Virtsaaminen

Virtsaaminen tarkoittaa virtsarakon tyhjentämistä virtsaputkea pitkin pois kehosta.

Manneken Pis, pronssipatsas virtsaavasta pikkupojasta.

Jeanneke Pis, Mannekenin naispuolinen vastine.

Toiminta

Virtsaaminen on tarkoin säädelty refleksi. Virtsaamisen säätelykeskus, virtsaamiskeskus, sijaitsee ihmisellä selkäytimen alaosassa. Virtsarakon täyttyminen virtsalla aiheuttaa virtsarakon seinämän venytystä, josta lähtee tieto hermosyitä pitkin virtsaamiskeskukseen. Virtsaamiskeskus lähettää autonomisia hermosyitä pitkin supistumiskäskyn virtsarakon seinämän sileille lihassyille. Lihassyiden supistuessa virtsa kulkeutuu pois virtsarakosta virtsaputkea pitkin. Virtsan etenemisen takaisin virtsanjohtimiin estää virtsanjohtimien laskukohdan läppä. Osana heijastetta avautuu virtsaputken sulkijalihas ja samalla virtsaava henkilö lisää vatsaontelon painetta vatsalihasten ja pallean avulla. Virtsaputken sulkijalihas avautuu vain osana heijastetta, mutta sen sulkeutumista voidaan tahdonalaisesti säädellä.

Vauvoilla ja pienillä lapsilla heijasteen aiheuttama virtsaamisrefleksi on automaattinen toiminto, ja ihminen oppii säätelemään sitä tietoisesti noin kahden tai kolmen vuoden iässä. Kuivaksi opettelu vie kuitenkin lapselta aikaa, ja varsinkin nukkuessa voi olla vaikeaa pidättää virtsaa. Tällöin puhutaan yökastelusta.

Sukupuoliset erot

Urospuolisilla nisäkkäillä virtsaputki kulkee siittimen läpi. Näin ollen miehille ja pojille on usein luontevinta virtsata seisaaltaan. Sen sijaan naaraspuolisilla nisäkkäillä virtsaputken suu sijaitsee häpyalueella, joten naisten ja tyttöjen on huomattavasti vaikeampaa virtsata seisaaltaan. Länsimaisissa kulttuureissa naiset virtsaavat yleensä istuen WC-pöntöllä, kun taas monissa itämaisissa kulttuureissa kyykkyasennossa virtsaaminen on yleisempää.

Ihminen

Ihmisen virtsaaminen on normaalia, jos se tapahtuu enintään 8 kertaa vuorokaudessa ja enintään 5 desilitraa kerralla. Joskus rajojen ylitys johtuu vain liiasta juomisesta tai nestepitoisesta ruoasta, jopa hedelmistä. Jos runsas yövirtsaaminen ei johdu näistä, kyse voi olla sairaudesta, kuten uniapneasta tai alaraajojen turvotuksesta, joka makuuasennossa purkautuu virtsana.

Virtsa on normaalisti kellertävää, paljon juoneella väritöntä ja vähän juoneella tummankeltaista. Suositus on 1,5-2 litraa päivässä. Ruokakin vaikuttaa väriin.

Iän myötä etenkin naisille voi tulla virtsankarkailua ja miehille virtsaamisvaikeuksia ja jälkitiputtelua, yleensä eturauhasen liikakasvusta 40.-50. ikävuodesta alkaen.

Rakon venyminen

Vessassa tulisi käydä aina kun on hätä. Jos usein pidättelee liikaa, virtsarakko voi venyä ja menettää tuntonsa. Tästä voi seurata virtsankarkailua, virtsaumpi eli kyvyttömyys virtsaamiseen tai se, että rakkoa ei saa tyhjenemään kunnolla. Toisaalta myös miehen eturauhasongelma voi estää rakkoa tyhjenemästä kunnolla, mikä sekin voi aiheuttaa venymistä.

Venynyttä rakkoa hoidetaan käymällä tarpeeksi tiheästi virtsaamassa. Tarvittaessa katetroidaan rakkoa toistuvasti.

Päivystykseen pitää mennä, jos rakossa on virtsaa mutta ei saa virtsattua 6-8 tuntiin. Humala, etenkin kylmettymisen kanssa, voi aiheuttaa virtsaumpea.

Pöntöllä istuminen

Naiset usein istuvat vain pöntön reunalla tai ilmassa. Tällöin lantionpohja voi mennä lukkoon niin, että rakko ei tyhjene. Istumalla kunnolla keskelle, kuin tuolissa, saa lantionpohjan rentoutumaan. Jos pöntölle palaa hetken päästä, voi testata rakon tyhjenemistä: jos saa virtsattua desilitran, rakko ei ollut tyhjentynyt kunnolla.

Nuorille miehille seisten virtsaaminen on usein helpompaa, vanhemmille istuen virtsaaminen. Jos joku kuitenkin kokee saavansa rakkonsa paremmin tyhjäksi seisaallaan, urologin mukaan häntä on uskottava.

Virtsaamiseen liittyviä sairauksia ja ongelmia

• Dysuria
• Inkontinenssi
• Virtsarakon ekstrofia
• Virtsarakontulehdus
• Virtsatietulehdus
• Urofasiaalinen oireyhtymä
• Yökastelu