Wickström (yritys)

Wickström-Veljesten Moottoritehdas Oy (Bröder Wickströms Motorfabriks Ab) oli suomalainen vuonna 1906 perustettu metalliteollisuusyritys, joka toimi Vaasassa. Yritys valmisti veneiden sisämoottoreita ja maamoottoreita. Lisäksi valmistettiin moottorivinttureita, sähkövoimalaitoksia ja moottoripumppuja.

Wickströmin Moottoritehtaan perustivat 1906 veljekset John (Johannes) Wickström (1870–1959) ja Jacob Wickström (1874–1955). He olivat olleet siirtolaisina Yhdysvalloissa Chicagossa jossa John Wickström oli työskennellyt Caloric-kuumailmamoottoreita valmistaneessa yrityksessä ja opiskellut insinööriksi. Hän rakensi vuonna 1898 ensimmäisen Chicagossa valmistetun automobiilin nimeltään Caloric I. John Wickström johti Wickströmin Moottoritehdasta kuolemaansa saakka 1959.

Ensimmäinen Wickströmin valmistama, lamppumoottoriksi kutsuttu moottori oli kaksitahtinen kaksoismäntämoottori, jossa samassa sylinterissä oli kaksi vaiheittain eri suuntiin liikkuvaa mäntää ja kampiakseli sijaitsi sylinterin sivussa. Sytytys hoidettiin kuumennettavalla sytytinputkella. Moottori oli kuitenkin teknisesti monimutkainen ja sen käyntivarmuus oli huono. Wickström keskittyi alkuvaiheessa markkinoimaan moottoreitaan kalastajille, sillä Wickströmin valmistamat raskaat ja hidaskäyntiset petrolimoottorit eivät sopineet huviveneisiin, joissa käytettiin amerikkalaisvalmisteisia nopeakäyntisiä bensiinimoottoreita. Wickströmin petrolimoottoreita myytiin myös maaseudulle korvaamaan puimakoneiden voimalähteinä käytettyjä lokomobiilejä.

Vuonna 1909 Wickströmin Moottoritehdas siirtyi Onkilahden rannalla sijainnesta hirsirakennuksesta uusiin tiloihin Vaasan Vaskiluotoon ja tehtaalle hankittiin työstökoneet Yhdysvalloista. Uuden tehtaan voimanlähteenä oli 4,5-hevosvoimainen petrolimoottori, joka käytti tehtaan työstökoneita valta-akselin ja hihnojen avulla. Samana vuonna aloitettiin magneettosytytyksellä varustettujen 3,5-hevosvoimaisten nelitahtimoottoreiden valmistus ja luovuttiin samalla kaksoismäntämoottoreista. Wickströmin moottori maksoi tällöin 700 markkaa eli saman verran kuin hevosesta maksettiin. Moottorien tuotanto alkoikin kasvaa nopeasti ja vuonna 1913 aloitettiin myös vienti Venäjälle Robert Runebergin välitysliikkeen Bureau Vegan kautta. Ensimmäisen maailmansodan alettua 1914 Wickström valmisti moottoreita Venäjän armeijalle noin 200 koneen vuosivauhtia.

Suomen sisällissodan aikana valmistusmäärä putosi 136 moottoriin ja sytytyksessä käytettyjen magneettojen pula haittasi moottorien valmistusta. Sodan jälkeen Venäjän markkinat sulkeutuivat ja viennissä keskityttiin lähinnä Baltian maihin. Vuonna 1929 Wickström valmisti vuodessa 920 moottoria ja tehtaan palveluksessa oli 130 työntekijää. Tehdas valmisti kahdeksaa eri venemoottorityyppiä ja kolmea maamoottorityyppiä. Wickströmistä oli tullut 1920-luvulla Suomen johtava venemoottorien valmistaja mutta näihin aikoihin sen kovaksi kilpailijaksi tuli vuonna 1920 perustettu vaasalainen Suomen Moottoritehdas.

1930-luvun alun lamakauden hellitettyä Wickström teki 1934 suuren kaupan merimoottoreista Neuvostoliittoon. Samoihin aikoihin siirryttiin moottoreissa umpipäisistä sylintereistä, joissa sylinteri ja sylinterikansi olivat samaa valukappaletta, irrotettavan sylinterinkannen käyttöön. Vuonna 1938 Wickström valmisti ennätykselliset 1 152 moottoria ja vuonna 1939; 1 151 moottoria. Sotavuosina Wickström valmisti kranaatteja sekä eri merkkisiin autoihin varaosia, koska varaosien tuonti ulkomailta oli sodan aiheuttaman pula-ajan vuoksi tyrehtynyt. Sotien jälkeen valmistettiin sotakorvaustöinä dieselmoottoreita ja moottorivinssejä.

1950-luvulla maamoottorien kysyntä alkoi tyrehtyä maaseudun sähköistämisen ja traktorien yleistymisen myötä jolloin venemoottorien osuus Wickströmin moottorien tuotannosta kasvoi vuonna 1956 jo 80 prosenttiin. 1950-luvun alussa Wickström alkoi valmistaa petrolimoottoreita kevyempiä ja nopeakäyntisempiä dieselmoottoreita. Vuonna 1958 esiteltiin petrolikäyttöinen W-moottorisarja, jossa moottorien teho kasvoi sylinterien määrän kasvaessa. 1950-luvun lopulla tehtaan valmistamien keskimoottorien kilpailijoiksi tulivat ulkomailla valmistetut perämoottorit samalla kun perinteiset puuveneet alkoivat korvautua lasikuituveneillä. Keskimoottorien valmistuksessa Wickström ei myöskään enää pärjännyt hintakilpailussa ulkomaisten moottorivalmistajien, erityisesti japanilaisen Yanmarin ja ruotsalaisen Volvo Pentan kanssa.

Veljekset Wickströmin Moottoritehdas joutui vararikkoon maaliskuussa 1964. Ahvenanmaalainen laivanvarustaja Algot Johansson osti tehtaan koneineen ja moottorien valmistus jatkui Sally-varustamon tytäryhtiönä Vaasan Moottori -nimellä. Vaasan Moottori esitteli vielä uuden DR-dieselmoottorisarjan mutta tehdas ei pärjännyt hintakilpailussa ulkomaisten moottorivalmistajien kanssa. Moottoritehtaan toiminta päättyi kesällä 1980. Wickströmin moottoreita valmistettiin kaikkiaan noin 28 000 ja niitä vietiin noin 30 eri maahan. Wickströmin tehdasrakennukset siirtyivät kuljetusliike Yrjö Halmesmäen omistukseen. Nykyisin tiloissa hiekkapuhalletaan ja pohjamaalataan Wärtsilän merimoottoreita. Vuonna 1997 perustettu uusi yhtiö Oy Vaasan Moottori - Vasa Motor Ab toimittaa edelleen varaosia Wickströmin valmistamiin moottoreihin.

Kirjallisuutta

• Rauno Grönbacka : Marakatteja ja kissanpäitä: vaasalaisten moottoritehtaiden tarina - Markattor och katthuvuden: historien om motorfabrikerna i Vasa; käännös ruotsiksi Esko Pursiainen ja Jenni Roth. Vaasan Veteraaniautoseura, Vaasa 2014 ISBN 978-952-93-3896-2

Aiheesta muualla

• Wickström-Veljesten Moottoritehdas Osakeyhtiön pienpainatteita, Kansalliskirjasto Digitaaliset aineistot
• Wickström-venemoottoreiden esite vuodelta 1938, Vasaensis-ekirjasto
• Wickströmin moottoritehtaaseen liittyvää aineistoa, Vasaensis-ekirjasto
• Wickströmin moottoritehtaan vaiheet kootaan näytelmäksi, Vaasan ikkuna 23.10.2013^{[vanhentunut linkki]}
• Wickström-moottoriaiheisia videoita Youtubessa
• Veljekset Wickström Moottoritehdas O.Y., Suomen Kuvalehti, 16.12.1922, nro 50-51, s. 58, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot