Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistyy, jos käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa virkatehtävää suorittavaa virkamiestä kohtaan tai kostaa väkivalloin virkamiehen tekemän virkatoimen hänelle tai hänen lähimmäiselleen. Tekoon voi syyllistyä myös, jos käyttää väkivaltaa ulkopuolista henkilöä kohtaan tarkoituksenaan estää jonkin virkatehtävän suorittaminen.[1] Esimerkiksi sivullinen, jonka poliisi on määrännyt avustamaan rikollisen kiinni ottamisessa, nauttii samaa suojaa kuin poliisi itse.[2] Teon lievempiä muotoja ovat virkamiehen vastustaminen ja haitanteko virkamiehelle.
Virkamiehellä tarkoitetaan työntekijää, joka on virkasuhteessa tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa julkisyhteisöön eli esimerkiksi valtioon, kuntaan tai seurakuntaan, sekä luottamustehtäviä hoitavia ihmisiä, kuten kunnanvaltuutettuja ja kansanedustajia. Virkamieheksi katsotaan myös palvelusta toimittava sotilas sekä ulkomaalainen virkamies, joka hoitaa Suomessa lainmukaista takaa-ajo- tai muuta sellaista tehtävää.[3] Virkamiehiä suojaisivat myös tavanomaiset pahoinpitelyä koskevat säännökset, mutta niiden ohella on katsottu tarpeelliseksi säätää erityisiä säännöksiä, koska viranomaiset usein joutuvat konfliktiin virkatehtävän hoitamista vastustavien ihmisten kanssa.[4] Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistavuudella pyritään suojaamaan perustuslain 7 §:ssä säädettyä oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Historia muokkaa
Alkuperäinen vuoden 1889 rikoslaki sisälsi erityiset säännökset virkamiehiin kohdistuvasta väkivallasta. Säännös oli jo silloin rikoslain 16 luvun 1 §:ssä ja sisällöltään suunnilleen samanlainen kuin nykyään. Tekoon saattoi syyllistyä käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa virkamiestä kohtaan tai kostamalla virkatoimen väkivallalla. Teosta saattoi seurata vankeutta vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai kuritushuonetta enintään neljäksi vuodeksi. Lieventävien asianhaarojen vallitessa seurauksena oli sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.[5] Aiemmin tunnusmerkistö sisälsi myös vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin kohdistuvia tekoja, mutta vuodesta 1999 lähtien heihin kohdistuvasta väkivallasta on ollut voimassa erillinen rikos, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen. Samaan aikaan tekomuoto jaettiin vakavampien tekojen osalta virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja lievempien osalta virkamiehen vastustamiseen osana laajaa rikoslain muutosta, jossa uudistettiin koko viranomaisia vastaan tehtyjä rikoksia koskeva rikoslain 16. luku.[6]
Tunnusmerkistö muokkaa
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen on säädetty rangaistavaksi rikoslain 16 luvun 1 §:ssä. Rikoksen tunnusmerkistö kuuluu seuraavasti:
Joka
- 1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen,
- 2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai
- 3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen,
on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa.
Oikeustapauksia muokkaa
Vuosina 2003–2006 annettiin vuosittain noin 240–260 tuomiota, jossa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen oli päärikoksena.[7] Vuonna 2006 annettiin 218 vankeusrangaistusta, joista 136 oli ehdollisia. Yhdyskuntapalvelua tuomittiin 29 tapauksessa.[8]
Hovioikeudet muokkaa
Tapauksessa HelHO:2006:2 Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut peruskoulun oppilaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Oppilas oli lyönyt opettajaansa, kun tämä oli yrittänyt poistaa häntä luokasta. Tuomittu valitti hovioikeuteen ja vaati, että hänet tuomitaan sen sijaan pahoinpitelystä, koska hän ei tiennyt opettajan olevan virkamiesasemassa. Teko ei siis virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen osalta olisi ollut tahallinen, mutta olisi sisältänyt tavanomaisen pahoinpitelyrikoksen. Lisäksi tuomittu katsoi, että vaihtoehtoisesti hänet pitäisi tuomita vain virkamiehen vastustamisesta, koska teko oli kokonaisuutena vähäinen. Helsingin hovioikeus katsoi, että syytetty oli tiennyt opettajan olevan virkamiesasemassa, koska oli myöntänyt tietäneensä, että opettajalla on oikeus määrätä oppilas poistumaan luokasta. Tällöin ei ollut merkitystä sillä, millä tavalla syytetty käsitti sanan virkamies merkityksen. Hovioikeus kuitenkin arvioi käytetyn väkivallan määrän vähäiseksi, ja tuomitsi syytetyn virkamiehen vastustamisesta 20 päiväsakkoon.
Lähteet muokkaa
- ↑ Rikoslaki (39/1889), 16 luvun 1 §
- ↑ Hallituksen esitys 6/1997 vp, kohta 1.3.2.
- ↑ Rikoslaki (39/1889), 16 luvun 20 §
- ↑ Hallituksen esitys 6/1997 vp, kohta 1.3.1.1.
- ↑ Hakulinen, Y. J. (toim.): Lakikirja, s. 715. Helsinki: Pellervo-seura, 1956. (suomeksi)
- ↑ Laki 563/1998
- ↑ Yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut rikoslajeittain vuosina 2003 - 2006 8.7.2009. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. [vanhentunut linkki]
- ↑ Seuraamukset rikoksittain vuonna 2006 8.7.2009. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. [vanhentunut linkki]