Wegelius

Wikimedia-täsmennyssivu

Wegelius on suomalainen sivistyneistösuku.lähde? Osa sukuun kuuluvista on suomentanut nimensä, muun muassa muotoihin Valvanne, Vuorjoki ja Siivola.

Wegelius-suvun vaakuna.

Suku polveutuu vuonna 1682 kuolleesta talonpoika Tuomas Jaakonpoika Upasta, joka asui Seinäjoen Uppalan talossa. Hänen kuudesta pojastaan kaksi sekä kolmannen pojanpoika ottivat ajan tavan mukaan opin­tielle lähdettyään latinalaiselta kuulostavan sukunimen. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius.[1][2] Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.[3]

Suvun tunnettuja jäseniä muokkaa

Aakkosjärjestys muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Wegelius, Otava 1965
  2. Wegelius, Tietosanakirja. Osa 10, palsta –78. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak Jouko Vahtola ja Veli-Matti Autio: Wegelius (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. a b Valvanne, Väinö Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. a b Kuolleita: Sosiaalineuvos Kersti Vuorjoki. Ensimmäinen kätilötoimen tarkastaja oli kätilö koko sydämeltään. Helsingin Sanomat, 12.10.1991, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
  6. a b Vuorjoki, Arto: Synnytyslääkärin joulukirkko Duodecim. 23/1995. Viitattu 24.9.2023.