Viktoriaaninen muoti
Viktoriaaninen muoti viittaa viktoriaanisen ajan pukeutumis- ja sisustustyyliin vuosien 1837–1901 välillä.[1] Tyyli on saanut nimensä Iso-Britannian kuningatar Viktorian mukaan.
Naisten viktoriaaniselle pukeutumistyylille tunnusomaista ovat pitkät hameet, krinoliini ja tyrnyyri, korsetit ja korkeat kaulukset. Pukeutuminen oli peittävää. Rusketusta vältettiin ja hienot naiset käyttivät hansikkaita sekä pitsisiä päivänvarjoja. Muutokset muodissa näkyivät siluetissa, hameen koossa ja muodossa, hihoissa, kaula-aukoissa, väreissä ja vyötärölinjassa. Siluettiin voitiin vaikuttaa korsetilla ja monenlaisilla korostavilla alusvaatteilla kuten krinoliinilla.[2]
Muotiin vaikuttivat myös teollisuuden edistysaskeleet, kuten tekstiiliteollisuuden kehittyminen ja valmistumistapojen muuttuminen nopeammiksi ja edullisemmiksi. Tärkeä keksintö oli ompelukone, joka yleistyi 1860-luvulla.[2] Ompelukoneen myötä vaatteet halpenivat ja koristuksien lisääminen saattoi tulla helpommaksi: esimerkiksi 1870-luvulla muotivaatteet olivat erittäin monimutkaisia ja täynnä kankaisia koristeita, pitsiä ja laskoksia. Koristeiden lisääntymisen on tulkittu johtuneen pitkälle siitä, että vaatteet oli helpompaa ommella täyteen koristusta, ja se tehtiin kun se oli mahdollista. Samoin krinoliini, jonka tarkoitus oli korvata kymmenet painavat alushameet, leveni lopulta käytännössä niin suureksi kuin se oli mahdollista tehdä ja hameista tuli valtavia.
Myös miesten pukeutuminen oli muodollisempaa kuin 2020-luvulla. Ruumiillisen työn tekijöitä lukuun ottamatta miesten odotettiin käyttävän takkia, liiviä ja hattua. Paitahihasillaan näyttäytyminen oli sopimatonta. Housujen vyötärö nousi navan korkeudelle asti, ja vyön sijasta käytettiin olkaimia.[3]
Pukeutuminen muokkaa
1830-luvulla muokkaa
- Pääartikkeli: Vaatemuoti länsimaissa 1830-luvulla
Naisten muoti oli jo 1820-luvulla alkanut muuttua peittävämmäksi. Länsimaissa 1830-luvun muotia leimasi vuoteen 1835 biedermeier-tyyli, ja sen jälkeen uusrokokoo alkoi vaikuttaa myös vaatemuotiin. 1830-luvun aikana naisten muodissa helma ja kaulus levenivät entisestään, ja hihojen malli muuttui moneen kertaan: niiden suurin leveys oli aluksi olkavarressa, sitten kyynärtaipeessa ja 1830-luvun loppupuolella käsivarressa. Uusrokokoo vaikutti hameisiin pidentämällä helmaa. Miesten muotiin vaikutti mukavuudenhalu, ja takkien malli muuttui hyvin tiukasta väljemmäksi. Kovaksi tärkättyjen kaulusten malli muuttui vähemmän kömpelöksi, eivätkä miehet enää halunneet pitää ulkona montaa viittaa päällekkäin. Lasten muodissa uuteen suosioon nousivat mamelukit eli hameen alta kurkistavat housut.[4][5]
1840-luvulla muokkaa
- Pääartikkeli: 1840-luvun muoti länsimaissa
Länsimaissa 1840-luvun muotia määritti naisten osalta pukeutumisen muuttuminen aiempaa vanhoillisemmaksi vuonna 1837 alkaneen viktoriaanisen aikakauden vaikutuksesta ja miesten osalta asustemuodin muuttuminen. Naisten hameet levenivät entisestään, mikä johti vuosikymmenen loppupuolella vannehameen käyttöönottoon ja päällystakkien häviämiseen muodista. Naisten mekkojen ja miesten takkien hihat olivat pitkiä ja tyköistuvia. Sekä miesten että naisten vaatteissa vyötärölinja piteni. 1840-luvun tyylille tyypillistä oli vino hartialinja niin mekoissa kuin miesten päällystakeissakin. Hiusmuoti muuttui sileästi kammatummaksi. Myös korkkiruuvikiharat olivat muodissa. Myös miehet saattoivat kihartaa hiuksensa J:n muotoisesti.
1850-luvulla muokkaa
- Pääartikkeli: 1850-luvun muoti länsimaissa
1850-luvun länsimainen muoti oli varsin konservatiivista ja hillittyä. Vuonna 1856 keksitty metallinen, aiempaa kevyempi vannehame tuli nopeasti suosituksi kaikkien yhteiskuntaluokkien naisten keskuudessa, ja muodikkaista hameista tuli kupolin muotoisia. Naisten korsettimuoti muuttui vuosikymmenen aikana rintoja litistävästä hieman pyöreämmäksi. Tavanomaisia miesten vaatteita olivat paita, liivi, solmio, takki ja housut. Työläismiehet saattoivat pukeutua pukeutua housujen lisäksi vain yksinkertaiseen paitaan. 1850-luvun loppupuolella miesten keskuudessa oli muodikasta pitää eri värisiä housuja ja liiviä.
Surupukeutuminen muokkaa
Viktoriaaniseen aikaan liittyy surupukeutuminen perheessä tai suvussa kuolleen henkilön muistoksi. Surupuvut olivat mustia ja sen ajan mittapuun mukaan yksinkertaisia ja naiset – varsinkin lesket – saattoivat käyttää suruhuntua. Miehet pukeutuivat arkisinkin tummaan, joten heidän surupukeutumisensa ei juuri eronnut tavallisesta. Suruajan pituus vaihteli surijan sukupuolen ja edesmenneen henkilön läheisyyden perusteella.[6] Kuningatar Viktoria pukeutui puolisonsa Albertin kuoleman jälkeen loppuelämänsä mustaan.[7]
Sisustus muokkaa
Sisustuksessa vallitsevia olivat kertaustyylit, kuten uusrokokoo ja uusrenessanssi. Muodikas sisustus oli vaatetuksen tapaan raskasta ja koristeellista.
Lähteet muokkaa
- ↑ Monet, Dolores: Victorian Era Women's Fashions: From Hoop Skirts to Bustles Bellatory. Viitattu 14.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Corsets & Crinolines in Victorian Fashion V & A Museum. Viitattu 26.5.2014.
- ↑ Victorian Men's Clothing Guide Gentleman's Emporium. Viitattu 26.5.2014.
- ↑ Hansen, Henny: Muotipuku kautta aikojen, s. 142–143. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1957.
- ↑ Köhler, Carl: A History of Costume, s. 403–417. New York: Dover Publications, Inc, 1963. ISBN 0-486-21030-8. (englanniksi)
- ↑ Mourning Dress during the early Victorian era Kate Tattersall. Viitattu 26.5.2014.
- ↑ Queen Victoria: The Years of Mourning Spark Notes. Viitattu 26.5.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viktoriaaninen muoti Wikimedia Commonsissa
