Widukind
Widukind tai Wittekind (noin 755 – 7. tammikuuta 810) oli saksipäällikkö ja saksien itsenäisyyden ja pakanallisen uskon puolustaja.
Kun Kaarle Suuri oli alistanut saksit vuonna 777, Widukind pakeni tanskalaisten luo. Widukind palasi kotiseuduilleen sen jälkeen, kun Kaarle Suuri oli lähtenyt Espanjaan. Widukind nostatti saksit kapinaan, ja saksit alkoivat tehdä ryöstöretkiä frankkien hallitsemille alueille. Myös vendit ja friisit yhtyivät kapinointiin.[1]
Kaarle Suuren Espanjan-retki oli keskeytettävä, kun arabien ja baskien vastarinta olikin odotettua voimakkaampaa. Retken aikana alkoivat Widukindin johtamat valtakunnan pohjoisosan saksit kapinoida. Kaarle teloitutti 4 500 saksitaistelijaa lokakuussa 782 Verdenin verilöylyssä. Sekään ei lopettanut kapinaa. [2]
Saksien ja frankkien taistelu laantui vasta kun Kaarle Suuri sai Widukindin kääntymään kristityksi. Widukind ja suuri joukko hänen seuraajiaan kastettiin vuonna 785. Kasteen jälkeen hän joutui ilmeisesti viettämään loppuelämänsä vankina luostarissa[3] Tarinoiden mukaan hän kuitenkin rakennutti kääntymisensä jälkeen useita kirkkoja. Toisten legendojen mukaan Widukind ratsasti ennen kastettaan mustalla hevosella ja sen jälkeen valkealla.
Lähteet muokkaa
- ↑ Widukind (Wikisource) Catholic Encyclopedia. 1913. New York: Robert Appleton Company. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria, osa 7. Euroopan synty, s. 101–102. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.
- ↑ Germany Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.1.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Widukind Wikimedia Commonsissa
