Wikipedia

Warta

joki Puolassa
Tämä artikkeli käsittelee jokea. Warta on myös kaupunki Łódźin voivodikunnassa.

Warta (puol. Warta, saks. Warthe) on Oderin oikeanpuoleinen sivujoki Puolan läntisessä keskiosassa. Se on 808 kilometriä[1][2] pitkä ja samalla Puolan kolmanneksi pisin joki. Joki saa alkunsa Zawiercien lähellä ja laskee Oderiin Kostrzynissa virraten Lubuszin, Ison-Puolan ja Łódźin voivodikuntien läpi. Suurimmat Wartan varrella sijaitsevat kaupungit ovat Częstochowa, Konin, Poznań ja Gorzów Wielkopolski.[2][a][b]

Warta
puol. Warta, saks. Warthe
Warta Wronkissa
Warta Wronkissa
Maanosa Eurooppa
Maat Puola
Voivodikunnat Lubusz, Iso-Puola, Łódź
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Oderin vesistö
Valuma-alue Wartan valuma-alue
Pinta-ala 54 519,56 km² [1]
Pääuoman pituus 808,2 km [2]
Yhtyy Oder
Joen uoman kohteita
Alkulähde Kromołów, Zawiercie [a]
  50.4925°N, 19.4933°E
Laskupaikka Kostrzynissa [a]
  52.5978°N, 14.6106°E
Läpivirtausjärvet Jeziorsko, Porajin tekojärvi
Sivu-uomat Noteć, Obra, Wełna, Prosna, Ner, Widawka, Liswarta
Taajamat Gorzów Wielkopolski, Poznań, Konin, Częstochowa
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 383 m mpy. [2]
Laskukorkeus 9 m mpy.
Korkeusero 373 m [2]
Pituus 808,2 km [2]
Kaltevuus 0,46 m/km
Keskivirtaama 195 m³/s (MQ) [a]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons
Oderin vesistöalueen jokia.

Joen kulku muokkaa

Joen pituus on 808 kilometriä, mutta se on aikaisemmin ollut pitempi. Joen uomaa on muokattu oikaisemalla ja syventämällä joitakin osuuksia. Vesiliikenteen tarpeita ajatellen on joen vaikeita kohtia ohitettu kanavilla. Joki onkin purjehdittavissa Kostrzynistä, eli Oderin yhtymäkohdasta, ylös Koniniin asti, mikä tekee noin puolet Wartan pituudesta. Joki virtaa hitaasti pehmeässä maaperässä, minkä vuoksi se on luontaisesti meanderoinut kovasti ja katkenneita mutkia eli makkarajärviä esiintyy koko sen pituudelta. Joki kulkee Puolan alankoalueella maalaismaisemien keskellä.[2]

Joki alkaa lähteestä Krakovan–Częstochowan ylängöltä (Puolan Jura) Mrzygłódin kylässä Zawiercien kaupungin itäpuolella. Samalta ylängöltä saavat alkunsa myös Veikseliin yhtyvät joet Pilica ja Przemsza. Warta virtaa aluksi pohjoiseen ja laskee siellä alas Puolan alangolle lähellä Radomsko. Joki saapuu monihaaraiseksi jakautuneena Sieradziin ja Wartaan.[a]

Nerin yhtyessä siihen saapuu Warta historialliseen Iso-Puolaan ja virtaa täällä länteen Koninin ja Pyzdryn kautta. Jokeen yhtyy Prosna, jonka jälkeen se saapuu Śremiin. Joki kääntyy pohjoiseen ja virtaa Posenin ja Obornikin läpi, missä siihen yhtyy Wełna, ja kääntyy sitten uudestaan virtaamaan länteen päin. Sen jälkeen Warta ohittaa Międzychódin ja siihen yhtyy Skwierzynassa Obra. Joki kääntyy taas pohjoiseen ja siihen yhtyy Santokissa Noteć, minkä jälkeen se kääntyy kolmannen kerran länteen päin. Siellä se saapuu historialliseen Neumarkiin. Joki virtaa Gorzów Wielkopolskin läpi ja kääntyy lounaiseen suuntaan. Joki yhtyy Oderiin Kostrzyn nad Odrąssa 180 metriä leveänä sivujokena. Yhtymäalue on alavaa ja soistunutta. Sinne on perustettu Wartan jokisuiston kansallispuisto.[a]

Vesiliikenne muokkaa

Vesiliikenteellä on pääsy Itämereltä Oderinhaffin kautta Oderiin. Oderin vesiliikenne nousee myös ylös Wartan pääuomaan ja sen sivujokiin. Osa liikenteestä kulkee Notećin kautta Veikselille Bydgoszczin kanavaa myöten Bydgoszczissa. Notećin latvavedet on yhdistetty Wartan uomaan Koninissa Warta-Gopłon kanavalla.[c] Warta on osa vesiliikenteen E70-reittiä. Wartan laivaväylän syväys on 2,00–2,20 metriä ja vesireitin pituus alajuoksulta Koniniin on 425 kilometriä.[a]

Wartan valuma-alue muokkaa

Yleistä muokkaa

Warta on Oderin suurin sivujoki kahdella eri tavalla ilmoitettuna. Wartan pituus on 808 kilometriä, kun taas seuraavaksi pisin sivujoki on 279 kilometriä pitkä Bóbr. Lisäksi Warta on pitempi joki kuin Wartan yhtymäkohdasta mitattu Oderin latvauoma. Wartan valuma-alueen pinta-ala on 54 520 km² [1] (tai 54 607 km² [2]), mikä on noin 46 % Oderin koko vesistöalueen pinta-alasta 118 861 km². Koko valuma-alue jää Puolan rajojen sisälle.[1]

Warta on Puolan rajojen sisällä virtaavista joista Veikselin jälkeen toiseksi pisin joki ja Puolassa osittain virtaavista joista Oderin jälkeen kolmanneksi pisin joki.[c]

Ilmasto muokkaa

Valuma-alueen ilmasto on ollut mannermainen. Ilmasto on kuitenkin muuttumassa ja valuma-alueella on lisääntyvissä määrin alkanut vaikuttaa Länsi-Euroopan suunnalta tulevat sääilmiöt. Alueen sadanta vaihtelee 500–600 millimetrin välillä, joka on noin puolet tai kolmasosa Oderin vesistöalueen länisosien vuoristojen sadannasta. Wartan valuma-alueella esiintyy tulvia harvemmin kuin Oderin valuma-alueen länsiosissa.[3]

Virtaamia muokkaa

Wartan arvioidut virtaamat Oderin yhtymäkohdassa

Tässä yhteydessä ei ole käytettävissä Wartan varrella suoritettuja virtaamien mittaustuloksia. Sen sijaan käytettävissä on Oderin varrella Wartan yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella sijaitsevien kahden mittausaseman tulokset. Yläpuolinen Slubicessä sijaitseva asema ja siitä 132 kilometriä alempana sijaitseva Gozdowicen asema mittaavat Oderin virtaamia. Gozdowicen aseman tuloksissa näkyy Wartan mukanaan tuoma vesi. Mittausasemien virtaamien erotus ilmaisee kohtuullisen tarkasti Wartan todellisia virtaamia, vaikka asemien mittausjaksot eroavat toisistaan ajallisesti.[4][5]

Sivujokia muokkaa

Notećin on Wartan valuma-alueen suurin sivujoki, jonka pituus 388 kilometriä ja pinta-ala 17 331 km². Ne tekevät Notećista Wartan valuma-alueen suurimman sivujoen. Muita Wartan valuma-alueen suuria sivujokia ovat esimerkiksi Prosna (217 km, 4 917 km²), Drawa (186 km, 3 290 km²), Gwda (145 km, 4 947 km²), Obra (164 km, 2 760 km²) ja Liswarta (93 km, 1 559 km²).[1][6][7]

Wartan uoman jako ala-, keski- ja yläjuoksuihin ei ole löytynyt lähteistä. Tässä on käytetty yläjuoksun alarajana Widawkan yhtymäkohtaa ja alajuoksu alkaa Obran yhtymäkohdasta. Taulukossa käytetyt tiedot on löytynyt taulukon alle mainituista lähteistä, jotka on lisäksi eroteltu taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen.

Sivu-uoman
nimi
  		Etäisyys
Oderiin
(km) 		Pääuoman
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
MQ
(m³/s) 		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
pääuoma yhtyy Oderiin
Łęcza alajuoksu 24 1,–,1,6,–,–
Witna alajuoksu 15 1,–,1,6,–,–
Kłodawka alajuoksu 27 1,–,1,6,–,–
Noteć alajuoksu 391 76,6 17 302 1,–,1,2,2,2
Obra alajuoksu 171 9,9 2 760 1,–,1,2,2,2
Osiecznica keskijuoksu 38 294 1,–,1,6,6,6
Ostroroga keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Smolnica keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Sama keskijuoksu 40 395 1,–,1,6,–,6
Kończak keskijuoksu 23 1,–,1,6,–,–
Samica Kierska keskijuoksu 37 224 1,–,1,6,–,6
Wełna keskijuoksu 118 9,2 2 635 1,–,1,2,2,2
Trojanka keskijuoksu 20 148 1,–,1,6,–,6
Struga Owińska keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Główna keskijuoksu 37 0,8 247 1,–,1,6,6,6
Cybina keskijuoksu 41 1 213 1,–,1,6,6,6
Junikowski Strumień keskijuoksu 12 48 1,–,1,6,–,6
Kopel keskijuoksu 388 1,–,1,–,–,6
Mosińskin kanava keskijuoksu 26 1,–,1,6,–,–
Moskawa keskijuoksu 55 621 1,–,1,6,–,6
Lutynia keskijuoksu 63 561 1,–,1,6,–,6
Prosna keskijuoksu 227 17,4 4 917 1,–,1,2,2,2
Wrześnica keskijuoksu 49 355 1,–,1,–,–,–
Struga Zarzewska keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Powa keskijuoksu 44 1,6 370 1,–,1,6,6,6
Ślesińskin kanava keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Teleszyna keskijuoksu 53 1,–,1,6,–,–
Ner keskijuoksu 134 10 1 866 1,–,1,6,6,6
Wiercica keskijuoksu 23 1,–,1,6,–,–
Rgilewka keskijuoksu 44 1,–,1,6,–,–
Siekiernik keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Pichna Jeziorsko 1,–,1,–,–,–
Myja keskijuoksu 1,–,1,–,–,–
Widawka yläjuoksu 100 14 2 385 1,–,1,6,6,6
Oleśnica yläjuoksu 45 608 1,–,1,6,–,6
Liswarta yläjuoksu 93 1 559 1,–,1,9,–,9
Kiełbaska yläjuoksu 45 491 1,–,1,–,–,–
Postomia yläjuoksu 67 425 1,–,1,6,–,6
Radomka yläjuoksu 12 51 1,–,1,6,–,6
Mękwa yläjuoksu 1,–,1,–,–,–
Wiercica yläjuoksu 1,–,1,–,–,–
Stradomka yläjuoksu 20 257 1,–,1,6,–,6
Ordonka Porajin tekojärvi 7 1,–,1,6,–,–

Lähteet: 1 = [b], 2 = [6] ja Wikipedian 6 = puolankielisestä artikkelista

Järviä muokkaa

Drawan sivujoen latvoilla sijaitsevat Lubie ja Drawsko, Gwdan latvoilla Wielimie, Notećin latva-alueella sijaitsee Gopło. Wartan latvoilla on vielä Mesznan latvaoilla Powidzkie ja Wartan pääuomassa Porajin tekojärvi (Jezioro Porajiske) ja Jeziorsko.[1][8]

Wartan valuma-alueen pohjoisoissa on paljon epätasaisille moreenimaille tyypillisiä pikkujärviä. Esimerkiksi Sierakówin ympäristössä on laaja Sierakowin maisemansuojelualue (pl:Sierakowski park krajobrazowy), jossa on runsaasti tällaisia järviä.[b]

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Tieto on luettu saksankielisen wikipedian artikkelista de:Warthe.
  2. ↑ a b c Tieto luettu ACME:n Internetin karttapalvelusta.
  3. ↑ a b Tieto on luettu saksankielisen wikipedian artikkelista en:Warta.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f General information on the Odra river basin, International Commission for the Protection of the Odra River against Pollution, 2021, Viitattu 29.12.2021 (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Warta River Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.7.2020. (englanniksi)
  3. ↑ General information (PDF) (s.5–6) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Odra Basin (Station: Gozdowice), Grains Research and Development Corporation, Australia, Viitattu 28.12.2021 (englanniksi)
  5. ↑ Odra Basin (Station: Slubice), Grains Research and Development Corporation, Australia, Viitattu 28.12.2021 (englanniksi)
  6. ↑ a b Statistical Yearbook of the Republic of Poland 2017, Statistics Poland, s. 85-86, Viitattu 29.12.2021 (puolaksi),(englanniksi)
  7. ↑ Oder (kartta), Wikipedia Commons, Viitattu 29.12.2021
  8. ↑ General information (PDF) (s.7–11) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: de:Warthe & en:Warta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Warta&oldid=22113926”