Vihan hedelmät (elokuva)
Vihan hedelmät (The Grapes of Wrath) on John Fordin ohjaama yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1940. Se on amerikkalaisen yhteiskunnallisen ja sosiaalisen realismin tunnetuin klassikkoelokuva.[1] Elokuva perustuu John Steinbeckin romaaniin Vihan hedelmät (1939). Se on yksi harvoja Hollywood-elokuvia, jotka mainitaan paremmiksi kuin alkuperäisteos – jopa Steinbeck oli tätä mieltä.
| Vihan hedelmät | |
|---|---|
| The Grapes of Wrath | |
 |
|
| Ohjaaja | John Ford |
| Käsikirjoittaja | Nunnally Johnson |
| Perustuu | John Steinbeckin romaaniin |
| Tuottaja | Nunnally Johnson |
| Säveltäjä | Alfred Newman |
| Kuvaaja | Toland Gregg |
| Leikkaaja | Robert L. Simpson |
| Tuotantosuunnittelija | Richard Day |
| Pukusuunnittelija | Gwen Wakeling |
| Lavastaja | |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | 20th Century Fox |
| Levittäjä |
20th Century Studios Netflix Vudu |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 127 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kuten muissakin Fordin lännenelokuvissa, Vihan hedelmissä on paljon runollisia hetkiä, mutta se antaa lamakaudesta tarkemman kuvan kuin muut klassisen kauden Hollywood-elokuvat.[1] Sitä pidetään myös yhtenä Fordin parhaista elokuvista, ja hänelle myönnettiin siitä Oscar parhaasta ohjauksesta. Elokuvan toinen Oscar-palkinto meni Jane Darwellille parhaasta naissivuosasta. Elokuvan pääosaa näytteli Henry Fonda.[2] Vaikka elokuva tehtiin studioiden ulkopuolella ja salanimen suojassa, se sai myönteisen vastaanoton.[1]
Vihan hedelmät kertoo oklahomalaisesta vuokraviljelijäperheestä, joka lähtee 1930-luvun suuren lamakauden aikana paremman elämän toivossa Kaliforniaan.
Vihan hedelmät valittiin American Film Instituten sadan parhaan listan sijalle 21.[3] American Film Institute valitsi sen vuonna 2006 myös kymmenen kaikkien aikojen innoittavimman yhdysvaltalaiselokuvan joukkoon.[4] Vuonna 1989 se valittiin Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[5]
Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa teki kukin luettelon kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Vihan hedelmät oli mukana heistä kahdeksantoista listalla[6].
Näyttelijät muokkaa
| Henry Fonda | … | Tom Joad |
| Russell Simpson | … | Pa Joad |
| Jane Darwell | … | Ma Joad |
| John Carradine | … | Jim Casy, entinen saarnaaja |
| Charles Grapewin | … | isoisä William James Joad |
| Zeffie Tilbury | … | isoäiti Joad |
| Frank Darien | … | setä John Joad |
| Dorris Bowdon | … | Rose-of-Sharon ”Rosasharn” Rivers |
| O. Z. Whitehead | … | Al Joad |
| Frank Sully | … | Noah Joad |
| Darryl Hickman | … | Winfield Joad |
| Shirley Mills | … | Ruthie Joad |
| Eddie Quillan | … | Connie Rivers, Rosasharnin aviomies |
| John Qualen | … | Muley Graves, naapuri Oklahomassa |
| Roger Imhof | … | herra Thomas, työantaja |
| Grant Mitchell | … | valtion leirialueen johtaja |
| Charles D. Brown | … | Wilkie |
| John Arledge | … | Davis |
| Ward Bond | … | ystävällinen poliisi |
| Eddy Waller | … | omistaja |
Palkinnot muokkaa
Voitetut Oscar-palkinnot:
- Paras ohjaus – John Ford
- Paras naissivuosa – Jane Darwell
Oscar-ehdokkuudet:
- Paras elokuva – 20th Century-Fox, Darryl F. Zanuck ja Nunnally Johnson
- Paras miespääosa – Henry Fonda
- Paras sovitettu käsikirjoitus – Nunnally Johnson
- Paras leikkaus – Robert L. Simpson
- Paras äänitys
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Nummelin, Jyri: Valkoinen hehku. Johdatus elokuvan historiaan, s. 195. Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-164-X.
- ↑ Eder, Bruce: The Grapes of Wrath Allmovie.com. Viitattu 22.4.2010. (englanniksi)
- ↑ AFI's 100 Greatest Movies of All Time American Film Institute. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
- ↑ AFI’s 100 Most Inspiring Films of All Time, American Film Institute 2006. Viitattu 16.2.2023.
- ↑ Complete National Film Registry Listing National Film Preservation Board, Library of Congress. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Astala, Erkki: Ne sata tärkeintä, Projektio 2/1980 s. 7.