Walter Runeberg

Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika. Hänen työnsä olivat aluksi ihanteellis-klassisia, liittyen lähinnä Bertel Thorvaldseniin, mutta myöhemmin hänen töihinsä tuli myös realismin piirteitä.

Walter Runeberg
Walter Runeberg, Gunnar Berndtsonin maalaama muotokuva vuodelta 1879.
Henkilötiedot
Syntynyt	29. joulukuuta 1838 Porvoo, Suomi
Kuollut	23. joulukuuta 1920 (81 vuotta) Helsinki, Suomi
Kansalaisuus	suomalainen
Taiteilija
Ala	kuvanveistäjä
Taidesuuntaus	klassismi
Kuuluisimpia töitä	J. L. Runebergin, Aleksanteri II:n ja Pietari Brahen patsaat
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämänvaiheita

Walter pääsi ylioppilaaksi yksityistodistuksella vuonna 1858. Hän opiskeli Kööpenhaminassa, Roomassa ja vuodesta 1876 Pariisissa. Kööpenhaminan nelivuotinen kausi sisälsi työskentelyä Bertel Thorvaldsenin opissa olleen H. V. Bissenin ohjauksessa. Tällöin hän omaksui uusklassismin ihanteita, joiden mukaan taiteen tulee vaikuttaa ihmisiin ylevöittävästi ajatuksen ja tunteen puhtauden ja muodon kauneuden avulla. Ranskan-kausi toi mukanaan realismin näkemyksiä, mutta pääosin Runeberg pysyi uusklassismin kannalla. Hänen teoksiaan on muun muassa Apollon ja Marsyas (1874), Suomen ensimmäinen suuri marmoriveistos, joka toteutettiin arpajaisista saaduilla varoilla. Walter Runeberg sai filosofian kunniatohtorin arvon vuonna 1907.

Walter Runeberg oli naimisissa 1867–1916 Lina Elfvingin (k. 1916) kanssa.

Tuotanto

Runebergin tuotannon valtajuonteena ovat muotokuvat, joita hän teki aikansa pohjoismaisista merkkihenkilöistä ja suomalaisista suurmiehistä. Hänen töitään ovat muiden muassa Johan Ludvig Runebergin muistomerkki Helsingin Esplanadin puistossa ja Aleksanteri II:n muistomerkki Senaatintorilla sekä Pietari Brahen patsas Raahessa ja Turun Brahenpuistossa (molemmat 1888). Aleksanteri II:n patsaalla on monivaiheinen syntyhistoria. Patsaskilpailun voittanut Johannes Takanen kuoli, ja Runebergin oli toteutettava teos Takasen suunnitelman mukaisesti.

Aleksanteri II:n muistomerkin jalustan Laki-veistos, jonka hahmot tulkittiin myöhemmin Suomi-neidoksi ja Suomen leijonaksi. Veistoksesta on olemassa kaksi alkuperäisen kokoista kopiota, toinen Presidentinlinnan valtiosalissa ja toinen Säätytalon pääportaikossa.

Walter Runebergin veistoskokoelma

Porvoossa olevassa Runebergin koti museossa on Walter Runebergin veistoskokoelma. Yli 100 teoksen kokoelmassa on muun muassa muotokuvia, monumenttiteosten luonnoksia ja kipsiveistoksia.

Teoksia

• 
  Kilian Stolbaeus, Lund, Ruotsi.
• 
  Otto Donner. Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
• 
  Sofia Kovalevskaja, Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
• 
  J. L. Runeberg, 1885, Helsinki.
• 
  Suomi-neito, 1885, J. L. Runebergin muistomerkin jalusta, Helsinki.
• 
  Pietari Brahe, 1888, Turku.
• 
  Pietari Brahe, 1888, Raahe.
• 
  Danaidit, 1893, Lastensairaalan piha-alue, Helsinki.
• 
  Pax, 1893, Turun pääkirjaston aula, Turku.
• 
  Anders Jahan Retzius, 1906, Lund.
• 
  Taiteen haltija, 1887, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
• 
  Walter Runebergin hauta, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
• 
  Taiteen haltija kipsi malli, 1887, Walter Runebergin veistoskokoelma], Porvoo.
• 
  Apollon ja Marsyas, 1874, Ateneum, Helsinki.
• 
  Axel Wilhelm Wahrenin muistomerkki Forssan vanhalla kehräämöalueeella.

Lähteet

• Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3579, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3
• Walter Runeberg, Ateneumin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Helsingin kaupunginmuseo – Julkiset veistokset (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Walter Runeberg Wikimedia Commonsissa

• Walter Runeberg Valtion taidemuseon kokoelmissa
• Walter Runeberg (Arkistoitu – Internet Archive)
• Walter Runeberg 1838-1938, Helsingin Sanomat, 30.10.1938, nro 293, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot