Vuoristorata (Linnanmäki)
Vuoristorata on perinteinen vuoristorata Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä. Vuoristorata on valmistettu puusta, kuten kaikki muutkin tuon aikakauden vuoristoradat. Vuoristorata esiintyi myös Linnanmäen edellisessä logossa. Logon kaareva muoto esitti Vuoristoradan pudotusta ja mäkeä. Kesässä Vuoristorata kierretään noin 47 000 kertaa[1].
| Vuoristorata | |
|---|---|
 |
|
| Kesto | 135 s |
| Pituus | 960 m |
| Nopeus | ~60 km/h |
| Korkeus | 24 m |
| Sijainti | Linnanmäki, Helsinki |
| Rakenne | puu |
| Käytössä | 1951– |
| Junat | 4 kpl, 22 matkustajaa/juna (junia käytetään asiakasmäärien mukaan, yleensä käytössä on kolme junaa) |
| Kapasiteetti | 1500 |
| Aiheesta muualla | |
| RCDB | Roller Coaster Database |
Historiaa muokkaa
Vuoristoradan rakensi talvella 1950 Linnanmäen henkilökunta tanskalaisen Valdemar Lebeckin piirustusten pohjalta. Rakennustyötä johti tanskalainen tivolimies Svend Jarlström[2], joka tuohon aikaan omisti suurimman osan Linnanmäen laitteista. Lebeckin piirustusten pohjalta oli rakennettu myös lähes identtinen rata Bakkenin huvipuistoon Tanskan Dyrehavsbakkeniin. Radan nimi on Rutschebanen. Vuoristorata avattiin 13. heinäkuuta 1951.[2] Avajaisissa tarjottiin pilsneriä ja voileipiä. Vuoristorata oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin vuoristorata.lähde?
Vuoristorata päätettiin rakentaa, että Linnanmäki vetäisi enemmän turisteja, jotka olivat tulleet katsomaan Helsingin olympialaisia. Linnanmäellä oli ennen Vuoristorataa vain muutama laite, joten se tarvitsi ison vuoristoradan vetääkseen turisteja.lähde?
Alkujaan oletettiin, että rata kestäisi käytössä korkeintaan muutaman vuoden, mutta jatkuvalla kunnostuksella ja puuosien uudistamisella rata on toiminnassa tänäkin päivänä. Vuoristoradan kaikki puuosat on uusittu kaikkiaan viisi kertaa.[3] Vanhimpia puuosia vaihdetaan uusiin jatkuvasti. Vuoristoradan junissa on alkuperäiset tammirungot 50-luvulta.[4]
Kesäkuusta 2021 alkaen Linnanmäki on siirtynyt käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä, jonka seurauksena aiempi nimike jarrumies on nykyään nimeltään jarrumestari.[5][6]
Ominaisuudet muokkaa
Vuoristoradalla jarrutuksesta matkan aikana huolehtii jarrumestari, joka seisoo junan takaosassa. Tällaisia jarrumestareiden ohjaamia ratoja on ennen vanhaan ollut monia, mutta esimerkiksi samanlaiseen vuoristorataan Tanskassa on myöhemmin asennettu automaattiset jarrut. 1940- ja 1950-luvuilla samoilla piirustuksilla valmistettiin kahdeksan rataa eri puolille Eurooppaa.[4] Linnanmäen Vuoristorata on myös ns. sivukitkarata, eli radan käännöksissä ei ole lainkaan kallistuksia. Monissa nykyisissä radoissa on myös radan alla kulkevat apupyörät, jotka estävät junan hyppäämisen radalta. Vuoristoradassa ei näitä apupyöriä ole, joten periaatteessa Vuoristorata oli vanhentunutta tekniikkaa alusta asti.[7]
Etuna jarrumestarin käytössä on puolestaan se, että radalle voidaan lähettää useampia junia yhtä aikaa, koska vaunut voidaan pysäyttää koska tahansa. Se lisää tuntuvasti radan kapasiteettia ja lyhentää jonoja.[7] Vuoristoradalla on yhteensä 20 jarrumestaria.[8] Linnanmäen entinen toimitusjohtaja Risto Räikkönen on myös yksi heistä.[4] Hän suoritti jarrumestarin koulutuksen 50-vuotispäivänsä kunniaksi.
Heinäkuussa 2012 Linnanmäen jarrumestari numero 1 Toivo ”Topi” Lipponen jäi eläkkeelle 37 ajokesän jälkeen. Lipposen eläkkeelle jäämisen kunniaksi numero 1 jäädytettiin ja hänen paitansa sijoitettiin kunniatauluun vuoristoradan seinälle.[9]
Vuoristoradan juna saattaa jäädä jumiin mäkeen. Kyse on tällöin jarrumestarin jarrutusvirheestä, jolloin junalla ei riitä vauhtia, että se pääsisi ylämäen huipulle.[10] Linnanmäen Vuoristoradalla on vuosikymmenien saatossa kuollut kaksi henkilöä. Vuonna 1953 sai surmansa kuljettaja, joka istui ensimmäiseen vaunuun illan viimeisellä ajolla, eikä kiinnittänyt turvapuomia. Mies putosi ja jäi junan alle. Vuonna 1985 kuoli poika, joka istui niin ikään ensimmäisessä vaunussa. Poika avasi matkan aikana turvapuomin lukituksen, putosi junasta ja jäi sen alle.[11]
Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho American Coaster Enthusiasts (ACE) on julistanut Vuoristoradan ”klassikoksi”. Vaatimukset täyttää vain yksitoista rataa Euroopassa ja 33 rataa maailmassa. Radan täytyy olla puurakenteinen, vaunujen turvapuomi on yksiosainen ja yhteinen molemmille matkustajille sekä vain yhteen asentoon lukittuva, kuppi-istuimia tai istuimien välisiä jakajia liukumisen estämiseksi ei saa olla ja matkustajien pitää saada vapaasti valita paikkansa vaunuissa.[7][12]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Vuoristorata Linnanmäki. Viitattu 26.7.2022.
- ↑ a b Tieteen kuvalehti Historia 11/2014, s.74
- ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Linnanmäen vuoristorata 60v. – Aina suosituin laite 13.7.2011. Uusi Suomi. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ a b c Leppälä, Anni-Helena: Jarruttelu oli hävittäjälentäjien työtä Kansan Uutiset. 13.7.2011. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Linnanmäellä otetaan käyttöön sukupuolineutraalit tittelit: vuoristoradan legendaarinen jarrumies on jatkossa jarrumestari Helsingin Sanomat. 2.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehet ovat jatkossa jarrumestareita – "On nykyaikaa, että kaikki työnimikkeet ovat sukupuolineutraaleja" mtvuutiset.fi. 2.6.2021. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ a b c Vuoristoradat 04.08.2001. huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Vuoristoradan jarrumiehet 2011. Vuoristoradan Jarrumiehet ry. Arkistoitu 5.12.2011. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Jarrumies nro. 1 ajoi viimeisen kierroksensa Linnanmäen vuoristoradalla MTV3. Viitattu 13.7.2012.
- ↑ Linnanmäen vuoristorata jumittui mutkassa - 22 ihmistä portaita alas maahan Ilta-Sanomat. 31.7.2011. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ Huvipuistojen onnettomuudet huvipuisto.net. Viitattu 18.12.2011.
- ↑ Coaster Awards aceonline.org. Viitattu 18.12.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoristorata (Linnanmäki) Wikimedia Commonsissa
