Wikipedia

Voikkaan paperitehdas

Voikkaan paperitehdas oli paperitehdas Kouvolan Voikkaalla, silloisessa Kuusankosken kaupungissa Pohjois-Kymenlaaksossa. Se oli toiminnassa lähes 110 vuoden ajan (1897–2006).

Tehdas vuonna 2009

Monien vuosikymmenien ajan tehdas oli Kymmene-konsernin lippulaiva, mutta Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kymmenen vuonna 1996 tapahtuneen fuusion jälkeen tehtaaseen ei enää panostettu. Tehtaan lopullisesta alasajosta ilmoitettiin maaliskuussa 2006. Jo tätä ennen tehtaalta oli vähennetty lähes 500 työpaikkaa vuosikymmenen aikana. Tehdas tuotti pääasiassa aikakaus- ja sanomalehtipaperia.

Sellun valmistus tehtaalla lopetettiin jo 1964. Viimeisin hiomo, painehiomo (PGW), rakennettiin vuonna 1991. Uuden hiomon valmistumisen myötä tehtaan prosessijärjestelmiin jouduttiin tekemään huomattavia muutoksia. Suunnittelijana toimi muun muassa jyväskyläläinen insinööritoimisto Jyplan Oy. Uuden hiomon ohella tehtaalle oli suunnitteilla myös uusi paperikone (PK19), jonka suunnitelmat oli viety jo pitkälle. PK19 olisi sijainnut PK18:n hallin vieressä. Suunnitelmat uudesta paperikonelinjasta romutettiin lopullisesti vuonna 1996 Yhtyneiden paperitehtaiden sekä Kymmenen fuusion jälkeen ja Voikkaalle kaavailtu paperikonelinja päädyttiin lopulta sijoittamaan Raumalle.

Tehdas ajettiin alas lopullisesti syyskuun 2006 loppuun mennessä. Lopettaminen johti tehtaalla 670 henkilön irtisanomisiin.[1] Suurin osa tehtaan työntekijöistä kuului Paperiliiton Voikkaan osastoon n:o 36. Tehtaan viimeinen pääluottamusmies oli Kari Haaraoja.

Voikkaan paperitehtaan viimeiset paperitonnit tuotettiin juuri ennen juhannusta 2006. PK16 myytiin Filippiineille, PK11 ja PK18 Turkkiin ja PK17 romutettiin.

YLE teki tehtaasta TV-dokumentin Kone 17, joka kertoi paperitehtaan paperikone seitsemäntoista alasajosta. Dokumentin jatko-osa Voikkaa sai ensi-iltansa lokakuussa 2007 ja kertoo ajasta, jolloin toiminta pysähtyi ja ihmiset alkoivat etsiä uutta työtä.

Kymiyhtiön satavuotisjuhlavuonna 1972 Voikkaan tehtaan paperivarastossa järjestettiin Suomen kaikkien aikojen suurin lounastapahtuma. Siihen osallistui 7 200 kutsuvierasta. Tapahtuman suunnitteli ja organisoi yhtiön klubiravintola Koskelan johtaja Paula Lehtovirta.[2]

Tehtaan koneet muokkaa

Paperikoneet muokkaa

Voikkaan tehtaalla on toiminut kaikkiaan 11 paperikonetta. Parhaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla koneita oli yhtä aikaa käynnissä seitsemän. Kahden uusimman paperikoneen kapasiteetti oli yhteensä 410 000 tonnia vuodessa MFC- ja LWC-paperia. Tehtaalla ehdittiin valmistaa 108 vuoden aikana yhteensä 18,5 miljoonaa tonnia paperia, josta suurin osa oli sanomalehtipaperia. Paperikoneiden numerointia muutettiin 1960-luvun alussa PK11-koneen valmistumisen myötä, jotta Kymiyhtiön eri koneet eivät sekoittuisi keskenään.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PKI Banning & Setz 1898–1906 Tasoviira 81" (2 057 mm) ? 50 m/min ? Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PKII Banning & Setz 1899–1906 Tasoviira ? ? ? ? Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PKIII / PK13 Banning & Setz 1901–1962 Tasoviira ? ? ? ? Poistettu.
Paperikone PKIV / PK14 Banning & Setz 1903–1979 Tasoviira ? ? ? ? Poistettu.
Paperikone PKV Golzerner Maschinenfabrik (1882) 1905–1906 Tasoviira 80" (2 032 mm) ? 50 m/min ? Entinen Kymintehtaan PK II, 1882–1905. Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu.
Paperikone PK2 / PK12 Voith 1907–1978 Tasoviira 108" (2 743 mm) ? 120 m/min Kiiltävät SC-laadut Poistettu.
Paperikone PK5 / PK15 Banning & Setz 1907–1977 Tasoviira 113" (2 870 mm) ? 120 m/min 7 900 t/a, Kiiltävät SC-laadut (Suurin paperikone Suomessa vuoteen 1921 saakka) Poistettu.
Paperikone PK6 / PK16 Walmsley & Co 1935–2002 Tasoviira 5 330 mm ? 450 m/min (alkuper.) 75 000 t/a, Erikoissanomalehtipaperi (alkuper. 40 000 t/a) Myyty Filippiineille, Purku-urakoitsija Umacon Oy
Paperikone PK7 / PK17 Walmsley & Co 1936–2004 Tasoviira 5 330 mm ? 450 m/min (alkuper.) 100 000 t/a, MFS-paperi (kirjapaperi) (alkuper. 40 000 t/a) Romutettu kesällä 2007.
Paperikone PK11 Valmet 1961–2006 (Uusittu 1986, puretaan 2010) Sym-former R (1985), modernisoitu tasoviira 5 160 mm Sym-press II (1989) 1 250 m/min (alkuper. 800 m/min) 150 000 t/a, mattapintainen, päällystetty MFC-paperi (alkuper. 80 000 t/a) 33 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan.
Paperikone PK18 Valmet 1968–2006 (uusittu vuosina 1984 ja 1988, purettu vuonna 2010) Sym-former R (1984), modernisoitu tasoviira 7 270 mm Sym-press II (1988) 1 330 m/min 250 000 t/a, Päällystetty LWC-paperi (Aiemmin SC-paperi) 38 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan.

Hiomot muokkaa

  • Voith-hiomo (1927–1991)
  • Tampella-hiomo (SGW), 5 kpl Tampella hiomokonelinjaa (1972–2004), purettu vuonna 2009
  • Painehiomo (PGW) (1991–2006), myyty Kanadan Miramichiin

Voimalaitos muokkaa

Viimeiset jäljellä olevat kattilat (K13, K16 ja K17) purettiin lokakuun 2009 loppuun mennessä.

Kattilat:

  • K13 (192x–2006) maakaasu, polttoaineteho 85 MW
  • K16 (1953–2006) kivihiili, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 70 MW
  • K17 (1962–2006) kivihiili, puu, turve, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 103 MW

Turbiinit: Kaksi turbiinia. Höyryturbiini on vuodelta 1956 ja sen tilavuus on lähes 26 000 kuutiota.

Vanhempi kattilahuone on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja rakennettu 1930-luvulla, uudempi kattilalaitos on vuodelta 1959. Vanhempaa laitosta on rakentamisen jälkeen laajennettu monessa eri vaiheessa, joten alkuperäisestä, Lindqvistin suunnittelemasta ulkonäöstä on jäljellä vain kaksi julkisivua. Voimalaitoksen tiilinen piippu räjäytettiin kesäkuussa 2005. Kattilalaitoksen kolme rakennusta puretaan todennäköisesti vuonna 2010.[3]

Muita tehdasalueen tuotanto-osastoja muokkaa

  • Sampo-hiomakivitehdas
  • Karbiditehdas
  • Happitehdas
  • Self-Copy itsejäljentävä paperi
  • Finnish Peroxides (1970-), yhteisyritys (Laporte, Solvay, Kymi) nyk. Solvay, valmistaa vetyperoksidia

Tuotteet muokkaa

Päällystetty aikakauslehtipaperi (LWC)

  • UPM Ultra
  • UPM Ultra Silk
  • UPM Cote
  • UPM Cote Silk

Mattapäällystetty hiokepitoinen aikakauslehtipaperi (MFC) PK11

  • UPM Satin
  • Kym Tech
  • Voc
  • Saimatech

Superkalanteroitu SC-aikakauslehtipaperit (PK12 ja PK15)

  • Kiiltävät laadut

Painopaperit (PK16 ja PK17)

  • Kym Press

Rakennukset muokkaa

Noin 60 hehtaarin laajuisella tehdasalueella on yli 60 rakennusta. Vanhimmat säilyneet tuotantorakennukset ovat vuodelta 1896, jolloin tehdas perustettiin. Suurin osa vanhoista rakennuksista on punatiilisiä. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia.

Merkittäviä vuosilukuja muokkaa

  • 1897 Tehdas perustetaan
  • 1898 PKI käynnistyy
  • 1899 PKII käynnistyy
  • 1901 PKIII käynnistyy
  • 1902 Sulfiittiselluloosatehdas käynnistyy
  • 1903 PKIV käynnistyy
  • 1905 PKV käynnistyy
  • 1906 PKI, PKII ja PKV tuhoutuvat tulipalossa
  • 1907 Uusia paperikoneita rakennetaan palaneiden tilalle
  • 1921 Uusi voimalaitos
  • 1927 Uusi Voith-hiomo
  • 1935 Uusi paperikone PK6 (PK16)
  • 1936 Uusi paperikone PK7 (PK 17)
  • 1953 Höyryvoimalaitoksella K16 käynnistyy
  • 1961 Uusi paperikone PK11
  • 1962 PK13 suljetaan, höyryvoimalaitoksella K17 käynnistyy
  • 1964 Sulfiittiselluloosan valmistus lopetetaan
  • 1968 Uusi paperikone PK18
  • 1977 PK15 suljetaan
  • 1978 PK12 suljetaan
  • 1979 PK14 suljetaan
  • 2002 PK16 myytiin
  • 2004 PK17 suljetaan
  • 2006 Tehdas lopetetaan (PK11 ja PK18 suljetaan)
  • 2007 PK17 puretaan
  • 2010 PK11 ja PK18 myytiin

Tehtaanjohtajat muokkaa

  • Rudolf Elving 1897–1908
  • Johan Honauer 1901–1908
  • J. W. Barrit 1908–1913
  • Bertel O. Heikel 1913–1916
  • Viljo Durchman 1917–1949
  • T. Z. Wiklund 1950–1962
  • Olof Hixen 1963
  • Magnus Wangel 1964–1972
  • Anders Lund 1973–1985
  • Pekka Holm, Pekka Suursalmi 1985–1986
  • Pekka Holm 1986–1989
  • Kari Kalliala 1990–1994
  • Heikki Hassi 1995
  • Pertti Asunmaa 1996–1998
  • Juha Kääriäinen 1998
  • Pertti Asunmaa 1998–2003
  • Raimo Särkelä 2003–2006
  • Aki Kohonen 2006–2007

Tehtaan tilojen uusi käyttö muokkaa

Tehtaan tiloissa toimivat muun muassa energia- ja tietoliikennealan sekä teollisuuden palveluja tarjoava Empower, logistiikkayritys Kouvola Cargo Handling ja tavarankäsittely-yritys KCH, mutta kumpikin on jo muuttanut pois Voikkaalta. Alkuvuodesta 2008 kesään 2010 alueella toimi ABB:n generaattori- ja moottoritehdas.[4][5][1] Myös parikymmentä pienempää yritystä, kuten rautatiekalustoa huoltava Teräspyörä Oy, on saanut toimitilat entisistä tehtaan tiloista, ja ne työllistävät yhteensä noin 200 työntekijää[1]. Tehtaan tiloista kuitenkin kaksi kolmasosaa on vielä tyhjillään.[1]

Rautatie ja kalusto muokkaa

 
Entinen Voikkaan tehtaiden kapearaidetalli

Tehdasalueella toimi vuosina 1918–1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km:n mittainen kapearaiteinen Kuusankosken–Voikan rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella sekä yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua kunnostettuna ja käytössä Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.

Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen Voikkaa–Haarankallio-rata vuonna 1902 Savon radalta, Harjun aseman pohjoispuolelta. Kuusanniemestä tuleva, vuonna 1964 valmistunut Kouvola–Kuusankoski-rata korvasi tämän yhteyden, joka purettiin lopulta vuonna 1981. Tehtaan vaihtotyöt hoidettiin Kymiyhtiön omilla vetureilla. Voikkaan rautatieaseman ratapiha on nykyään tehdasalueella toimivien yritysten, kuten Teräspyörä Oy:n, käytössä.

Voikkaalta oli lyhyen aikaa rautatieyhteys myös Korialle Voikkaan vanhan sillan yli kesäkuusta 1940 alkaen Koria–Voikkaa-rataa pitkin. Rauhan tultua tämän radan kiskot purettiin pois kuitenkin jo vuonna 1945 ja Kuusankosken taajaman länsireunaa halkova ratapenkka jäi kevyenliikenteen väyläksi.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Rönkkö, Janne: Voikkaa etsii ja löytää kultajyvänsä. (pääkirjoitus) Kouvolan Sanomat, 30.9.2010, s. 4.
  2. ↑ Paula Lehtovirta 1921–2021 – Suomen suurimman lounaan pääjärjestäjä Kouvolan Sanomat. 18.7.2021. Viitattu 19.7.2021.
  3. ↑ a b Kouvolan Sanomat 14.8.2009: Voikkaan vanhat kattilalaitos ja kuorimo saivat jatkoajan
  4. ↑ YLE Uutiset 7.1.2010: ABB aloitti Voikkaan yksikön lähtölaskennan
  5. ↑ Jarmo Seppälä: ABB lähtee Voikkaalta, sulkee oven takanaan. Tekniikka&Talous, 15.3.2010. Talentum. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.3.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Voikkaan_paperitehdas&oldid=22182367”