Wattieza
Wattieza on sukupuuttoon kuollut suku esihistoriallisia saniaismaisia puita.[1] Sukuun on sijoitettu maailman vanhimmat, ulkonäöltään jonkin verran nykyisiä palmuja muistuttaneet puut.[2] Wattieza-puita oli devonikaudella noin 380 miljoonaa vuotta sitten.[2] Puut olivat täysikasvuisina korkeintaan kymmenmetrisiä.[2] Wattieza-puiden aikakaudella maalla ei vielä ollut juurikaan muita eläimiä kuin nivelkaisia, hämähäkkejä, hyönteisiä ja äyriäisiä.[3] Nämä puut ovat kasvaneet maan päällä jo 140 miljoonaa vuotta ennen dinosauruksia.[3][4]
| Wattieza | |
|---|---|
 |
|
| Fossiili | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Luokka: | Cladoxylopsida |
| Lahko: | Pseudosporochnales |
| Suku: |
Wattieza Stockmans |
Fossiilit muokkaa
Kivettyneiden fossiilien perusteella on arveltu maapallon ensimmäisten metsien muodostuneen vajaan kymmenen metrin korkuisista Wattieza-puista.[1][3] Aiemmin vanhimmat tunnetut puut oli sijoitettu Archaeopteris-sukuun. Wattieza-puiden ensimmäiset fossiilit löydettiin jo 1800-luvun lopulla Gilboan fossiilimetsästä, mutta vasta 2000-luvun alussa parempien fossiililöydöksien perusteella on voitu arvioida miltä maailman vanhimmat puut näyttivät.[1][2]
Wattieza-puissa ei ollut varsinaisia lehtiä eivätkä ne muodostaneet harottavia oksia. Niiden latvaan kasvoi viuhkamaisia vuosikasvaimia, jotka putosivat uusien tieltä pois, joten pääosin puu oli paljasta runkoa nykyisten palmupuiden tapaan.[1][3]
Vaikutukset ilmastoon ja eliöihin muokkaa
Wattieza-metsillä oli suuri merkitys ilmakehän hiilidioksin sitomisessa ja osaltaan ne siten edistivät merkittävästi ilmastonmuutosta.[2][4] Ne auttoivat hiilidioksidipitoisuuksia vähenemään ja lämpötilaa laskemaan lähemmäs nykypäivän tasoa.[4] Ilmastonmuutoksen myötä kehittyi miljoonia vuosia myöhemmin isolehtisiä puita ja kasveja, jotka saivat Wattieza-puut lopulta kuolemaan sukupuuttoon. Wattieza-puista maahan pudonneet alkeelliset lehvästöt ja lahonneet osat tarjosivat myös ensimmäisille maalla vaeltaville eliölle ravintoa ja synnyttivät siten uudenlaisen ravintoketjun.[2]
Wattieza-suvun puut lisääntyivät itiöiden avulla. Niillä oli verrattain pieni juuristo ja rungon sisusta oli nykypuista poikkeavasti luultavimmin pehmeä.[3]
Devonikaudella ilmaantui myös Wattieza-puiden rinnalle niistä poikkeavia pysyvän oksiston ja laajan juuriston omaavia puita (Archaeopteris-suku).[1]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e Fossiilipuiden arvoitus ratkesi Tiede -lehti. 20.4.2007. Viitattu 13.01.2018.
- ↑ a b c d e f Stein, William E. & Mannolini, Frank & Hernick, Linda VanAller & Landing, Ed & Berry, Christopher M.: Giant cladoxylopsid trees resolve the enigma of the Earth’s earliest forest stumps at Gilboa Nature. 19.4.2007. Viitattu 13.01.2018.
- ↑ a b c d e Ingham, Richard: Found! World's oldest tree ABC - News in Science. 19.4.2007. Viitattu 13.01.2018.
- ↑ a b c Rowland, Paul: Tree stumps give clues how first forests started Wales Online. 30.4.2013. Viitattu 13.01.2018.