syyskuuta 2014 kello 18.56 (EEST) --> Hups, se olin minä: Susannaanas (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

Luulen että maksetuista muokkauksista metassa tai jossain käydyssä keskustelussa juuri tämän tapaisten organisaatioiden muokkausmahdollisuuden turvaaminen oli keskeisesti esillä ja nähtiin tärkeänä huomioonotettavana asia käyttöehtomuutosta toteuttaessa. (Joku voisi osata kaivaa linkin.) Niiden asemahan on monilla tavoin toinen, kuin se joka syntyy, jos muokataan esim. jonkun yrityksen työntekijänä. Joku residenssiwikimedisti kyllä taisi blogissaan pohtia myös residenssiwikimedistin asemaa tässä suhteessa, mutta joka tapauksessa yleishyödyllisten organisaatioiden tilanne tässä lienee erilainen. Tärkeähän tässä on tuo käyttöehtomuutos, ja sen puitteissa uskoakseni pystyy toimimaan paremmin ja tuottamaan sisältöä läpinäkyvämmin kuin sitä ennen. --Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Käyttäjätunnuksen muodon luulisin olevan vapaasti valittavissa, esim. tuo yllä viittaamani ensimmäisenä mieleen muistunut Kansalliarkiston työntekijän tunnus on varmaan muodoltaan ihan hyvä. Mutta ihan yhtä hyvin varmaan käy joku muu. Esim. Wikimedia Deutschladin henkilökunnalla näkyy olevan "Etunimi Sukunimi (WMDE)". Tietysti jos saman organisaation eri käyttäjät haluavat käyttää yhdenmukaisesti muodostettuja tunnuksia, niin se on varmaan selkeää.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Käyttäjätunnusten muodosta voisi ehkä aloittaa ihan oman ketjun? --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

Kävin juuri keskustelun Europeanaa edustavan Dan Entousin kanssa. Hän on koodannut GLAMWIKI Toolsetin, jolla muistiorganisaatiot voivat ladata aineistojaan Wikimedia Commonsiin. Käytännöksi oli muotoutunut, että organisaatio tekee organisaatiotunnuksen Commons-latauksia varten. Perusteluna hän mainitsi, että aineistot edustavat organisaatiota, eivätkä ole yhteen sen työntekijään liitettävä aihe. Työntekijä voi vaihtaa työpaikkaa, mutta organisaation luovuttamat aineistot pysyvät organisaation aineistoina. Esimerkit ovat merkittävimmästä päästä:

• http://commons.wikimedia.org/wiki/User:InfocollectieAM
• https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Rijksmuseum_Collection_Information
• http://commons.wikimedia.org/wiki/User:Openbeelden

Susannaanas (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

Massalatauksissa käyttäjätunnus vertautuu enemmän tai vähemmän bottitunnuksiin vrt fiwiki-tools-bot. Lisäyksenä tähän vielä jälkikäteen, että Commonsissa noudatetaan Commonsin käytäntöjä ja latauksissa mennään tuon mukaan miten nuo muut ovat tuon tehneet. --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

Tällainenkin ongelma muuten tulee (joka nyt uusien käyttöehtojen myötä kai poistuu), että taannoin täällä oli joku käyttäjä, joka leppoisasti rupatellen loi artikkelin eräästä keskisuuresta yrityksestä ("ajattelin nyt että tällaisestakin pitkään toimineesta yrityksestä voisi luoda artikkelin"), joka artikkeli kuitenkin sitten poistettiin merkittävyysperustein (vaikkei se ollut kai juuri pienempi kuin monet säilytetyt). En enää edes muista, mikä oli käyttäjätunnus, koska se oli joku joko mitään tarkoittamaton tai jotain ulkomaankieltä oleva lyhyt sana, jossa oli vierasperäisiä kirjaimia. - Mutta sitten, niin kuin olen kertonut aiemminkin, kun joskus liikuin Turun keskustassa, huomasinkin tuon saman sanan mainostoimiston nimenä katukuvassa. Ja kun kysyin käyttäjältä käyttäjäsivulla, onko näillä yhteyttä, niin käyttäjä jälleen leppoisasti rupatellen mutta samalla ympäripyöreästi ja epäselvästi vastasi jotain myöntävän suuntaista. - Jolloin siis oikeastaan olisi pitänyt pyytää vaihtamaan käyttäjätunnusta, mutta älysin tämä vasta nyt. Eli jos käyttäjätunnus on muodoltaan sellainen, ettei tiedä, voiko tuollainen sana olla yrityksen nimenä ja onko sellainen yritys olemassa ja edustaako käyttäjä tuota yritystä vai onko tunnus vain sattumalta sama, niin siinä tämä käyttöehtojen muutos ainakin luo läpinäkyvyyttä, kun tämä on maksettujen muokkausten tapauksessa nyttemin pakko kertoa pikemmin kuin että rupattelisi "ajatelinpa nyt luoda tästäkin kiinnostavasta aiheesta artikkelin".--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.38 (EEST)

Jos organisaatiotunnuksia aletaan sallia, niin sitten pitää laittaa muitakin käytäntöjä uusiksi. Esim. voiko organisaatiotunnuksesta tulla ylläpitäjä tai onko sellaisella edes äänioikeus? --Otrfan (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.14 (EEST)

En näe tällaiseen tarvetta, koska sama hoituu käyttämällä tunnuksessa jossain muodosta henkilöön viittaavaa (nimi, nimikirjaimet, nimimerkki) ja jossain muodossa organisaatioon viittaavaa osaa (nimi tai lyhenne). Kotivalo vain ei huomannut tätä, mutta jos tämän huomaa, niin ei ole tarvetta noilla perustein vaatia muutettavaksi käyttäntöjä, koska esim. tuon Kansallisarkistoa edustavan käyttäjän yllä viittaamani tunnus lienee nykyisen käytännön mukainen ja ratkaisee tämään ongelman.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

En ole tiennyt tuollaisesta mahdollisuudesta, mutten myöskään ole vakuuttunut, että jos näen käyttäjätunnuksen TmuKA, ymmärtäisin että KA tarkoittaa Kansallisarkistoa (niinkö?) ja Tmu jollain konstilla tehtyä henkilönimen lyhennettä. Ja jos ymmärränkin, miten voin varmistua että ko. käyttäjätunnus puhuu ko. instanssin äänellä? –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Selväkielisellä tunnuksella tyyliin "Etunimi Sukunimi (Organisaatio)" on toki etunsa ja tätä muotoa käytetään paljon. Ja taannoinhan meillä oli myös Käyttäjä:Biografiakeskus, jonka muokkaukset olivat niin lennokkaita, että oli pakko tiedustella käyttäjältä, oliko käyttäjällä mahdollisesti oikeasti jotain kytkentää biografiakeskukseen, vai oliko valinnut ko. tunnuksen muuten vain, johon hän kysyttäessä vastasi, että ihan muuten vain (ja sittemmin käyttäjä saikin eston, kun alttereiksi merkitsemättömiä rinnakkaisia tunnuksia oli kai parisenkymmentä). - Ja sen takia oikea Biografiakeskus kai muokkaa tunnuksella Käyttäjä:Biografiakeskus, SKS (mikä kai on luotu kuitenkin sekin ennen nykyistä sääntömuutosta joka meillä kielsi yhteisötunnukset, mutta on sallittu, koska muutosta ei sovellettu taannehtivasti). --Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.20 (EEST)

Noin yleisesti kysymyksestä, tulisiko luottaa sääntöihin vai ihmisiin (tai tässä tapauksissa organisaatioihin) ja heidän maineeseensa on kirjoitettu jopa kokonainen kirja, jonka kirjoittaja itse on toisaalta pitkäaikainen wikimedisti, ylläpitäjä, byrokraatti, stewardi ja mitä niitä onkaan, ja toisaalta myös antropologi (ja nyttemmin myös antropologian professori ihan oikeasti). - Mutta kirjan keskeisenä aineistona kai on en-wikissä huomiota herättänyt tapaus, jossa joku kouluttamaton 24-vuotias toimistotyöntekijä pitkään onnistui feikkaamaan itsensä wikipediaa muokkaavaksi teologian professoriksi, mistä sitten edetään Wikipedian etnografiaan laajemminkin mukaanlukien aiuna itse kanssaperustajan rooli liikkeessä. (Esittely kirjasta on tässä.) Mutta oma näkemykseni tähän pienen kielialueen kokemuksen pohjalta on aksiooma, jonka olen kehittänyt Suomen oloihin, eli että Suomen kokoiselle kielialueelle ei mahdu kahta saman sortin hullua (tässä toki lasken hulluksi myös ilman muuta itseni, eli "hullu" on tässä vain metafora) vaan jotain feikkiä yrittävät kyllä lopulta tunnistetaan, eikä siihen meillä kielialueen pienuuden takia yleensä mene edes kovin kauan aikaa. Meillähän esim. aikanaan oli Käyttäjä:Iisak Lehtinen, jota epäilin alusta asti, kun google ei tuntenut ketään Iisak Lehtistä, ja lopulta käyttäjä sitten sekosikin omiin juttuihinsa kuin kana rohtimiin.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.20 (EEST)

Olen huomannut, että jonkin verran puffausta ja siistintää oman näkökulman mukaan (buffery and spin) Wikipediassa tapahtuu, mutta sitä tekevät paljolti ip-käyttäjät. Kyse voi olla muokkaajan ajamista kaupallisista, poliittisista tai ideologisista eduista. Jääviysasioissa ainakin toimittajien ja kriitikkojen kohdalla esimerkiksi Ruotsissa laadittiin aikoinaan ammattijärjestön taholta ohjeita kriitikkojen "kaksoislojaaliteeteista". Tietojeni mukaan hankaluus siellä on kuitenkin, että jos epäilytapaus ilmenee, kuka puuttuu asiaan, jos itse henkilö ei käsitä tai ymmärrä olevansa jäävi (toimittajien kohdalla työnantaja eli toimitus vai ammattijärjestö)? Tuo, että ilmoittaa käyttäjäsivulla avoimesti asemansa on hyvä ajatus. Myös ohje, että asiaa maksettuna puoltavat toimisivat ainakin noissa mahdollisia eturistiriitoja sivuavissa artikkeleissa enemmänkin tutorina ja rohkaista muita muokkaamaan, on hyvä idea. Vandalismia pitää voida kaikkien poistaa. Täyttä jääväystä en pidä kuitenkaan tarpeellisena.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Nyt heinäkuusta alkaenhan tuo ilmoittaminen (jollain tavalla, joista käyttäjäsivu varmaan on hyvä) ei siis enä ole vain hyvä ajatus, vaan käyttöehtojen vaatimus, josta ei enää ole lipsuminen. Ja se myös osoittaa, että loppujen lopuksi kai ne, jotka tekivät niin jo sitä ennen, olivat toimineet myöhemmin oikeaksi harkitulla tavalla alun perinkin, eikä heillä ole tarvetta muuttaa menettelyään, toisin kuin niillä, jotka olivat myös muokanneet maksetusti mutta menetelleet ilmoittamisen suhteen toisin.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 13.04 (EEST)

Olisi ehkä hyvä luoda tänne aiheesta kertova sivu ja luetella siinä myös käyttäjätunnukset jotka toimintaan osallistuvat. –Makele-90 (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 19.46 (EEST)

Tuossa avauksessa menee kyllä kursiivit aika lahjakkaasti sekaisin, anteeksi siitä. Löysin videon paneelista, josta puhun: [5]. --Jjanhone (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 14.01 (EEST)

Omaa kommenttiaan voi muotoilla tarvitsematta laittaa uutta allekirjoitusta, kun laittaa muokkausyhteenvetoon jonkin sanoista edit, typo, lisäys ja olikohan vielä joku muukin. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Muokattu :) --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

Onko kukaan oikeastaan lukenut Jjanhosen nimeämän "tieteellisen tutkimuksen"? Mitä tulee amerikkalaisten Pr-henkilöiden itse itselleen laatimiin ohjeisiin, niin ei ainakaan alku hyvältä näytä:Initially Wikipedia was created as a site for amateur contributors... Käsittääkseni Wikipedia on edelleenkin vapaaehtoisten muokkaajien luomaa opetuksellista (of educational value) sisältöä, vai olenko missannut jonkun käännekohdan? Ei Wikipedia ole mikään yritysten maineenhallintaväline. Sitä varten yrityksillä on omat nettisivut, joilla se voi hallita mainettaan niin että tyrät rytkyy. En kannata vastikkeellisen muokkauksen sallimista, koska se ennemmin tai myöhemmin pilaa Wikipedian.-Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.12 (EEST)

Tässä tilanteessa toivon totisesti, että tämä Wikipedian keskustelupohja olisi vähän ketterämpi, tyyliin Facebook. No vastauksena Htm:n kysymykseen (yllä), en ole kyseistä tutkimusta itsekään vielä lukenut, mutta samojen tekijöiden aiempia papereita olen lukenut. Pointti ei ollut tuo ko. paperi, vaan se tutkimusten ansiosta TIEDÄN, etten ole ainoa suomi-pediassa vastikkeellisia päivityksiä tekevä. (Omissa koulutuksissani törmään tietysti myös sellaisiin henkilöihin). Ei, Wikipedia ei ole yritysten maineenhallintaväline ja koko tämä käyttöehtomuutoshässäkkä sai alkunsa viime syksynä, kun amerikkalainen PR-Wiki-niminen firma jäi kiinni siitä, että he olivat luoneet kasan sukkanukkeja, jotka puolustivat toisiaan äänestyksissä ja saivat tällä tavoin toimimalla luotua artikkeleita aiheista, jotka eivät ole merkittäviä. Artikkeleissa oli myös käytetty hyvin kyseenalaisia lähteitä, blogeja ym, jotka saattavat noin isossa wikipediassa jäädä huomaamatta. --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

On selvää, että viestinnän ammattilaiset pyrkivät ottamaan käyttöön minkä tahansa tehokkaan ja edullisen viestintäkanavan, kuten Wikipedian, jonka avulla saa viestinsä ilmaiseksi Google-haun kärkeen. Jos Wikipedian ei ole mahdollista varmistaa edes käyttäjätunnuksella muokkaavien saati IP-osoitteilla muokkaavien todellista henkilöllisyyttä, ei ole mitään mahdollisuutta kieltää tai rajoittaa "omalla agendalla" muokkaavien organisaatioiden toimintaa muuten kuin analysoimalla muokkausten sisältöä. Tässä mielessä läpinäkyvästi kerrotut vastikkeelliset muokkaukset ovat parannus. –Kotivalo (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

Näin tietysti käy (siis haltuunotto), mutta en näe mitään syytä salliakaan ko. toimintaa. Ja sitä paitsi, vaikka he muokkavat julkisestikin, muokkausten vahtimiseen menee aikaa ja energiaa, joka on pois amatööri-vapaaehtois-harrastelija-puuhastelijoiden oman mielenkiinnon mukaiselta muokkaamiselta. -Htm (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

No totta kai aihe koskee myös Wikipedian merkityksen lisääntymistä. Näissä asioissa ei saisi kuitenkaan tulla sellaista ilmapiiriä, että jotain tai joitakin ei haluttaisi mukaan Wikipedian muokkaamiseen. Kaikkia tarvitaan ja erilaisia näkökulmia myös. Eikös asia koske aihetta nimeltä muokkaajien oikeudet, siitä en muista isommin keskustellun, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 22.15 (EEST)

Olen samalla kannalla kuin Kotivalo ja Kulttuurinavigaattori yllä. Meillä ei ole mitään proseduuria jolla voisimme a)varmistaa että joku käyttäjä todella toimii ilmoittamansa yrityksen puolesta b) todeta saako joku muokkaaja vastiketta muokkauksistaan joltakulta. Niin kauan kun noita ei ole on täysin turha kieltää vastikkeellista muokkausta. Wikipedistien henkilön ja taustan arvuuttelun sijaan on parempi keskittyä tekstin kontrollointiin. Lisäksi kyllä palkattukin wikipedisti voi kirjoittaa täysin käytäntöjen mukaista tekstiä. Emmehän me kategorisesti kiellä ip-muokkauksiakaan vaikka niistä tulee suurin osa vandalismia. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 01.09 (EEST)--

Komppaan täysillä Riisipuuroa. Wikipediassa on nykyisellään erittäin hyvä ohjeistus kvasitietoa ja mainostamista vastaan, pitää yrittää pitää kiinni vain merkittävyys- ja lähteistysvaatimuksista. ”Koijarit” ovat aina askeleen edellä ns. hyväuskoisia. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 08.23 (EEST)

Olellistahan on, että vastikkeelliset muokkaukset niistä kertomatta (engl. "undisclosed paid amendments") on jo kielletty heinäkuusta alkaen korkeimman tahon ukaasilla. Mutta tuo sama päätelmä, että oleellista on tekstin kontrollointi on myös Wikipedian etnografiaa koskevassa tieteellisesä tutkimuksessa (johon viittasin jo ylempänä) todettu tosiasiaksi. --Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Pistetään linkki käytäntöön: Terms_of_use / 4. Refraining from Certain Activities / Paid contributions without disclosure. Tuon linkitetyn projektit voivat paikallisesti määrittää uusiksi, mutta niin kauan kuin ei ole paikallista käytäntöä määriteltynä niin se on vallitseva käytäntö maksullisten editointien suhteen. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 09.57 (EEST)

Ohhoh.Eli jos käyttäjä saa tai arvelee saavansa jonkinlaista vastiketta muokkauksestaan, pitäisi asia ilmoittaa esimerkiksi muokkausyhteenvedossa. Tämä olisi syytä oll esillä paikallisellakin kielellä. Tuolla vielä sivu täsmennyksiä. Hirveästi en näkisi tästä kyllä hyötyä olevan, ongelmatekstiä tuottavat maksetut muokkaajat tuskin ilmoittautuvat. Täytyy toivia etteivät kiltit ilmoittutuneet joudu suuremmmn kurmuutuksen kohteiksi syyttään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.19 (EEST)--.

Juu, siksihän minä tätä keskustelua täällä aloittelinkin, että saataisiin luotua joku suomenkielinen ohjeistus asiaan. Tällä hetkellä noudatetaan en-wikin periaatetta, että pitää ilmoittaa, mutta sen sijaan emme ehkä niitä ohjeita, jotka liittyvät confict of interest -asiaan (koska meiltä puuttuu ko. sivu). Toki Suomessa piilomainonta on kielletty. --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

Sittenhän jos ei ilmoittaudu, ja jää kiinni, niin bänni voi paukahtaa. Eli kun tämä on vastoin käyttöehtoja, niin havaitusta käyttöehtojen rikkomisesta seuraa sanktio. (Ja ehkä jo epäilystäkin, johon muokkaaja ei suostu antamaan selvitystä, voi seurata jotakin.) Ja ehkä myös ruvetaan kyselemään perään jos agenda muokkauksissa vaikuttaa aivan erityisen puolueelliselta. Vähän semmoista olen joskus aiemmin ollut haistavinani, että esim. merkittävyyskeskusteluja on ilmeisen tietoisesti käytetty laajaan leppoissan rupatteluun, koska "all publicity is good publicity", ja näkyvyyttä se on merkittävyyskeskustelunkin aikainen näkyvyys, ja jos jatkaa rupattelua muilla sivuilla sen jälkeen (= sosiaalisen median optimointi), niin sitä ehkä ei edes poistettu, ainakaan aiemmin. (Harvasanaisena länsisuomalaisena käytän sanaa "rupattelu tässä selkeästi piruilumielessä, sillä tämä on joissain merkittävyyskeskustelkuissa ollut vaikutelmani.) Mutta pitäisi kai tuo johonkin suomentaakin, jos ei jo ole. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 12.44 (EEST)

Kiinnijäämiseen vaaditaan muutakin kuin wikihistoian tutkimista, eli todisteita sieltä ulkopuolisesta maailmasta. Ihmettelenpä millaista todistustaakkaa sanktioihin vaadittaisiin. Esimerkiksi mainostston sananikkari joka kirjoittaa työnantajansa asiakasyrityksestä Acme ei välttämättä saa mitään vastiketta muokkauksistaan. Ei myöskään yrityksen Acme tiedottaja kirjoittaessaan työnantajastaan tai kilpailevista yrityksistä. Ilmoittamalla viheellisesti saavansa Acmelta vastiketta ja käyttäytymällä päättömästi voi kaiken lisäksi herättää badwilliä yritystä kohtaan. En näe ilmoitusvaatimusta kovin onnistuneena. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.41 (EEST)--

Tässä kuten niin monessa muussakin olen täsmälleen samaa mieltä Riisipuuron kanssa. Vapaaehtoinen ilmoittautuminen toki on jees, mutta muuten tämä on taas vain yksi hankala, riitoja ja pahaa mieltä aiheuttava lisäsääntö opeteltavaksi. Pidetään käyttäjien arviointi heidän muokkauksissaan. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 17.32 (EEST)

Kommenttini, johon riispuuro vastasi, oli luultavasti huono ja ehkä asiantuntemattomuuden takia virheellinen, kun tunnen koko tätä aihepiiriä huonosti, mutta kun tuon käyttöehtojen muutoksen takana on koko WMF ja kansainvälinen wikimediayhteisö ja kuukausien valmistelu, niin en jaksa uskoa, että se on kovin huolimattomasti räiskäisty tai huonosti perusteltu. Oikeastaanhan ne sanktiot ovat käytännössä ensisijaisesti moraalisia, ja sen puoleen käytin huolimatonta kieltä. Tosin varmaan ne sukkanukkeilijat, joista tämä lähti, varmaan saivat sen bännin. --Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 18.25 (EEST)

Ja niin kuin Kotivalo ylempänä, olen (en sitten tiedä, onko kyseessä eksytys) sitä mieltä, että tämä myönteisellä tavalla lisää läpinäkyvyyttä. Sillä kyllähän sen jokainen ymmärtää, kun tällaisia "sosiaalisen median optimoijia" eri medioissa näkee, ettei kukaan oikeasti voi "niin helvetin taval rakastaa" vaikka nyt "rätei ja lumpui", että jaksaisi juuri yhden tietyyn nimenomaisen tuotteen puolesta ihan vain omaksi huvikseen kirjoittaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 18.36 (EEST)

Välikommentti yllä olevaan: en ole täällä eksyttelemässä enkä harhauttelemassa, vaikka entinen ammattilainen olenkin. –Kotivalo (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

Jos kyseessä olisi eksytys, olisimme silloin tietenkin saman eksytyksen rinnakkaisia, yhtä viattomia uhreja, koska varmasti olemme kumpikin muodostaneet näkemyksemme itsenäisesti. Mutta kun internetin psykologiaan kuuluu erilaisia massailmiöitä, niin koskaan ei voi olla edes omista mielipiteistään varma.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)

Tämä kuuluu niihin (miljooniin) asioihin, joihin en ole ehtinyt perehtyä kunnolla, mutta käyttöönoton yhteydessä metassa tästä lienee käyty perusteellinen keskustelu. En tiedä onko meillä mitään keinoa saada sitä tai muissa wikeissä käytyä keskustelua referoitua tänne, kun meillä kaikilla vapaaehtoismuokkaajilla pelko, kauhu ja työvuoro taitavat tehokkaasti ehkäistä kaiken tällaisen toiminnan. Tai sitten jonkun pitää anoa WMF:ltä stipendiä tähän referointi- ja tutkimustöhön. Kun muutos tuli voimaan DE-wikissä, niin siellä oli palkattuna yksi henkilö usean kuukauden ajan keskustelemassa asiasta ([6], [7]), ja varmaan tätä palkkaamista oli edeltänyt yhteisön sisällä keskustelu, tutkimus ja tahdonmuodostus. - Ja sen puoleen meidäänkään ei ole mitän syytä jäädä mutun varaan roikkumaan, van jos halutaan asiasta tietoa, lukea läpi ja tutkia nämä keskustelut, raportit ja tutkimukset (saksasta esim. tällainen raportti, 10 sivua englanniksi ja lopussa linkkejä). Jos esim. ajatellaan määrittelyä, niin vastikkeellisiin muokkauksiin lasketaan tuossa mitä muistelen metan keskustelusta silmäilleeni myös ne, joita joku tekee työajallaan annettuna työtehtävänä, koska silloin vastike on se osa palkasta, minkä ajan tämän annetun työn tekeminen on vienyt. Sitähän ei aina tarvitse tietää onko jossain muokkaukessa toimeksianto takana, mutta jos sisältö on epäneutraalia, niin siihen puututaan joka tapauksessa. Se kuka "oikeasti" edustaa mitäkin voi useinkin jäädä hämäräksi (ja siksi juuri wikipediassa toiminta perustuu sääntöihin, ei henkilöiden identiteettiehin, tästä aiheesta kirjoitettuun kirjaan viittasin ylempänä, mutta yleensä tosiasioilla on kai taipumus paljastua siinäkin tapauksessa, että toimintamme täällä ilmeisen perustellusti rakentuukin ensisijaisesti sisältöä koskeville säännöille. Eli jos täällä joku möläyttelee jotain sammakoita jonkun yrityksen (tai vaikka GLAMin) nimissä, niin ainahan voi mennä kysymään, että tiedättekö te tästä tyypistä mitään. Itse olen ajatellut, että kun WMF:llä on niinkin suuret resurssit asiaa tutkia, ja metassa asiasta on maailmanlaajuisesti keskusteltu, niin tuskin tämä valmistelu hirveästi on voinut pieleen mennä, mutta voin tietysti olla liian sinisilmäinen ja hyvin luultavasti olen myös perehtynyt asiaan puutteellisesti enkä osaa tässä referoida oikein sitäkään vähä mitä on tullut sieltä täältä vilkaistua.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 18.11 (EEST)

Ja sellainen täsmennys Riisipuuron kommenttiin, että IP-muokkauksista valta osa ei ole vandalismia. Nyrkkisääntönä fiwikissä noin 20% on vandalismia, puolet on hyödyllisiä ja loput jotain siltä väliltä. Kansainvälisten tilastojen mukaan IP:t muuten muokkaavat reippaasti paremmin kuin esimerkiksi juuri tunnuksen luoneet käyttäjät ja syy todennäköisesti on se, että iso osa IP-käyttäjistä on sellaisia että he ovat muokanneet Wikipediaa aikaisemmin, mutta he eivät vain ole syystä tai toisesta ole kirjautuneena sisälle muokkaushetkellä. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 10.04 (EEST)

Tarkalleen ottaen Riisipuuro ei väittänyt, että valtaosa ip-muokkauksista on vandalismia vaan että valtaosa vandalismista tulee ip-muokkauksista, mikä nähdäkseni on sinänsä ihan oikein (koska käyttäjätunnukset, joista tulee vandalismisa, saavat varsin nopeasti eston, minkä takia toteamus ei noin muuten ole kovin hyödyllinen, mutta kontekstissaan ok). Iivarius (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Juuri tuota yritin ilmaista, oli toteamus hyödyllinen tai ei. Kiitos. --Riisipuuro (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.19 (EEST)--

Tämä artikkeli -mallineen käytöstä

(Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta ja otsikko muutettu vastaamaan ajatusten virtaa. --Lax (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 13.48 (EEST))

Kun eri ihmisille on eri lajit tärkeitä, niin siirretään Matti Järvinen tarkenteettomalle nimelle ja tarkenteellinen pois. Keihäänheittäjän linkityksen on korjattu. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 21.45 (EEST)

Done. Onko muuten nykyään käytäntönä pitää myös tarkenteella olevissa artikkeleissa {{tämä artikkeli}} mallinetta vai onko se vahingossa päätynyt jokaisen Järvisen artikkeliin?-Henswick 2. syyskuuta 2014 kello 23.04 (EEST)

Ei kai siinä mitään käytäntöä ole, jotkut poistavat, jotkut lisäilevät, kummallakin omat perusteensa, yleensä ääneenlausumattomat. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 23.09 (EEST)

Palautin nyt tuon ainoan poistamani mallineen, niin ainakin kaikissa Mateissa on mallineita lyöty samalla logiikalla. Olisi tietty ihan mukavaa jos me oltaisiin sovittu 350 000 artikkelia sitten, että milloin noita mallineita lätkitään ja milloin ei. Nyt koko linjan yhtenäistäminen on aikalailla mahdotonta.-Henswick 2. syyskuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

Yksi kirjoittamaton ajatus on, että jos artikkelin nimessä on tarkenne, on jossain silloin myös samanniminen artikkeli ilman tarkennetta ja ihmiset osaavat etsiä sitä ilman TA-mallinnettakin. Sen sijaan tarkenteettomassa artikkelissa malline tarvitaan, ellei se tarkenteeton satu olemaan täsmennyssivu. --Lax (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 10.00 (EEST)

Wikipedian vakituiset kirjoittajat sen tietävätkin, mutta heillehän tätä ei tehdä. Muut eivät välttämättä tiedä eivätkä arvaa. Esimerkkinä siitä on, että tarkenteellisia artikkeleita tehdään vaikka ei ole tarkenteetontakaan. Lisäksi niitä tekevät joskus aivan tietoisesti Wikipedian vakituisetkin kirjoittajat ja perustelevat tekoaan selvyydellä. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 10.06 (EEST)

Toisaalta aika harvan ei-vakituisen ei-kirjoittajan uskoisi eksyvän tarkenteelliselle sivulle kirjoittamalla hakuruutuun sen tarkenteellisen nimen tai klikkaamalla jostain keihäänheittäjä Matti Järvistä sivuavasta artikkelista Matti Järvinen -linkkiä toivoen kuitenkin pääsevänsä sieltä laulaja Matti Järvisen sivulle. Vai onko sinulla mielessä jokin minulle hämäräksi jäänyt tapa, jolla satunnainen lukija eksyy Matti Järvinen (keihäänheittäjä) -artikkeliin etsiessään laulaja Matti Järvistä? Satunnainen artikkeli -toimintoa ei lasketa, koska sitä käyttämällä ei voida olettaa lukijan etsivän mitään tiettyä artikkelia. Tarkenteettoman artikkelin olemassaolemattomuus olemassaolevan tarkenteellisen rinnalla on sitten eri juttu (kyllä lukija senkin nopeasti huomaa, onko sellaista vai ei).Tilanteeseen sopivana biisitoiveena Matti Järvisen "Pieni sieni". --Lax (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 10.28 (EEST)

En erityisesti ole asiasta mitään mieltä pitääkö niitä olla vai ei, jos se on se mihin kommentillasi yrität osua. Kerron vain arkikokemuksesta. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 10.53 (EEST)

Arkikokemuksista tuossa edellisessä kommentissani kysyinkin: eksyykö satunnainen lukija keihäänheittäjäartikkeliin laulaja-artikkelia etsiessään, kun molemmissa on tarkenne? --Lax (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 11.08 (EEST)

Eksymisiä kyllä voi tapahtua useastakin syystä. Juuri tästä tapauksesta en osaa sanoa vielä. Mutta niistäkään huolimatta minäkään en kannata täsmennyksiä tarkenteellisiin artikkeleihin. Ehkä joku Robert Greene (kirjailija) voisi olla poikkeus, sillä se toinen Robert Greene on näytelmäkirjailija. Googlen kautta hakemalla voi kuitenkin päätyä helposti väärään artikkeliin esimerkiksi jos tarkenne on sellaiselle roolille, jota hakija ei tunne (esimerkiksi poliitikot ovat usein ansioituneet ensin jollain toisella alalla). Tai jos väärä artikkeli on ainoa joka näkyy hakutulosten ensimmäisellä sivulla. --Savir (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 11.42 (EEST)

Enemmän mallia käytäntöihin englanninkielisestä Wikipediasta

Siiretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Enemmän mallia käytäntöihin englanninkielisestä Wikipediasta.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Seurantatagi

Onko seurantatagi AM-linkissä sallittu (Keskustelu: [8]). Mitään periaatteeellista vastarintaa minulla ei ole, mutta tuollainen wikipedia-tagi (Tagi: [9]) voisi kai tehdä muutakin kuin seurantaa. Kuinka päätetään.--Opa (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 23.04 (EEST)

Wikipedian kantilta vähintäänkin tarpeeton. Pois. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Yritys luonnollisesti mainostaa aina kun se on hintalaadullisesti edullista ja hyödyllistä ja se pystyy sitä harrastamaan, kuten esim. fiwikissä. Ainoat estokeinot taitavat olla merkittävyyden ja lähteistyksen wikikelvottomuudet. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Eipä linkissä sinänsä ollut mainostamisesta kyse vaan varmaan lähinnä siitä, että seuraavat paljonko ko. Wikipedia artikkelista olisi tullut liikennettä. Toinen huomionarvoinen asia on, että en:HTTP referer:n avulla lafka saa kyllä selville samat tiedot ilman seurantatagiakin. --Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

Artikeli on jo mainos. AM:lla mainostamista jatketaan, sen linkeissä höynäytetään niitä, jotka hakevat tietosana-artikkeliin liittyvää tietoa myyntipuheesta ja hömppämediasta (toki noistakin asiaa paljon ymmärtävälle sitä voi löytyä). Pari artikkelin numeroarvoa on kotoisin asiallisesta lähteestä. Loput on pelkkää mainostekstijargonia lähteistys koti- ja blogisivuihin. En epäile, ettei teksti pitäisi joiltain osin paikkaansa, mutta nykyiset wikivaatimukset täyttävän artikkelin kanssa ko. artikkelilla on mielestäni erittäin vähän/ei mitään tekemistä. Puolustuksena tällekin toimijalle lienee se, että vastaavat löytyy ilmeisesti monen muunkin osalta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 13.31 (EEST)

Tänään Parannettavia Artikkeleita

Bongasin etusivun keskustelusta vahingossa erinomaisen ehdotuksen uudeksi käytännöksi: Today's Articles for improvement, TAFI. Mitäs sanotte? --Susannaanas (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 11.56 (EEST)

Ei tuollainen pakkosyöttö toimi. Kaikki artikkelit ovat parannettavia, myös tänään, mutta ei vain rajoitetun ajan, joten ei tarvitse toimia nopeasti. --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.01 (EEST)

Näyttää kohtalaisesti toimivan enwikissä. Mutta tietenkin kaikki, mikä enwikissä toimii ei välttämättä toimi täällä. Paljonkin toimivuus riippuu siitä, että aiheeksi valikoitaisiin sellaisia artikkeleita, jotka innostaisivat mahdollisiman monia. Tottakai kukin projekti voi myös määritellä minkälaisia tavoitteita statuksen suhteen parennettaville artikkeleille halutaan. Lupaavaksi pääsee kohtuullisen helposti vuorokaudessa pelkästään yhdenkin käyttäjän voimin, mutta hyvän tai suositellun artikkelin tasolle tarvittaisiin useamman käyttäjän panos, eikä se välttämättä siltikään vuorokaudessa onnistu. Hieman mietityttää onko meillä riittävästi käyttäjäkuntaa tämän toteuttamiseksi. --MiPe ^(wikinät) 7. syyskuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Jos artikkeli haluttaisiin lupaavaksi tai ylemmälle tasolle, niin se vaatii, että tällaiseen osallistuvilla on a) palava kiinnostus aiheeseen ja b) lähteet käsillä ja hallinnassa c) asiantuntemus lähteiden käyttöön. Pienessä wikimedistiyhteisössämme edes kahta "saman sortin hullua" tässä suhteessa harvoin löytyy kuin ehkä joillain hyvin suurilla harrastusaloilla (jääkiekko? videopelit? tms.), enkä tiedä onko niilläkään välttämättä aktiviteettinsa juuri wikipediaan suuntavia kerrallaan monta. Jotta tämä mahdollistuisi, tulisi kullakin eri harrsastusalalla wikipedia saada sen harrastajien normaaliksi työkaluksi. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.41 (EEST)

Kun sen sijaan pidemmällä aikavälillä toimivat lupaavat, suositellut ja hyvät artikkelit taas vielä edelleen keräävät näitä "eri sortin hulluja" varsin hyvin yhteen pieneen wikiin sopivasti hiukan pidemäällä aikaväliilä. - Ja siksihän niistä moni tykkääkin kuin hullu puurosta.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.47 (EEST)

Mutta muuten siis kaivattaisiin "lähetystyötä" ilosanoman levittämiseksi.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Täällähän oli pitkään "viikon yhteistyöartikkeli", mutta se lakkautettiin toimimattomana. Samaa asiaa ajaa nykyisin "viikon kilpailu", joka toimii paremmin, koska siinä on se kilpailuelementti mukana, ja koska aiheet valitaan yhdessä ja niitä on enemmän yhdellä kertaa. --Savir (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.05 (EEST)

Lisäksi on lupaavat artikkelit, jotka löytyvät luokasta Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit. Näihin toivottaisiin kommentteja ja artikkelien viimeistelyä. --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.11 (EEST)

Joskus satuin artikkelista Aleksis Kivi katsomaan, mistä sinne oli tullut pari kissankoista sammakkoa, ja näköjään ne olivat tulleet kun artikkeli oli ollut viikon yhteistyöartikkelina. Noin yleisemmin, jostain poimin ajatuksen, että kilpailut ym. toimivat hyvin kun a) ne ovat osallistujilleen hauskoja ja b) ne tuottavat hyvää sisältöä tai hyviä parannuksia sisältöön. (Tai kaipa tämä on koko wikimedialiikkeen ja sen piirissä tehtävän tutkimuksen eräs tärkeä osa-alue.) - Ja nämä taas kummatkin vaativat laajaa näkemystä ja huolellista suunnittelua tai ehkä joskus myös hyvää tuuria. Ja lisäksi toinen pointti, että kun wikit ovat eri kokoisia, niin eri kokoisissa wikeissä samatkaan konseptit eivät välttämättä toimi samalla tavalla, vaan eri kokoisiin wikeihin valikoituvat toimiviksi osittain hiukan erilaiset konseptit - jotkut toki voivat olla myös täysin universaaleja. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.32 (EEST)

Yhteistyöartikkelien sijasta voisi hiukan samantapaisessa projektissa eli "artikkelihaasteessa" olla ideaa. Halukkaat ilmoittaisivat nimensä projektisivun listaan, josta haastajavuorossa itse oleva wikipedisti haastaisi haluamansa wikipedistin muokkaamaan haastajan valitsemaa artikkelia. Haastaja voisi valita artikkelin aiheen omien syidensä lisäksi myös haastetun wikipedistin itse ilmoittamalta osaamisalueelta ja tämän kykyjen mukaisesti. Jokainen haastettu voisi itse päättää, kuinka paljon hän artikkelia parantelee ja kuinka paljon siihen aikaa käyttää. Kun hän on valmis ja haastanut seuraavan, muut projektin osallistujat voivat sitten antaa palautetta ja viimeistellä artikkelin ja vaikkapa ehdottaa sitä lupaavaksi. --Savir (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 13.23 (EEST)

Jos tuollainen "Tänään paranneltavia artikkeleita" -juttu tulee, voisiko siinä olla mukana ajankohtaisia ja/tai paljon luettuja artikkeleja? Niitä olisi aina hyvä parantaa. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 7. syyskuuta 2014 kello 16.39 (EEST)

Pitäisikö käyttäjätunnusohjeistusta muuttaa

Keskustelussa vastikkeellisesta muokkauksesta tuli esiin myös se, pitäisikö nykyisiä käyttäjätunnuskäytäntöjä muuttaa. Minä en muutosta kannata, sillä pysyviä työpaikkoja ei enää ole. Toki käyttäjät voisivat pyytää byrokraateilta käyttänimen muuttamista, mutta minusta se vain aiheuttaa turhaa hässäkkää. --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Mihinköhän tämä mielipide liittyi? Miten? Kuka? Missä? --Hartz (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

[10] Ks. tuo keskustelu tuossa vähän ylemäpänä. Ehdotettiin sitä, että tunnukseen voisi laittaa mukaan organisaatio-osion, tyyliin @piilotettuaarre_johanna. --Jjanhone (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 16.35 (EEST)

Organisaatio-/yritystunnukset ovat käyttäjätunnuskäytännön mukaan kiellettyjä. Ei sellaisia tarvita, kun jokainen voi valita oman nimensä käyttäjätunnuksekseen (esim. Maija-Uolevi Urpukainen) tai jonkin ihan keksityn (esim. Hillonaama92). Mahdollisia käyttäjätunnuksia on paljon ja vieläpä vapaina. Jonkin edustajaksi identifioitumisessa ei ole mitään mieltä, kun täällä edustetaan itseä yksittäisenä henkilönä. --Hartz (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 07.58 (EEST)

Itse asiassa jos katsoo mitä Wikipedia:Käyttäjätunnus sanoo, niin se mitä siellä sanotaan, on tämä:

• Tarkoituksellisesti hämäävät käyttäjätunnukset:
  • tahallaan toista käyttäjää tai Wikipedian sivuja muistuttavat käyttäjätunnukset;
  • hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaavat käyttäjätunnukset.
• Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset:
  • Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. Bottitunnus voi kuitenkin olla useamman kuin yhden henkilön käytössä, jos (...)

(Ja lisäksi mainitaan, että ennen muutosta, so. "usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset" luotuihin tunnuksiin muutosta ei sovelleta taannehtivasti.)

Lisäpohdintaa ylläolevan pohjalta

Eli, jos tuon lukee, niin se mikä on kielletty ovat usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset (poislukien bottitumnnukset tietyim tarkkaan säännellyin ehdoin). Sen sijaan tuosta muotoilusta (eri jos sitä edeltäneestä keskustelusta) ei löydy edes varsinaista mainintaa tai mitään kannanottoa yritykseen tai organisaatioon viittaamisesta tunnuksessa silloin kun yritykseen tai organisaatioon ei viitataisi hämäämistarkoituksessa tai kun kyseessä ei olisi usean käyttäjän käytettävissä oleva tunnus. Ja ajatellen massauploadaustunnuksia, ne esitettiin keskustelussa rinnastettavaksi bottitunnuksiin, ja niitä voidaan nähdäkseni hyvin säädellä vastaavalla tavalla kuin botitunnuksia. Lisäksi joku mainitsi jossain, että näitä massauploadaustunnuksia (kuten bottitunnuksiakaan) ei käytetä muuhun muokkaukseen.

Eli kysymys on siis usean käyttäjän käytössä oleviin tunnuksiin kohdistuvasta rajoituksesta. Yritykseen tai yhteisöön viittaamisesta taas ei ole sanottu mitään muuta, kuin että kiellettyä on näihin viittaaminen hämäystarkoituksessa, näin ainakin jos lukee itse käytännön. Eli muutos on kohdistunut usean käytäjän käytössä oleviin tunnuksiin, sen sijaan siitä saako tunnus viitata yritykseen tai yhteisöön, ei ole sanottu muuta kuin että tämä on kielletty hämäystarkoituksessa. Ja syynä muutokseen siis on ollut, että pelkästä organisaation nimestä (tai jostakin tehtävästä kuten "Perheyritysten liiton toimitusjohtaja") muodostuvasta käyttäjätunnuksesta ei käy ilmi, etteikö tunnus olisi tai voisi olla (joko samaan aikaan tai peräkkäin) usean käyttäjän käytössä (ainakaan muuta ei ole kirjoitettu käytäntöön, edeltävää keskustelua en vielä ehtinyt kaivaa esiin).

Ja jos tarkastellaan, minkälaisia tunnuksia on tätä muutosta ennen tai tämän muutoksen jälkeen annettu käyttää tai ei ole annettu käyttää, niin tuo esimerkkinä mainitsemani Käyttäjä:TMuKa on luotu muutoksen jälkeen, ja sitä on annettu käyttää. Sen sijaan pelkästään yhteisöön viittaavat kuten Käyttäjä:Eläkeliitto on estetty.

Eli oikeastaan jos katsotaan huomatusmallinetta, joka esim. löytyy käyttäjän Eläkeliito keskustelusivulta: "Käyttäjätunnuksesi on estetty, koska se antaa vaikutelman muokkaamisesta yrityksen, yhdistyksen tai muun ryhmän edustajana ja on siten käyttäjätunnuskäytännön vastainen.", niin itse asiassa sivulla Wikipedia:Käyttäjätunnus ei edes sanota mitään tällaista mitä tuossa huomatusmallineessa sanotaan. Koska se, mitä käyttäjätunnussivulla kielletään, ovat usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset. ja hämäystarkoitus.

Sillä se ongelmahan, johon muutoksella on haluttu tarttua, on, jos olen oikein ymmärtänyt, ollut se että muokkaajan on oltava luonnollinen henkilö, kun taas kantaa jonkun yrityksen tai yhteisön (maksettuna) edustajana toimimiseen ja velvollisuuteen ilmoittaa tällaisena toimimisesta on otettu vasta myöhemmin.

Kun taas kieltoa sille, etteikö tunnus saisi viittata yhteisöön, kunhan se ei tee sitä kollektiivisesti, ei käytännössä sen nykymuodossa ole löydettävissä. (Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, saa vapaasti korjata, mutta jos käytäntösivun lukee, niin noin ainakin itse ymmärsin.)

Vielä en ole ehtinyt tutkia muista wikeistä tarkemmin, mutta ainakin eri chaptereiden työntekijöillä näkyy olevan wikimediaprojekteissa työtunnuksia muotoa "Etunimi Sukunimi (WMJOTAIN)". Mutta varmaan pitäisi myös muiden wikien käytännöistä tutkia, koskeeko tämä vain wikimedialiikkeen omaa henkilökuntaa vai onko sama sallittu myös muille, koska tuo oma henkilökuntahan on vähän niin kuin osa Wikipedia-avaruutta.

Sinällään en myöskään tiedä, tarvitseeko tämä sääntelyä, eli jos tunnuksesta selvästi käy ilmi, että se ei ole kollektiivinen, eikä se riko muita käytäntöjä (sopimaton, herjaava, hämäävä), niin tarvitaanko muuta sääntelyä sen lisäksi, että työajalla osana työtehtäviä tehtävä muokkaus nyt voimassa olevien ehtojen mukaan pitää ilmoittaa? - Ehkä tarvitaankin, ehkä ei.

Sitä en myöskään tiedä, mitä tekemistä tällä olisi työpaikkojen pysyvyyden kanssa. Jos joku käyttää tunnusta "Maija_Meikalainen_Yritys_A" (sikäli kuin tällainen tulkittaisiin käytännön sallimaksi ja hän haluaisi käyttää tämän muotoista tunnusta), niin jos hän vaihtaa firmaa, niin silloin hän tietenkin lakkaa käyttämästä tuota tunnusta, ja perustaa uuteen tehtäväänsä uuden tyyliin "Maija_Meikalainen_GLAM-organisaatio_B", ja jos hän joskus muokkaa yksityishenkilönä, niin tätä varten voi olla vaihtoehtoinen käyttäjätunnus. Tai yhtä hyvin hän voi koko ajan käyttää tunnusta "Maija Meikalainen" ja kertoa esim. käyttäjäsivullaan tai muokkausyhteenvedoissa, mikä osa muokkauksista liittyy mihinkin. Eri tapauksissa varmaan joko yksi tai toinen tai kolmas tapa voi olla selkein tai toimivin riippuen toki myös siitä, minkä nyt katsotaan olevan käytäntö tässä.

--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 09.34 (EEST)

Olipa pitkä viesti! Tiedän kyllä sen, että käytäntösivulla organisaatio-/yritystunnuksia ei ole erikseen kielletty, mutta kirjaamattomana käytäntönä on ollut, että niitä ei sallita. Olen aikaisemmin kysellyt tästä Ejs-80:n keskustelusivulla. Usean käyttäjän bottitunnukset ovat aivan uusi juttu, jota vastustin pitkään, mutta kannatin sitten lopulta. Kannattaa kysellä aktiiviselta byrokraatiltamme Ejs-80:lta näistä organisaatio-/yritystunnuksista, joita hän on uudelleennimennyt pitkään. Kirjaamattomana käytäntönä on ollut, että niitä ei sallita. Syyt eivät välttämättä ole aivan ilmeiset, mutta hyviä syitä löytyy tonkimalla. --Hartz (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 09.51 (EEST)

Semmoista asiaa kuin "kirjaamaton käytäntö" ei voi olla olemassa. Keskustelussa saavutettu konsensus tai vakiintunut tapa soveltaa käytäntöjä voi olla. Kyllähän kollektiiviset organisaatio- ja yritystunnukset nytkin ovat kiellettyjä tai ainakin ne voidaan hyvin ja perustellusti ja ymmärretävästi tulkita kielletyiksi potentiaalisesti erehdyttävinä tai sekkaannusta aiheuttavina tuon käytännön mukaan, jos ne ovat muodoltaan kollektiivisia tai sellaiseen asemaan liittyviä, jossa henkilöt vaihtuvat. Sen sijaan muunlaisista yritykseen tai yhteisöön viittaavista käyttäjätunnuksista käytäntösivu ei mainitse mitään, ja silloin käyttäjätunnuksen luojalle on hyvin vaikea käytäntöön vedoten perustella, ettei hänen tulisi luoda sellaista tunnusta, jollaista käytännössä nimenomaan ei kielletä. Sehän on vähän sama kuin poliisi sakottaisi, kun ajat tietä, jossa ei ole ajokieltomerkkiä, ja sanoisi, että "meillä on tämmöinen kirjaamaton käytäntö".--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 10.09 (EEST)

Kirjaamaton käytäntö pitäisi kirjata ylös, jos sellainen on. Käytäntöteksti (policy) voi muodostua kahdella tavalla: 1) keskustellaan ja sovitaan jostain uudesta käytännöstä tai käytäntömuutoksesta tai 2) pitkään sovellettu toimintatapa (praksis) kirjataan käytäntötekstiksi, jotta hiljainen tieto muuttuu näkyväksi tiedottamiseksi. Jos on yhtään epäselvää, onko kyseessä tapa kaksi, on siirryttävä tapaan 1 ja keskusteltava. Usein pienet projektit ovat täynnä erilaisia kirjaamattomia käytäntöjä, mutta isoissa projekteissa pitää jaksaa tehdä käytännöistä näkyviä. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 11.37 (EEST)

Hups, olin kyllä myös aihetta sivuten kirjoitellut Viherpirkka Oy:sta Ejs-80:n keskustelusivulla, mutta sekoitin nyt epähuomiossa Ejs-80:n ja Javeluvin. Siis Javeluvin keskustelusivulla olen varsinaisesti kysellyt asiasta, kaivoin nyt keskustelunkin ja sen voi lukea tästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Jafeluv/Arkisto#Finlandia-talo. Javeluvilta siis kannattaa asiasta kysyä; saa toki varmaan Ejs-80:ltäkin. :) --Hartz (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 12.10 (EEST)

Tuossa keskustelussa oli selkeää asiaaa ja perusteltuja ja tärkeitä näkökulmia, jotka itse käytäntösivulta puuttuvat. Ja myös viittaus en-wikin käytäntöön: "Usernames that are simply names of companies or groups are not permitted" (kursivointi omani). Meillähän ei ole pakko olla täsmälleen samaa käytäntöä, mutta koska kysymys on usein vastaan tuleva, niin joku kanta on hyvä olla, enkä ainakaan itse näe syytä miksei muiden projektien kokemuksia voisi tutkia ja hyödyntää. Joissain asioissa voi olla eroja, mutta yleensä tuo kokemus on voimavara, kun esim. nähdään mitä kaikkia eri perustapauksia voi kokemuksen valossa olla.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 13.05 (EEST)

Ja toinen puolihan tästä tuon usean muokkaajan kysymyksen ohella on juuri tuossa mainittu "virallisen kannan" ongelma, eli se on toinen syy, miksi ei voi käyttää pelkkää organisaation nimeä, vaikkei henkilö ehkä vaihtuisikaan. Mutta kun sanotaan "pelkkää", niin mikä sitten on en-wikin puolella kanta muuhun kuin tähän "pelkkään"? - Ja toisaalta niin kuin näissä vastikkeellisissakin muokkauksissa, joissain asioissa voi olla myös metan käytäntöjä, jotka ovat voimassa, jos joku projekti ei erikseen lausu niistä muuta.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 13.11 (EEST)

Ja tuoltahan tuo löytyikin: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Username_policy#Usernames_implying_shared_use :

"Because Wikipedia's policy is that usernames should not be shared between more than one individual, usernames that imply the likelihood of shared use are not permitted. This means that:

• Usernames that are simply names of companies or groups are not permitted (these also fall under Promotional names above).
• Usernames that are names of posts within organizations, such as "Secretary of the XY Foundation", are not permitted, as such a post may be held by different persons at different times.
• However, usernames are acceptable if they contain a company or group name but are clearly intended to denote an individual person, such as "Mark at WidgetsUSA", "Jack Smith at the XY Foundation", "WidgetFan87", "LoveTrammelArt", etc.

Remember that promotional editing is not permitted regardless of username. The conflict of interest guideline advises all users to exercise caution if editing articles about businesses, organizations, products, or other subjects that they are closely connected to. If you choose to edit articles that are in any way related to your company or group, you will need to carefully follow Wikipedia's advice on editing with a conflict of interest."

Eli juuri noin olin käsittänyt tuon olevan meilläkin, vaikka en ollut tuota en-wikin käytäntöä käynytkään katsomassa. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 13.21 (EEST)

Itse luulen, että en-wikin käytännöt toteuttavat tarkimmiten WMF:n ja Jimbo Walesin näkemystä. Siksi fi-wikin käytäntöjen kannattaa olla samanakaltaisia en-wikin kanssa. Jotenkin minusta tuntuu, että täällä fi-wikissä on tapana keksiä käytäntöjä aina itse tai aina uudelleen, vaikka WMF ja Jimbo Wales osaavat paremmin. Lisäksi en-wikissä on kertynyt enemmän kokemusta erilaisista tapauksista, jolloin yhteisö tietää paremmin. Esimerkiksi käyttäjätunnuskäytäntö ja kommenttipyyntö ovat en-wikissä paremmin ajateltuja kuin täällä, mutta minulle aina sanotaan, että "täällä ei tarvitse olla kuin en-wikissä" / "jokaisella hankkeella saa olla omat käytäntönsä" / "tämä ei ole en-wiki"... mutta mitä jos kannattaisi? :D Eiköhän WMF, Jimbo Wales ja koko anglikaaninen maailma miljoonine ihmisineen osaa virittää paremmin kuin muutama suomalaista metsässä kannoilla istuen? Tämä ei kuitenkaan muutu ymmärrykseksi, onko sitten kannossa vika? --Hartz (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 13.15 (EEST)

Itse asiassa aivan noin tuo ei ole, koska joku juuri tuossa lainasi, että Jimbo Walesin oma mielipide maksettuihin muokkauksiin on jyrkempi (Ne ovat huonoja, eikä niitä pitäisi olla) kuin toteutetut käyttöehdot. Muuten olen aina pitänyt itsestään selvyytenä, että kun isoissa wikeissä on pidempi kokemus ja enemmän työpanosta on on pantu asioihin, niin ei ole syytä olla ammentamatta tästä kokemuksesta vaan käyttää sitä resurssina. Monet asiathan kyllä pienessä wikissä ovat myös toisin, mutta toisaalta erilaisten konfliktien hallinnasta ja käytännön ongelmista viisaus kertyy vain kokemuksen kautta.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Olen ymmärtänyt ettei yhdellä ihmisellä voi olla useita tunnuksia, eikä vanhoja tunnuksia mitenkään suljeta. Jos (tämmöisenä pätkätyöaikana) alamme kannustaa siihen, että ihmiset tekevät organisaatiokohtaisia tunnuksia, niitä on kohta aika kasa: @nokia_johanna, @ambientia_johanna, @tty_johanna, @piilotettuaarre_johanna ... Jos organisaatio hyväksytään osaksi käyttäjänimeä, se pitäisi selvästi kertoa tuolla ohjesivulla, ettei asiaa tarvitse rivien väleistä arvailla. :) --Jjanhone (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Alttereita eli vaihtoehtoisia tunnuksia saa olla ja niillä saa muokata samaankin aikaan, kunhan ilmoittaa vaihtoehtoisten tunnusten kohdalla mallineella Malline:Altteri, että kysessä on altteri sekä pidättyy altteria käyttäessään tietyistä yhteisöllisistä toimista kuten äänestykset. Sen saa vapaasti valita, ilmoittaako vai ei, minkä tunnuksen altteri joku vaihtoehtoinen tunnus on. (Eri syistä luoduilla alttereilla se, kumpaa menetelyä haluaa käyttää, voi ehkä vaihdella). Vain se on kielletty, että muokkaa samaan aikaan useilla tunnuksilla, mutta jättää merkitsemättä muut paitsi päätunnuksen altteriksi, koska tällöin voi herätä epäily sukkanukkeilusta. Samoin se on sallittuu, että lopettaa muokkaamisen yhdellä tunnuksella ja aloittaa toisella, eikä lopettanutta tunnusta tarvitse merkitä altteriksi, paitsi jos jatkaa sillä muokkaamista, jolloin jompi kumpi tunnuksista on kai merkittävä altteriksi. - Tosin jos haluaa vain vaihtaa tunnuksen nimeä, niin se onnistuu myös pyytämällä, mikäli haluttu tunnus on vapaana, ja versiohistoriat säilyvät tällöin samassa (näin moni onkin tehnyt). Tyypillisiä altterin käyttötapauksia on esim. se että ylläpitäjällä on altteri, joka ei ole ylläpitäjä esim. teknisiä testauksia tai julkisilla koneilla tapahtuvaa tilapäistä käyttöä varten, tai että joku muokkaa pääsääntöisesti nickillä mutta voi toisinaan käyttää oikeaa nimeäänkin. Ja organisaation nimen sisältävää tunnustahan ei ole muutenkaan pakko tehdä, vaan nyt on pohdittu vain sitä, saako sellaisen halutessaan tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 12.47 (EEST)

Huomauttaisin tähän väliin sen, että glbaalisti Wikipediassa ja fiwikissäkin on muokkauksia käyttäjiltä joilla on käyttäjätunnussaan edustaa jotain organisaatiota. WMF ja Wikimediaan liittyvät organisaatiot ovat ehkä selkeimpiä esimerkkejä (käyttäjä:André Costa (WMSE), Keegan (WMF) ...) ja koska tuo on käytäntö globaalissa wikimedia yhteisössä niin ne tunnukset tulevat sitä kautta fiwikiinkin. Tosin ymmärtääkseni noihin WMF, WMSE täsmenteisiin liittyy sinänsä omia käytäntöjään liittyen siihen miten noita tunnuksia käytetään vastaavasti kuin bottitunnuksiinkin. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 09.48 (EEST)

Tuon itse asiassa sanoinkin jo tuossa. Oikeastaan olisi kiinnostava tutkia, rajoittuuko tuo vain WM-organisaatioin, vai sallitaanko/käyrtäänkö tällaisia myös muutoin.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

Kopioin muuten tuonne ylemmäs (pienellä) en-wikin käytännön tuolta osin. Vaikka en ollutkaan koskaan nähnyt sitä aiemmin, niin täytyy myöntää, että minulla koko ajan automaattisesti oli se käsitys, että käyttäjätunnuskäytännön muutos fi-wikissä 2010 ilman muuta tietenkin tarkoittaisi juuri tuota samaa. Ja kun nyt näin sen, niin ainakin itse hahmotan (oikein tai väärin, kun itse muistaakseni en osallistunut) että juuri tuo sama kaiken järjen mukaan oli muutoksessa tarkoituksena, mutta jäi vain jostain syystä vähän ylimalkaisesti kirjatuksi. Ja sen puolesta en näkisi sen paremmin mitään ongelmaa kuin myöskään mitään muutosta, jos tuo käännettäisiin suoraan meille käytännöksi, koska ainakin oma käsitykseni on, että juuri tuota on tarkoitettu, mutta se on vain kirjattu vähän puutteelisesti.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 16.06 (EEST)

Mitäs Käyttäjä:Zache sanoisi tuosta?--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 16.27 (EEST)

Enwikin esimerkeistä lihavoidut olisivat minusta fiwikissä kiellettyjä: However, usernames are acceptable if they contain a company or group name but are clearly intended to denote an individual person, such as '"Mark at WidgetsUSA", "Jack Smith at the XY Foundation", "WidgetFan87", "LoveTrammelArt", etc.--Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 12.35 (EEST)

Mielestäni fi-wikin nykyinen käytäntösivu on niin hämärä, että siitä on mahdoton ilman hyvin pitkälle menevää tulkinta lainkaan sanoa mitä sillä on tarkoitettu.

Tuota muotoa olevien käyttäjätunnusten kieltäminen on täysin mahdolinen ratkaisu, mutta nykyisestä käytäntösivusta se, että niin olisi, ei käy mitenkään ilmi. Jos niin on keskustelussa päätetty, se on siinä tapauksessa jäänyt itse käytäntösivuun täysin aukikirjoittamatta.

Perustelut yllä sanotulle

Eli ensin sanotaan, että "hämäystarkoituksessa julkisuuden henkilöön, yritykseen, yhdistykseen, julkisyhteisöön tai tuotemerkkiin viittaavat käyttäjätunnukset" ovat kiellettyjä, mikä viittaaisi siihen, että ei-hämäystarkoiruksessa näihin viittaavat eivät olisi kielettyjä, koska muutenhan koko hämäystarkoitusta ei olisi tarpeen mainita erikseen, jos ne muutenkin joka tapauksessa olisivat kiellettyjä. Eli jo tässä käytäntö on itsensä kanssa risririidassa.

Ja sitten sanotaan että "Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset" erittelemättä tätä muuten kuin bottitunnusten osalta.

Eli on otettu en-wikin käytännöstä alkuosa sellaisenaan mutta jätetty selventävät alakohdat pois ja tämän jälkeen vain käytännön ulkopuolisella, mihinkään kirjaamattomalla toiminnalla tulkittu, miten sama yläotsikko mahdollisesti pätee käytännön käännöksestä pois jätettyihin alakohtiin sen sijaan, että olisi kirjoitettu auki, mitä tällä yläotsikolla tarkemmin tarkoitetaan eri tapauksissa, niin kuin en wikissä on tehty.

Kuitenkin juuri nuo en-wikissä esiintyvät perustapaukset ovat usein toistuvina sellaisia, että sujuvan toiminnan ja käyttäjätunnuksia luovien käyttäjien läpinäkyvän ja tasapuolisen kohtelun olisi täysin välttämtöntä kirjoittaa käytännössä selvästi auki, mikä on käytäntö kunkin näistä usein toistuvista tapauksista suhteen, että käyttäjätunnuksen luomista aikovat voisivat tietää vaihtoehtonsa valita erimuotoisia käyttäjätunnuksia etukäteen eikä vasta jälkikäteen eston saatuaan, koska nykyisestä käytäntösivusta kantaa mihinkään noista tapauksista on ilman pitkälle menevää tulkintaa mahdoton johtaa.

Sillä nykyisen käytännön yläotsikohan on suoraan en-wikistä käänetty, ja tämän yläotsikon sisällöstä suoraan ja loogisesti seuraavat sen en-wikissä olevat alakohdat. Mutta käännetyssä käytännössä samat alakohdat on jätetty pois, ja yläotsikoa käytetään perustelunsa menettelylle, joka ei loogisesti seuraa yläotsikosta eikä ole kirjattu mihinkään. - Vaan jää ainoastaan mihinkään kirjaamattoman menettelyn varaan, että samasta yläotsikosta seuraava kolmas alakohta onkin meillä kielletty, vaikka kieltoa ei ole kirjattu mihinkään.

Ja ongelma ei siis tässä ole se, onko vai ei jokin usein tarjottavista perustapauksista kielletty tai sallittu, tai tulisiko vai ei sen olla sitä, koska se on oma keskustelunsa.

Vaan ongelma on se, että käytännöksi nimitetty sivu on sisäiseltä logiikaltaan hämärä ja ristiriitainen ja läpinäkymätön, ja jättää ottamatta kantaa jatkuvasti toistuviin perustapauksiin, joihin läpinäkyvyys vaatisi selvän valmiin kannan, olipa se kanta joka näihin perutapauksiin otettaisiin sitten mikä tahansa. - Toki senkin kannan pitää olla perusteltu, mutta se on tämän läpinäkyvyys- ja ymmärrettävyyskysymyksen rinnalla oma keskustelunsa, eikä siihen ole tarpeen ottaa kantaa nyt.

En nyt katsonut kuka tuon käytännön meillä joskus on muotoillut, joten tämä ei ole henkilökohtainen hyökkäys vaan ainoastaan arvio sisällöstä, jonka ymmärrettävyydessä ja läpinäkyvyydessä mielestäni on ongelmia.

Ihan sama tämän läpinäkyvyyskysymyksen kannalta mitkä vaihtoehdot ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä, mutta sen tulisi selvästi lukea jossain ja olla loogisesti perusteltu.

Nyt sen sijaan samaa pääperiaatetta perustelut poisjättämällä sovelletaan päinvastaisen lopputuloksen perusteluna, kuin mitä samasta pääpriaattesta on johdettu siinä wikissä, mistä käytäntö on käännetty, kun toisenlaiseen lopputulokseen päätyminen samasta periaattesta kai pikemminkin vaatisi lisäperustelujen esiin tuomista ja niiden aukikirjoittamista kuin kaikkien perustelujen poistamista ja tietyn mihinkaan kirjaamattoman menettelyn soveltamista ilman mitään aúkikirjoitettuja perusteluja.

Itse kysymykseen siitä, miten tuon tuon tulisi olla, minulla ei ole kantaa enkä edes uskalla sitä ottaa, mutta nyt tuosta on esimerkiksi käyttäjätunnuksen luontia suunnittelevan täysin mahdoton ottaa selvää, mitä vaihtoehtoja hänellä edes on valittavana.

Ja tästä taas seuraa, että menetämme yhteisömuokkaajia (tyyliin Eläkeliitto), joiden puolesta muokkaavilta kuitenkin muokkaamista toistaiseksi ei ole kielletty.

Ja jos joku taas valittaa pitkästä kommentista, niin ei voi mitään. Koska nyt se on vain seuraus lyhyestä ja epäselvästä käytännöstä, jonka sisältö roikkuu ilmassa.

Ja niin kuin sanoin, siihen minkä nimenomaisten tapausten tulisi olla kiellettyjä tai sallittuja, en ota nyt kantaa, vaan ainoastaan siihen, että se olisi jossain selvästi sanottu, ja mielellään tietysti myös jotenkin loogisesti perusteltu.

Eli 'tämä pitäisi nyt saada vähän selvemmäksi ja loogisemmaksi', no matter mikä on se lopullinen sisältö, koska se taas on oma keskustelunsa.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Eli ihan hyvin voi olla, ettei mikään organisaation nimi saa esiintyä käyttäjätunnuksesssa, mutta tuosta periaatteesta, millä sitä käytännössä nyt perustellaan, se ei seuraa. Jostain muusta syystä se toki voi olla perusteltua. Ja sen ohella, että se ei seuraa käytäntöön kirjatusta periaatteesta, sitä ei myöskään ole kirjoitettu käytäntöön. --Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Samat perustelut vieläkin lyhyemmin

Tai jos vieläkin tiivistän, niin "ryhmään viittava käyttäjätunnus" ja "viittauksen yhteisöön sisältävä yhden käyttäjän käyttäjätunnus" ovat selkeästi kaksi eri asiaa. Ensimmäiseen kuuluvat, siten kuin en-wikissä määritellään "yritysten tai yhteisöjen nimet sellaisenaan" ("Firma Oy"), "käyttäjätunnukset jotka jonkin aseman nimimiä jossain organisaatiossa" ("Perheyritysten liiton toimitusjohtaja", "Firma Oy, tiedotus"). Sen sijaan käyttäjätunnus joka sisältää organisaation nimen mutta selvästi viittaa yhteen henkilöön, määritelmällisesti ei ole ryhmää edustava ("Maija_Meikäläinen_Firma_Oy", "Ninsku K. (Kesyrottaseura ry)". Toki tällaiset tunnukset voidaan kieltää muilla perusteilla, mutta niiden kielto ei seuraa tästä perusteesta, koska tämä asia ei ole nimeltään "ryhmmään viittava käyttäjätunnus" vaan "organisaation nimen sisältävä yhteen henkilöön viittava käyttäjätunnus", joka on eri asia, ja jos se halutaan kieltää, niin se pitää silloin kieltää erikseen jollain muulla perusteella EDIT: mikä toki on niin haluttaessa ihan mahdollista, vaikka nyt se, mikä tämä peruste mahdollisesti on, jääkin epäselväksi, alempana esitin arvauksen, että se olisi en-wikiä jyrkempi käyttäjätunnusten promotionaalisuuden tulkinta, mutta en tiedä onko arvaus oikea, .

--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 18.54 (EEST)

Vasta nyt kaivoin esiin keskustelun, jossa nykyiseen käyttäjätunnuskäytäntöön oli päädytty.

Tulkintaa nykyiseen käyttäjätunnuskäytäntöön johtaneesta keskustelusta

Siellä esitetään alussa ehdotus joka lopussa yhteenvedossa esitetään hyväksyttäväksi. Tämä tuotti käytäntöön seuraavan muutoksen: [11], eli ilmaisu "jaetut" korvattiin ilmaisulla "jaetut tai ryhmää edustavat". Alkuperäisessä ehdotuksessa oli muotoilu:

• Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset
  • Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset
  • Esimerkiksi yrityksen, tuotemerkin tai yhdistyksen mukaan nimetyt käyttäjätunnukset.

mutta keskustelun perustella tämä korjattiin muotoilulla:

• Jaetut tai ryhmää edustavat käyttäjätunnukset
  • Usean käyttäjän käytettävissä olevat tunnukset

jossa kuitenkin jätettiin avaamatta mitä tämä "ryhmää edustava" tarkoittaa.

Alkuperäisestä ehdotuksesta pääteltynä tämä "ryhmää edustavat" olisi tarkoittanut samaa kuin "esimerkiksi yrityksen, tuotemerkin tai yhdistyksen mukaan nimetyt käyttäjätunnukset", mutta kun tämä lisämääre poistettiin, niin se, mitä ilmaisulla "ryhmää edustava" tarkoitetaan usean käyttäjän käytössä olevien tunnusten lisäksi, jäi käytännössä kokonaan vaille määrittelyä.

Ja lisäksi, jos tuo ensimmäisen ehdotuksen mukainen muotoilu olisi säilytetty, niin usein toistuvat eri perustapaukset (pelkkä organisaation nimi, jokin asema jossain organisaatiossa, yksilöivä tunnus, jossa on organisaation nimi) olisivat jääneet käytännössä tällöinkin ilman kannanottoa.

Kun näin on, niin mielestäni näistä muotoiluista varsinkin nykyisen käytäntöön päätynyt on niin epämääräinen, että siitä on täysin mahdoton varsinkaan wikipediaan tunnuksen luomista suunnittelevan uuden käyttäjän päätellä, mitä sillä tarkoitetaan. Jos siihen olisi jätertty edes tuo ensimmäisen ehdotuksen viimeinen lause, niin siitä vähän voisi edes yrittää hahmottaa mitä on tarkoitettu. Mutta jos muuten tarkoitetaan "esimerkiksi yrityksen, tuotemerkin tai yhdistyksen mukaan nimettyä käyttäjätunnusta", niin miksei sitä voinut sanoa suoraan, vaan piti poistaa tämä selkeyttävä määre ja jättää vain epämääräinen "ryhmää edustava", vaikka esimerkiksi käyttäjätunnus, joka yksilöi fyysisen käyttäjän ja samalla sisältää yhteisön nimen, ei edusta ryhmää vaan kyseistä yhtä käyttäjää, joka mahdollisesti muokkaajana edustaa jotain yhteisöä. Sillä eihän "yritys tai yhdistys" ole mikään "ryhmä", vaan yleisempi yläkäsite tällaisille on "organisaatio" tai "yhteisö". Eli kun tuotakaan vähää yksilöintiä ei ollut, niin mistä lukijan oletettaisiin löytävän sanan "ryhmä" tässä käytetty suomen yleiskielestä poikkeava merkitys? - Ja lisäksi tuotemerkit eivät ole edes yhteisöjä, vaan niiden käytön kielto kuuluu siihen kategoriaan, joka en-wikin käytännössä on nimellä "promotional names". Samoin kuin jos haluttaisiin kieltää ryhmään viittamattomat mutta yhteisön nimen sisältävät tunnukset, kieltoperuste niille ei olisi, että ne olisivat ryhmää edustavia, koska ne eivät edusta mitään ryhmmää. Korkeintaan ne voisivat olla käyttäjän edustamaan yhteisöön viittaavia, mikä taas tarkoittaisi sitä, että en wikin kategoriaan "promotional names" luettaisiin meillä paitsi en-wikin tapaan pelkästä organisaationimestä koostuvat tunnukset, myös yhden fyysisen käyttäjän yksilöivät tunnukset, jotka sisältävät yhteisön nimen tai viittaavat siihen. - Ja tämä taas on täysin mahdollinen positio ja edustaisi kategorian "promotional names" tiukempaa tulkintaa. - Mutta jos tähän päädytään, niin se tulisi käytännössä kirjoittaa auki, koska nyt sen jäljille, mitä käytäntö oikeasti edes tarkoittaa pääsi vasta kun etsi lopullisesta käytännöstä tuon ehdotuksesta poistetun rivin, joka vasta kertoi, mistä muutoksessa todellisuudessa oli kysymys. Koska eiväthän yhteisöt ole "ryhmiä" vaan yhteisöjä. Eli nyt kokoko käytännön sisältö jää "perimätiedon" varaan, joka vasta keskusteluja ja ehdotuksia tulkitsemalla on avattavissa edes siltä osin, mitä tosiallista tavoitteena olevaa asiaintilaa koko käytäntö edes ylipäänsä tarkoittaa.

- Oma keskustelunsa sitten olisi, onko noudatettu menettely oikea ja perusteltu vaiko ei. - Mutta ennen kuin siitä voidaan edes keskustella, pitäisi vielä varmistaa, onko tuo tulkintani yllä käytännön faktisesta sisällöstä edes oikea, jotta siitä voisi edes keskustella. Nythän tietoa siitä ei ole muualla käyttäjätunnusten estohistorioissa ja niiden muistissa, jotka käytäntöä ovat soveltaneet, koska itse käytännöstä on, vaikka sen kuinka päin lukisi, mahdoton tietää, mitä sillä on tarkoitettu (ennen kuin sattuu lukemaan tuon ensimmäisen ehdotukseen sisältyneen poistetun rivin), kun käytännössä asiat määritellään lyhyellä epämääräisellä ja suomen yleiskielestä sekä muiden wikien käytäntöjen vastaavista käsitteistä määrittelyltään poikkeavalla ilmaisulla, jonka merkitystä on mahdoton mistään päätellä (paitsi käytäntökeskustelun poistetusta rivistä!), ja jota myöskään ei ole avattu esimerkeillä.

Englanninkielisen Wikipedian vastaavassa käytännössä luetellaan kohdissa "promotionanal names" ja "Usernames implying shared use" konkreettisia esimerkkejä siitä, minkä muotoisia tunnuksia kokemuksen perusteella on tarjottu näissä kahdessa eri kategoriassa ja esitetään mitkä esimerkeistä ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä.

Koska näiden esimerkkien mukaisia käyttäjätunnuksia jatkuvasti kuitenkin tarjotaan yhtä lailla tarjotaan meilläkin, niin yhtä lailla meilläkin tulisi olla kanta näihin useimmin tarjoittuihin perustapauksiin, sen sijaan että kanta näihin on verhottu mitään tarkoittamattomiin epämääräisin ilmauksiin kokonaan toista asiaa tarkoittavan otsikon alla tai sen sivulauseena vailla lisäperusteluja. Sivuseikka siihen nähden on, olisiko kanta meillä sama vai eri kuin jossain muussa wikissä, kunhan se kanta selvästi lukisi jossain. - Ja tietysti mielellään kanta saisi olla myös hyvin perusteltu yleisimmillä, muissa yhteyksissä hyväksytyillä periaatteilla, jotka osaltaan sitovat kannanmuodostusta näissä asioissa.

En-wikin käytännössähän on kaksi tätä sivuaa alakohtaa: "Promotional names" (ja siihen shortcutit corpname, prodname, groupname, orgname) ja "usernames implying shared use". Eli jos puhutaan "ryhmästä", niin ei ryhmä suomen kielessäkään ole mikään yleiskäsite erilaisille yhteisöille, vaan tässä yhteydessä rinnakkainen käsite käsitteille yhtiö, tuotemerkki, organisaatio. Eli en-wikissä ongelmana nähdään toisaalta a) tuote-, yritys-, yhteisö- tai ryhmäpromootio ja toisaalta b) tapaukset, joissa käyttäjätunnus ei sulje pois sitä, etteikö tunnus voisi olla joko samaan aikaan tai eri aikoina eri fyysisen henkilön käytössä. Ja tämän perusteella tietyn muotoiset tunnukset on sallittu ja tietyn muotoiset kielletty.

Mutta me täällä emme nyt edes varmasti tiedä tiedä, minkä muotoiset on sallittu ja minkä muotoiset on kielletty, koska tätä ei ole kirjattu mihinkään paitsi käytäntömuutosta koskeneessa keskustelussa käytäntöehdotuksen poistetulle riville (sic!).

Samoin kuin ei ole kirjattu perusteita, miksi jonkin muotoiset tunnukset on sallittu ja jonkin muotoiset kielletty (vrt. en-wikin "promotional names" ja "shared use"). Vaan se mistä on keskusteltu, on yhden epämääräisen sanan lisääminen sattumanvaraiseen kohtaan käytäntösivua määrittelemättä lainkaan(muualla kuin käytäntöehdtuksen poistetulla rivillä!) mitä lisäys edes tarkoittaa, tuloksella että kukaan, eikä varsinkaan käyttäjätunnuskäytäntösivua lukeva käyttäjätunnuksern perustamista suunnitteleva tuleva käyttäjä, voisi tietää, minkä muotoiset tunnukset tarkasti ottaen ovat sallittuja tai kiellettyjä.

Ja jos nyt siis haluttaisiin esimerkiksi kieltää minkä tahansa yhteisön nimen sisältävät tunnukset silloin kun niillä on tarkoitus viitata siihen todelliseen asiaintilaan, että käyttääjä tekee muokkauksiaan tämän yhteisön edustajana ja käyttää tunnustaan yksin, niin silloin tämä edustaisi kategorian "promotional names" en-wikiä tiukempaa tulkintaa, joka sinällään on täysin mahdollinen. Mutta nimi sille ei silloin olisi "ryhmää edustava" (Mikä se "ryhmä" siinä on? Onko Firma Oy tai Suomen perheyritysten liitto ryhmä? Yhteisöjä tai organisaatioita ne kyllä ovat.) yksinkertaisisti jotain sen tapaista kuin "yhteisön mukaan nimetyt", niin kuin alkuperäisessä ehdotuksessa olikin.

Mutta perusteita kieltää yhteisön mukaan nimetyt tunnukset tulee kahdesta suunnasta: a) jaetut tunnukset ja b) promotional use (mitä se nyt olisikaan suomeksi). Ja lisäksi näitä mahdollisia tunnuksia on eri muotoisia, joista osa on kielletty näistä yhdellä ja osa toisella perusteella. - Ja osa esim. en-wikissä jopa sallittu.

Ja silloin siis ilmeisesti kohdassa "promotional names" tämä nykyisessä käytännössä (sikäli kuin olen sen tässä poistetun rivin perusteella oikein tulkinnut) merkitsisi tiukempaa kantaa kuin esim. en-wikissä siihen, saako käyttäjätunnus edes sisältää yhteisön nimeä, silloinkin kun tunnuksen muoto selvästi sulkee pois jaetun käytön.

Ja tällöin taas, jos itse sisältöä ajattelee, loogisesti varmaan kumpikin positio on mahdollinen: joko sama käytäntö kuin en wikissä tai sitten tämä promotionaalisuuden tiukempi tulkinta.

Mutta silloin tietysti muutosta olisi pitänyt myös seurata muutoksen tarkan sisällön aukikirjoittaminen käytäntöön suhteessa niihin konkreettisiin käytännön tapauksiin, joita uudet käyttäjät joka tapauksessa käyttäjäniminä jatkuvasti tarjoavat. Kun käytäntö nyt määritellään sanoilla "ryhmää edustava", siitä ei edes wikipedian vakiokäyttäjä saati vasta käyttäjätunnuksen luomista suunnitteleva voi tietää, mitä se tarkoittaa, koska käsitteen käyttö tässä poikkeaa yleiskielestä ja perustuu keskustelussa esitettyyn mutta toteutuneesta käytännön versiosta poistettuun määritelmään.

Koetin tutkia vielä käytäntöä myös de-wikistä: https://de.wikipedia.org/wiki/Hilfe:Benutzerkonto_anlegen#Hinweise_zur_Wahl_des_Benutzernamens kun jostain syystä käyttäjätunnuskäytännölle ei ollut interwikeissä de-interwikiä, mutta kun saksan sanakirja oli hukassa niin en ihan saanut selvää. Sv-wikissä taas asia oli ilmaistu ruotsalaiseen tapaan käyttäjän harkintaan luottaen: "Företagsnamn riskerar att uppfattas som reklam, och är därför ofta inte så bra."

Mutta oikeastaan tuo keskustelu, joka silloin käytiin oli kovin lyhyt ja siinä oli osallistujia varsin vähän, eikä mitään perusteita kirjattu sen paremmin käytäntöön kuin keskusteluun. - Ja näin siis mahdolliisia perusteita ei kai ole olemassa ainakaan kirjattuina missään.

Ja sekin mitä on kirjattu, on kirjattu hyvin vaikeasti ymmärrettäväälä tavalla. Eli onko nyt esim. Kansallisarkisto "ryhmä"? (Vähän sama kuin "onko Lada kone vai laite?") Sekin kysymys on konkreettisessa tapauksessa käsittämätön. Itse ymmärtäisin sanan "ryhmä" tässä lähinnä samaksi kuin "position in an organisation" silloin kun se koostuu useasta samassa asemassa olevasta henkilöstä (so. esim. Kansalliarkiston tiedotustiimi, sikäli kuin siellä sellainen sattuu olemaan). Eli suomen yleiskielellä käytäntö jää käsittämättömäksi. Jos on haluttu kieltää organisaation nimen sisältävät käyttäjätunnukset, niin miksei ole kirjoitettu, että "organisaation nimen sisältävät käyttäjätunnukset"? (Jotain tämän suuntaista alkuperäisessä ehdotuksessa olikin, mutta se missasi perusteet, joita oli mallina ollessa en-wikin käytännödssä kaksi eikä vain yhtä.

- Mutta toisaalta sitä, mitä mahdollisesti on haluttu (EDIT: ja millä perustein), on mahdoton tietää, kun keskustelussa on vain muutama kommentti parista krypitisestä sanamuodosta.

--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 11.24 (EEST)

LISÄYS: Kun luin tuon keskustelun vielä kerran uudestaan, niin hämmästyin entistä enemmän: Nythän täällä on ilmeisesti muistivaraisesti väitetty, että yhteisön nimen sisältävät käyttäjätunnukset ovat kiellettyjä käytännön perusteella. Kuitenkin se missä noin sanotaan oli Käyttäjä:Harrivn ehdotus, jota ei hyväksytty keskustelussa käytäntömuutokseksi siten kuin Käyttäjä:Ochs kirjasi keskustelun lopputuloksen ja joku käyttäjä muutti sen käytäntöön, vaan Käyttäjä:Laxin ehdotus, jossa mitään tällaista ei sanottu (tai sitten sanottiin tarkoituksellisen epämääräisellä ilmaisulla, josta ei ota selvää vanha Erkkikään saati käyttäjätunnuksen luomista suunniiteleva mahdollinen tuleva käytäjä). Eikö käytännöt pitäisi kirjoittaa niin, että niistä saisi selvää ilman mitä kremlologia ja kabbalistiikkaa?

Sanoisin että jos useampi useampi tuohon keskusteluun osallistumaton pantaisiin tulkitsemaan, mitä tuossa oikein päätettiin, niin toistettavuuden kriteeri ei täytyisi ja kahta samaa tulosta tuskin saataisiin. Tai jos joku meinaa tietävänsä, mitä tuo käytäntö oikeasti tarkoittaa, niin kertokoon. Mielestäni se ei tuosta käy ilmi kuin muistinvaraisena perimätietona.

Ajatus, että mahdolisimman hämärä, epäselvä ja käsittämätön käytäntö mahdollistaa "joustavan" toiminnan vastaisuudessa, ei yksinkertaisesti toimi. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 14.55 (EEST)

--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 11.24 (EEST)

Huomioita kommenttien pituudesta

Valitettavasti 8600 tavun mittainen kommentti on liian pitkä. Tajunnanvirtanuppia vähän lounaaseen, kiitos. --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Jo Urjanhain pari edellistä yli 5000 tavun kommenttia saivat minut lopettamaan tämän keskustelun seuraamisen. Jos tässä keskustelussa päädytään ohjeistuksen muuttamiseen, niin uusi ohjeistus tulee useimmille yllätyksenä, sillä aika harva on jaksanut lukea koko keskustelua. --Otrfan (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.09 (EEST)

Kolmesta ensimmäisestä kommentistani sain eräältä käyttäjältä kiitoksen, joten ainakin sinne asti jaksoi joku lukea. Jos ette muuta jaksa lukea, niin lukekaa lihavointeja sisältävä kappale. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

Tai jos ette jaksa sitäkään lukea, niin keskustelua voidaan jatkaa alla Käyttäjä:Susannaanasin kommentin pohjalta. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

LUKEKAA NYT EDES TUO LIHAVOINTEJA SISÄLTÄVÄ KAPPALE TUOSTA YLÄPUOLELTA, NIIN SAATTE ASIASTA KÄSITYKSEN. (Pitäiskö tämä laittaa vielä <blink>vilkumaankin</blink>?) --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 23.07 (EEST)

Vielä Hartzin kommenttiin: Ei tämä ollut tajunnanvirtaa vaan valmistelutyötä, jonka tein palkattomana vapaaehtoisena. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 10.59 (EEST)

Vastustan varmuuden vuoksi aivan kaikkea tässä esitettyä. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.12 (EEST)

Jatketaan sitten lyhyemmän kommentin pohjalta alla.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

Kommentteja kommenttien pituutta käsitelleisiin kommenteihin

Käsitykseni mukaan koko keskustelu jo ennen omia pitkiä kommenttejani on tulosta liian lyhyestä keskustelusta kun nykyinen käytäntö muotoiltiin. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

Eli kun siitä, mitä nykyinen käytäntö tarkoittaa ei ota selvää edes viisi vuotta muokannut wikipedisti kuin kysymällä, niin miten siitä voisi saada selvää käyttäjätunnuksen luomista suunnitteleva mahdollinen tuleva muokkaaja? Kysymällä selviää, mitä käytäntöön kirjatut merkkijonot kuulemma tarkoittavat, mutta jos ne tarkoittavat sitä mitä niiden sanotaan tarkoittavan, mutta mitä ei ole kirjattu mihinkään, niin miksei sitä, mitä ne (mahdollisesti?) tarkoittavat ole voinut kirjoittaa selvällä suomen kielellä suoraan näkyviin? --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 00.29 (EEST)

Eli en ole edes yllä voinut esittää mitään, kun ei ole eds varmuutta, mikä nykyinen käytäntö on. Sen puoleen siis vastustus menee hukkaan. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 00.29 (EEST)

ALLA ON AIHEESTA LYHEMPI KOMMENTTI, JONKA POHJALTA VOIDAAN JATKAA KESKUSTELUA.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

Mielestäni seuraavat käytännöt täytyisi vakinaistaa:

• Pitäisi sallia, ei velvoittaa, käyttäjätunnukset, joissa henkilö ilmoittaa omat sidoksensa, esim Susanna Ånäs (WMFI). Seuraus on ilmeisesti se, että tämä tunnus velvoitetaan merkittäväksi henkilön pääkäyttäjätunnuksen altteriksi. Omien sidoksien ilmaisemiseen riittää myös sidoksista kertominen käyttäjäsivulla.
• Pitää sallia organisaatiotunnukset, joita käytetään GLAM-aineistolatauksiin, ja myös kirjata käytäntö. Commonsin käytännöistä riippumatta nämä tunnukset ovat globaaleja ja näkyvät myös fi-wikissä (eikö niin?). Tämän käytännön mukaisesti nykyisellään pitää tunnuksen kotisivulla ilmoittaa tunnusta kulloinkin operoiva henkilö. Tätä valvotaan Commonsissa.

--Susannaanas (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 12.22 (EEST)

Jos tätä ei vastusteta, niin en näe tälle estettä. Lisähuomiot:

• Ensimmäisen kohdan osalta siitä, mikä todellisuudessa on nykyisen käytännön sisältö, ja sitä myötä sen perustelut, ei ole olemassa selvyyttä, koska se, mikä on käytännön sisältö, ei lue käytännössä. Mutta jos mielipiteitä tai perusteluja Susannaanasin ehdotusta vastaan ei esitetä, niin ehdotus voitaneen hyväksyä. Tai jos on muunlaisia näkemyksiä ja perusteluja, niin niitä voi esittää tässä keskustelussa nyt tai vaieta seuraavaan keskusteluun asti.

• Toisen kohdan osalta (GLAM-aineistolataukset) voitaneen menetellä siten kuin Zache ylempänä esitti, so. sallia ne rinnastaen ne tässä suhteessa eräisiin bottitunnuksiin. Ja tässä myös mainittiin kai, ettei näitä tunnuksia tällöin käytettäisi muuhun kuin aineistolatauksiin.

• Muut lisähuomiot: 1) Wikipedia:Altteri ei tarvitse tämän takia muutoksia: saa käyttää joko vain yhtä tunnusta tai saa käyttää altteria sen mukaan miten on tarvetta, ja altteri pitää merkitä altteriksi. Vapaaehtoisesti saa merkitä, minkä tunnuksen altteri on kysessä niin kuin tähänkin asti. 2) Jos katsotaan, että organisaatio saa näkyä tunnuksessa, niin tämän ei tietenkään tarvitse olla velvoite, vaan velvollisuus ilmaista sitoumuksensa on mahdollista ja lienee silloinkin kun se on ilmaistu välillisesti tunnuksessa hyvä täyttää maininalla esim. käyttäjäsivulla. 3) Siitä mikä on nykyisen käyttäjätunnuskäytännön todellinen sisältö, ei liene kellään käsitystä. Sen voisi nyt tässä pyrkiä määrittelemään selvällä suomen kielellä, tai vaihoehtoisesti tehdä koko määrittelytyön alusta uudelleen, että tiedettäisiin edes käytännön tuleva sisältö.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

En ole ollut käyttäjäsääntöjä määrittelemässä, joten en tiedä käytäntöä enkä ehdi nyt kaivellakaan. Mutta pitäisikö tätä keskustelua nyt jatkaa tuolla käyttäjätunnusohje-sivulla ja järjestää siellä vaikka jonkin sortin äänestys siitä, pitäisikö ohjetta vähän päivittää lisäämällä esimerkkejä tai perusteluja ja kertoa, mitkä ovat hyviä tunnuksia ja mitkä eivät. --Jjanhone (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Voisi sopia sinne (ja samalla linkittää tai vaihtoehtoisesti siirtää sinne tämän keskustelun). Päivitystä ohje mielestäni kaipaisi kiireellisimmin sen suhteen, mitä sillä oikein alun alkaen nykymuodossaan on tarkoitettu, koska nyt tämä ohjeen todellinen sisältö on ymmärtääkseni lähinnä muistiedon ja kirjaamattomien varassa. Tai jos tästä ei saada selvää, niin pitää miettiä edellisenversion pohjalta uudelleen. --Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 18.04 (EEST)

Äänestys aloitettu: [12]. --Jjanhone (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 18.22 (EEST)

Kirjoitin yhteenvedon ja aloitin aloitin kysymyslomakkeen rakentamisen sinne samanaikaisesti. Talletan ne kohta. EDIT: Kun Jjanhone teki paremman aloituksen, niin piilotin omani ja jatkoin Jjanhosen aloittamaa ketjua.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 19.24 (EEST)

Menettelytapahuomio

Jäsensin nyt yllä olevan keskustelun tekstiä avattava-mallineilla vielä lisää. Toivottavasti tämä auttoi. --Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 00.47 (EEST)