Viktor Grigorjevitš Tšehov (ven. Ви́ктор Григо́рьевич Че́хов, 1901 nykyisen Voronežin alueen Kantemirovka29. heinäkuuta 1988 Volgograd) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Viktor Tšehov syntyi musiikinopettajan perheeseen. Hänen ensimmäiset teoksensa ilmestyivät vuonna 1923.[1] Hän kirjoitti näytelmiä ja opiskeli Leningradin työväen kirjallisuusinstituutissa. Vuodesta 1934 lähtien Tšehov asui ja työskenteli Neuvosto-Karjalassa. Vuonna 1937 hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.[2]

Vuonna 1939 Tšehov julkaisi historiallisen romaanin Villitsijät (Vozmutiteli, myös Klim Sobolev, 1954)[1]. Sen aiheena on Aunuksen talonpoikaiskapina vuosina 1769–1771[2]. Tšehov osallistui toiseen maailmansotaan ja julkaisi sen jälkeen kaksiosaisen sotaromaanin Na pravom flange (”Oikealla sivustalla”, 1946–1947, 1950)[1]. Vuonna 1952 kirjailija muutti Stalingradiin, jossa hän työskenteli paikallisen kirjallisuusalmanakan toimittajana ja kirjailijaliiton virkailijana. Hänen myöhemmät teoksensa on omistettu kaupungin sota- ja vallankumoushistorialle.[2]

Suomennettu teos muokkaa

  • Villitsijät: historiallinen romaani. Suom. Nikolai Jaakkola. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1950.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 9.1.2016.
  2. a b c Tšehov Viktor Grigorjevitš: Biobibliografitšeskoe posobije volglib.ru. Viitattu 9.1.2016.