Visa Immonen
Visa Immonen (s. 19. tammikuuta 1977 Parainen) on arkeologi, Turun yliopiston arkeologian professori vuosina 2018–2022 ja Bergenin yliopiston arkeologian professori vuodesta 2022 alkaen. Immosen tieteellisen työn pääalueet ovat keskiajan arkeologia, arkeologian oppihistoria, esinetutkimus sekä kulttuuriperinnön tutkimus.[1]
| Visa Immonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. tammikuuta 1977 Parainen |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Bergenin yliopisto |
| Tutkimusalue | arkeologia |
| Tunnetut työt | Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600, 1990 (väitöskirja) |
| Palkinnot |
Society of Antiquaries of Londonin jäsen (2018) Turun suomalaisen yliopistoseuran väitöskirjapalkinto (2010) |
| Aiheesta muualla | |
| researchportal.helsinki.fi/en/persons/e60b51b3-e6e3-4b44-a66e-9d28f8708ac3 | |
Immonen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1995. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2001 Turun yliopistosta. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2010 Turun yliopistossa. Immonen on vuodesta 2011 arkeologian dosentti Turun yliopistossa[2], ja vuonna 2018 hänet valittiin Turun yliopiston arkeologian ja Suomen historian professoriksi.[3]
Immonen on työskennellyt vierailevana tutkijana Villa Karossa (2010), Stanfordin yliopistossa (2010–2011), Readingin yliopistossa (2012) sekä Bard Graduate Centerissä (2018). Immonen toimi tutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa vuosina 2011–2014, Turun yliopiston ihmistieteiden kollegiumissa vuonna 2015 ja Getty Research Institutessa vuosina 2015–2016. Helsingin yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen apulaisprofessorina Immonen työskenteli vuosina 2016–2017.[2]
Immonen on Suomen evankelisluterilaisen kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan jäsen vuosina 2017–2020. Hän on toiminut Suomen kirkkohistoriallisen seuran hallituksen jäsenenä vuodesta 2014, Suomen keskiajan arkeologian seuran hallituksen jäsenenä vuodesta 2006 ja ARTEFACTA-esinetutkimusverkoston tieteellisen valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 2010.[2]
Immonen johti vuosina 2018–2022 Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta ”Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100–1600”.[4]
Palkinnot ja tunnustukset muokkaa
- Society of Antiquaries of Londonin jäsen vuodesta 2018.[5]
- Suomen Muinaismuistoyhdistyksen työjäsen vuodesta 2017.
- Kalevalaseuran jäsen vuodesta 2016.
- Turun Suomalaisen Yliopistoseura ry:n väitöskirjapalkinto vuonna 2010.
Teoksia muokkaa
- Lauri Eriksson, Markus Hiekkanen & Visa Immonen 2017. Hirvenvasa ja kerjäläinen: Eläin ja ihminen Suomen muinaisesineissä. Helsinki: Nemo.
- Visa Immonen & Elina Räsänen (toim.) 2017. Kauneus, arvo ja kadonnut menneisyys: Näkökulmia Klaus Holman muistokokoelmaan. (Taidehistoriallisia tutkimuksia – Konsthistoriska studier 49.) Helsinki: Taidehistorian seura.
- Visa Immonen 2016. Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa – 2 / Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972. Helsinki: Museovirasto.
- Visa Immonen 2015. Kirkkojen ja kartanoiden kätköistä. Helsinki: Maahenki.
- Visa Immonen 2009. Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600. (Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XVI.) Turku: Society for Medieval Archaeology in Finland.
Lähteet muokkaa
- ↑ ORCID: Visa Aleksis Immonen (0000-0002-7616-500X) - ORCID | Connecting Research and Researchers orcid.org. Viitattu 15.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Visa Immonen | University of Turku - Academia.edu utu.academia.edu. Viitattu 15.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Turun yliopisto, Visa Immonen Turun yliopisto. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ WebFOCUS Server Signon webfocus.aka.fi. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Visa Immonen Society of Antiquaries of London -seuran jäseneksi www.utu.fi. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Visa Immonen, Professori, FT, FSA (Arkistoitu – Internet Archive) – Turun yliopiston humanistinen tiedekunta
- Visa Immonen – uusi kulttuuriperinnön apulaisprofessori – Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta