Vihtori Alava (ent. Forsberg; 23. syyskuuta 1870 Virolahti5. huhtikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, joka tutki suomalais-ugrilaisia kieliä ja kansanrunoutta.

Vihtori Alava
Virittäjän perustajat vuonna 1894: Aukusti Niemi, Uuno Karttunen, Vihtori Alava, Kustaa Karjalainen, E. A. Tunkelo ja Juho Vennola.
Virittäjän perustajat vuonna 1894: Aukusti Niemi, Uuno Karttunen, Vihtori Alava, Kustaa Karjalainen, E. A. Tunkelo ja Juho Vennola.
Henkilötiedot
Koko nimi Vihtori Alava, Vihtori Forsberg
Syntynyt23. syyskuuta 1870
Virolahti
Kuollut5. huhtikuuta 1935 (64 vuotta)
Helsinki
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue kielitiede

Elämä ja ura muokkaa

Alava oli kotoisin Virolahdelta. Hänen isänsä oli maanviljelijä ja majatalonpitäjä. Jo koulupoikana Alava innostui keräämään kansanrunoutta kotiseudullaan ja kauempanakin. Ylioppilaaksi päästyään 1890 hän jatkoi harrastustaan, joka johti tutkimaan kansan elämää, varsinkin sen henkistä perinnettä.

Alava aloitti kansantietouden keruun Länsi-Inkerissa kesällä 1891. Tältä matkalta Alava sai kootuksi runoja ja loitsuja seka taikoja ja satuja kaikkiaan 1 541 numeroa. Tämän jälkeen hän teki tutkimusmatkansa Inkeriin vuosina 1892 (Kurkolanniemi), 1894 (Pohjois-Inkeri), 1897 (Narvusi ja Kattila) ja 1901 (Länsi- ja Keski-Inkeri). Koottuja kansanrunoja on painettu Suomen kansan vanhat runot -teossarjaan, pelkästään länsi-inkeriläisiä runoja on siinä lähes 400 sivua, ne hän on itse toimittanut julkisuuteen vuonna 1916. Vuonna 1895 hän teki matkan Tverin Karjalaan.

Alava oli vuodesta 1903 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusvaraston hoitaja. Hän toimi vuosien 1905–1905 viimeisillä säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn pikakirjoittajana sekä uuden eduskunnan pikakirjoittajana vuosina 1907–1908. Alava osallistui Maalaisliiton perustamiseen.[1] Hän toimitti Helsingissä ilmestyneitä Talonpojan Lehteä ja Maalaista vuosina 1906–1907.

Inkeriläisten kansantietoutta kootessaan Alavalla oli aikomus ryhtyä selvittämään sitä tutkimuksissaan, mutta muut tehtävät tulivat esteeksi ja näin hänen oli luovuttava tiedemiehen tutkimuksista. Elämänuransa aikana hän toimi muun muassa opettajana, kanslistina, liikemiehenä ja viimeksi kirjanpitäjänä kuolemaansa asti.

Muuta muokkaa

Tulevat Viron valtionpäämiehet Konstantin Päts ja Jaan Teemant asuivat vuosina 1906–1908 Alavan omistamalla Mäkelän maatilalla Helsingin maalaiskunnan Hämeenkylässä. Alava tarjosi heille piilopaikan, sillä he olivat paenneet Virosta saatuaan kuolemantuomion toiminnastaan vuoden 1905 vallankumouksen aikana. Alava oli hankkinut Skobbas-nimisestä talosta erotetun Mäkelän tilan kesänviettopaikakseen vuonna 1902.[1]

Tuotantoa muokkaa

  • Vatjalaisia häätapoja, lauluja ja -itkuja (1908)
  • Matkamuistelmia Tverin Karjalasta kesällä 1895 (1912)

Lähteet muokkaa

  • Haltsonen, Sulo: ”Vihtori Alava satavuotismuisto”. Lehdessä Inkeriläisten Viesti 10/1970.

Viitteet muokkaa

  1. a b Seppo Zetterberg: Kulttuuria ja kumouspuuhia: Helsingin virolaisyhteisö 1900-luvun alussa, s. 88, 92, 94–95, 97, 190. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2013.

Aiheesta muualla muokkaa