Viktor Feigin (27. kesäkuuta 1910 Pihkova - 17. heinäkuuta 1941 Pohja)[1] oli virolainen kommunisti, joka teloitettiin desanttina Suomessa jatkosodan aikana.

Viktor Feigin mahdollisesti juuri ennen teloitustaan.

Vironjuutalaiseen kauppiasperheeseen syntynyt Fegin liittyi Viron kommunistiseen puolueeseen vuonna 1936 ja hän toimi aktiivisesti myös juutalaisessa Licht-kulttuurijärjestössä.[2] Vuosina 1937-1938 Feigin osallistui vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan, jossa hän toimi kansainvälisten prikaatien panssarintorjuntaosaston komentajana.[1] Chigago Tribune -lehden kirjenvaihtajan mukaan Feigin ja virolaisen kansanedustajan Heinrich Gutkinin poika Herman Gutkin laskivat neuvostomiehityksen yhteydessä 16. kesäkuuta 1940 Viron lipun alas Pikk Hermannin tornista ja vetivät tilalle Neuvostoliiton lipun.[2] Vallan vaihduttua Faigin nimitettiin heinäkuussa 1940 puolisotilaallisen Rahva Omakaitse -järjestön pääesikuntaan, jossa hän toimi sen päällikön Karl Hanssonin avustajana vastuullaan poliittinen kasvatustyö.[3] Vuosina 1940-1941 Feigin toimi myös Patarein vankilan johtajana.[4]

Jatkosodan käynnistyttyä Faigin pudotettiin lentokoneella Suomeen yöllä 30. kesäkuuta 1941 samaan aikaan kolmen muun desantin kanssa. Joukossa olivat virolaiset Aron Taub ja Hans Karu sekä venäläinen Aleksander Lebedev. Feiginin tavoin myös Taub oli Espanjan sisällissodan veteraani.[5] FEigin kuitenkin loukkaantui laskeutuessaan ja seuraavana päivänä hänet pidätettiin Kiikalassa matruusin univormuun pukeutuneena. Kuulusteluissa Feigin kertoi, että hänet oli määrätty räjäyttämään Helsinki-Turku-radan osuus Salon ja Karjaan välillä. Joidenkin tietojen mukaan Feiginin piti myös toisen desantin kanssa toimia Hangon vuokra-alueelle sijoitettujen rautatietykkien tulenjohtajina radiolähettimiensä avulla. 17. Divisioonan kenttäoikeus tuomitsi Feiginin kuolemaan 17. heinäkuuta 1941, ja hänet teloitettiin vielä samana päivänä Pohjan kirkolla.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b Ohmann, Valdur: Hispaania kodusõjas (1936–1939) osalenud eestlaste arv. Tuna, 2017, nro 1, s. 85. Eesti Rahvusraamatukogu. Viitattu 13.5.2022. (viroksi)
  2. a b Rõbak, Mark: ”Olen oma arvamuse formeerinud, ärge mind enam faktidega segage” (PDF) 2013. Eesti Muuseumiühing. Viitattu 13.5.2022. (viroksi)
  3. Kaasik, Peeter: Eesti Vabariigi välispolitsei likvideerimine ja töölis-talupoegade miilitsa organiseerimine 1940. aastal. Tuna, 2019, nro 4, s. 49. Eesti Rahvusraamatukogu. Viitattu 13.5.2022. (viroksi)
  4. Juutide osa enamlaste õudustöödes Eestis. Eesti Sõna, 28.3.1943, s. 4. Eesti Rahvusraamatukogu. Viitattu 11.5.2022. (viroksi)
  5. Erelt, Pekka: Haruldased pildid: Eesti diversantide kuulsusetu retk Soome (maksullinen artikkeli) 7.12.2013. Eesti Ekspress. Viitattu 13.5.2022. (viroksi)
  6. Raevuori, Antero: Ryyppy pöytäviinaa ennen ampumista – Mikkelissä teloittajat osoittivat tuomittua desanttia kohtaan poikkeuksellista armeliaisuutta 15.11.2015. Seura. Viitattu 13.5.2022.

Aiheesta muualla muokkaa