Vilnan yliopisto (liett. Vilniaus universitetas) on vuonna 1579 Vilnan kaupunkiin Liettuaan perustettu yliopisto. Se on yksi vanhimmista ja kuuluisimmista Itä- ja Keski-Euroopan korkeakouluista. Yliopisto toimi pitkään Liettuan ainoana korkean tason oppilaitoksena ja ylläpiti alueen kulttuuria ja tiedettä. Sillä on ollut suuri vaikutus koko Baltian kulttuurielämään.

Vilnan yliopisto
Vilniaus universitetas
Perustettu 1579[1]-1832, uudelleen 1919-1943, 1944-[1]
Henkilökunta runsas 3 700[2]
Opiskelijoita runsas 21 500, joista ulkomaisia noin 700[2]
Jatko-opiskelijoita lähes 800, lisäksi lääkärien (MD) jatkokoulutuksessa vajaa 800[2]
Sijainti Vilna, Liettua (54.6826°N, 25.2868°E)
Osoite Universiteto g. 3, LT-01­513 Vilna, Liettua[3]
Sivusto www.vu.lt
Vilnan yliopisto ja Pyhän Johanneksen kirkko vuonna 1850.
Pyhän Johanneksen kirkko kellotorneineen Vilnan yliopiston vanhan kampuksen sisäpihalla nykyaikana.

Nykyään Vilnan yliopistossa on 14 tiedekuntaa, joista yksi toimii Kaunasissa. Lisäksi on viisi (toisen lähteen mukaan kahdeksan) erillistä instituuttia ja kolme yliopistollista sairaalaa. Kooltaan se on Liettuan suurin yliopisto ja siellä on yhteensä noin 21 500 opiskelijaa, joista ulkomailta tulee noin 700.[4][5][2]

Historiaa muokkaa

Taustaa ja toiminnan alku muokkaa

Vilnan yliopiston pohjana oli 1569 Vilnan katolisen piispan kutsumien jesuiittojen vuonna 1570 käynnistämä jesuiittakollegio. Jesuiitat kutsuttiin maahan uskonpuhdistuksen vastavoimaksi. Katolinen piispa oli syvästi huolissaan Liettuan suuriruhtinaskunnan ulkomailla opiskelleiden, protestanttisiksi kääntyneiden aatelisnuorten ajautumisesta pois katolisuuden valtapiiristä. Myös Saksasta ja muualta ostetut kirjat ja kiertelevät taiteilijat levittivät protestanttisia ajatuksia. Kehityksen myötä monet vaikutusvaltaiset aatelissuvut (kuten Radvilat) olivat 1500-luvun alkupuolella kääntyneet protestanttisiksi eivätkä enää tukeneet kirkkoa. Maahan oli jopa yritetty perustaa protestanttista yliopistoa. Jesuiittakoulun perustamisen tuloksena sadat aatelisperheiden lapset (1587 jo 700 opiskelijaa) saivat katolisen pohjakoulutuksen. Tämän täydentämiseksi jesuiitat kysyivät Puolan kuninkaana ja Liettuan suuriruhtinaana toimineelta Stefan Batoryltä luvan yliopiston perustamiseen hallitsijan palattua voitokkaana sodasta Iivana Julmaa vastaan. Paavi vahvisti kuninkaan luvan ja Vilnan yliopisto sai alkunsa.[6] Jesuiittakollegio muutettiin vuonna 1579 korkeimman tason oppilaitokseksi nimellä Alma Academia et Universitas Vilnensis Societatis Iesu.[1][7]

Yliopisto oli muiden kuuluisien eurooppalaisten yliopistojen veroinen, vaikka sijaitsikin syrjässä. Sillä on ollut myös erinomaisia opettajia ja oppilaita kuten runoilija Mathias Casimir Sarbievius, kuuluisa retoriikan ja filosofian professori Zygimantas Liauksminas, ensimmäinen Liettuan historian kirjoittaja Albertas Vijukas-Kojelavicius ja professori Martin Smiglecki, jonka logiikan oppikirja oli suosittu muun muassa Englannissa ja Ranskassa. Yliopistorakennukset ulottuivat koko Vanhan kaupungin alueelle.[7]

Keisarillisen Venäjän yliopistoksi muokkaa

Jesuiittajärjestön hajottua vuonna 1773 yliopisto muuttui maallisen virkavallan johtamaksi ja kun Venäjä otti Liettuan haltuunsa 1795, yliopisto nimettiin Vilnan keisarilliseksi yliopistoksi (Imperatoria Universitas Vilnensis, Императорскiй Виленскій Университетъ). Keisariaikana siellä vaikuttivat esimerkiksi kuuluisat wieniläiset lääkärit Johann Peter Frank ja hänen poikansa Joseph Frank, historioitsijat Joachim Lelewel ja Simonas Daukantas sekä runoilijat Adam Mickiewicz ja Juliusz Słowacki. Tämä oli yliopiston kukoistusaikaa, jolloin puolalaiset, venäläiset, juutalaiset, baltiansaksalaiset ja liettualaiset vaikuttivat siellä yhtä aikaa.[7] Tsaarin vastaisen liikkeen seurauksena keisari Nikolai I sulki yliopiston vuonna 1832. Se avattiin uudelleen vasta vuonna 1919.[1]

Puolalaistumisen aika ja sotavuodet muokkaa

Kun Vilna ja sen alue liitettiin Puolaan, yliopisto toimi Puolan suojeluksessa toiseen maailmansotaan saakka ja se puolalaistui. Yliopiston opiskelijoiden joukossa oli noina aikoina myös tuleva Nobel-voittaja Czelaw Milosz. Liettualaiset siirtyivät puolalaiskaudella Kaunasin Vytautas Suuren yliopiston suojiin. Vilnan palattua osaksi Liettuaa, liettualainen opetus Vilnan yliopistossa käynnistettiin jälleen. Aluksi Vytautas Suuren yliopiston tiedekunnat toimivat vuorotellen osan vuotta Vilnassa. Toisen maailmansodan aikana natsit sulkivat yliopiston 1943, mutta se jatkoi toimintaansa seuraavan vuoden syksyllä.[7][1]

Neuvostovallan ja itsenäisen Liettuan aika muokkaa

Neuvostoliiton vallan aikana vuodesta 1945 lähtien Vilnan yliopisto venäläistyi jonkin verran, eikä sillä ollut itsemääräämisoikeutta. Yliopisto alkoi vapautua Neuvostoliiton ideologiasta pari vuotta ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna 1990. Silloin yliopisto sai takaisin itsehallintonsa ja otti käyttöön omat lakinsa.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e History Vilnan yliopisto, vu.lt. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  2. a b c d Facts and Figures Vilnan yliopisto, vu.lt. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  3. Administracija (Yliopiston yhteystiedot) Vilnan yliopisto, vu.lt. Viitattu 29.6.2013. (liettuaksi)
  4. Faculties, Institutes, Centres & Other Departments Vilnan yliopisto, vu.lt. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  5. Vilnius University QS World University Rankings, Quacquarelli Symonds Limited, topuniversities.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  6. Samalavičius, Stasys: An outline of Lithuanian history. Vilna: Diemedis Leidykla, 1995. ISBN 9986-017-0. (englanniksi)
  7. a b c d e Kirjastotyön vuosisataiset perinteet Vilnassa. Ammattikorkeakoulukirjastojen lehti Kreodi 3/2001

Aiheesta muualla muokkaa