Verojärjestelmä

(Ohjattu sivulta Veropohja)

Verojärjestelmä on yhteiskunnassa kannettavien verojen muodostama kokonaisuus. Verojärjestelmään kuuluvat kaikki verolajit ja verojen hyöty- sekä haittavaikutukset. Verojärjestelmä ohjaa yhteiskunnan toimintaa. Verojärjestelmä voi suosia tiettyjä väestöryhmiä tai tiettyjä talouden aloja toisten kustannuksella. Veronluonteiset maksut eivät kuulu verojärjestelmään.

Yleistä muokkaa

Verojärjestelmää luonnehdittaessa voidaan käyttää esimerkiksi ilmauksia: hyvä verojärjestelmä, tehokas verojärjestelmä tai oikeudenmukainen verojärjestelmä. Oikeudenmukaisuus ja tehokkuus ovat verojärjestelmän perusperiaatteita. Verojärjestelmä pyritään luomaan kokonaistaloudellisesti tehokkaaksi kiinnittämällä huomiota verojen aiheuttamiin hyvinvointitappioihin (vääristymiin) ja vertaamalla veroja keskenään. Verojärjestelmän yleisperiaate on laaja veropohja, mikä tarkoittaa, että verotetaan useita asioita vähän, sen sijaan että verotetaan joitain asioita paljon ja joitain ei lainkaan tai kevyesti.

Verojärjestelmä ottaa kantaa siihen, verotetaanko kulutusta, työntekoa, pääoman tuottoja vai varallisuutta ja missä määrin. Kaikilla veroilla on erilaisia hyöty- ja haittavaikutuksia. Yhteiskunnan kannalta optimaalinen verotus löytyy vertailemalla veroja keskenään. Optimaaliseen verotukseen vaikuttaa kuitenkin poliittinen päätöksenteko ja tällöin merkittävää on, että kenen tai minkä kannalta verojärjestelmä on optimaalinen (pienituloisen, suurituloisen, työntekijän, yrityksen omistajan, työllisyyden, viennin, kotimarkkinan, teollisuuden, palvelualojen).

Verotus pienentää kuluttajien ostovoimaa. Työnteon verotus haittaa työvoimavaltaisia aloja, joilla työvoimakustannukset ovat suuri osa kokonaiskustannuksista. Työn verotus haittaa erityisesti työvoimavaltaisista aloista niitä, jotka toimivat kotimarkkinalla. Työn verotus haittaa suhteellisesti vähemmän pääomavaltaisia aloja, sillä näillä aloilla työvoimakustannukset ovat pieni osa kokonaiskustannuksista.

Veronalennuksien vaikutus verotuottoon muokkaa

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat toteavat tieteellisessä julkaisussa vuonna 2005 seuraavaa: on harhaanjohtavaa sanoa, että Suomen veronalennukset ovat lisänneet verotulokertymää. Verotulot ovat kasvaneet myös siksi, että talous ja sitä kautta verotettavat tulot ovat kasvaneet. On olemassa hyviä teoreettisia perusteita ajatella, että veronalennuksilla on kannustinvaikutuksia, jotka nostaisivat verotettavaa tuloa; muista pohjoismaista on olemassa tästä myös empiiristä evidenssiä.[1]

Verotuksen vaikutusta verotulokertymään on Suomessa vaikea tutkia, koska verotusta on 1990-luvulla vähennetty tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Kun kaikkien verotus muuttuu samalla tavalla, on vaikea löytää vertailukohtaa, jonka perusteella voisi arvioida, mitä verotettavalle tulolle ja verotulokertymälle olisi tapahtunut, jos verotusta ei olisi muutettu. Tutkijoiden mielestä varmasti väärä on sellainen arvio, joka perustuu vaikka siihen, että samaan aikaan kuin verotus on keventynyt, verotulokertymä on kasvanut. Tällaisessa arviossa on unohdettu, että verotulokertymään vaikuttavat myös talouskasvu ja suhdanteet: ei pystytä arvioimaan mikä osuus verotulokertymän muutoksissa on veronalennusten ansiota ja mikä on talouskasvun ja suhdanteiden ansiota.[1]

Jos kuitenkin puutteellisella suomalaisella aineistolla tehdään kansainvälisten esikuvien mukaisesti laskelma veronalennusten vaikutuksista, niin sen mukaan veronalennuksilla ei ole ollut tilastollisesti merkitseviä käyttäytymisvaikutuksia, jotka olisivat näkyneet verotettavan tulon kasvuna. Laskelma on tehty käyttäen hyväksi JUTTA-mikrosimulointimallia. Laskelman perusteella voidaan päätellä, että veronalennukset eivät maksa itse itseään takaisin[1]

Laffer-käyrää käytetään joskus perustelemaan väitettä, että veronalennukset lisäävät verotuottoja: 1980-luvulla Ronald Reagan perusteli veronkevennyksiä väittämällä, että veroaste oli optimiveron yläpuolella, ja että veronalennukset näin itse asiassa lisäisivät verokertymää.

Vuonna 2020 tehdyssä London School of Economicsin julkaisemassa tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että rikkaille kohdennetut veronalennukset lisäisivät talouskasvua tai työllisyyttä. Tutkimus perustui kahdeksantoista OECD-maan tietoihin 50 vuoden ajalta.[2]

Verotuksella rahoitetaan julkisia palveluita, veronkevennykset vähentävät julkisiin palveluihin käytettävissä olevaa rahamäärää.[1] Progressiivisella ansiotulojen verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja.

Kritiikki muokkaa

VATTin tutkijaryhmän mukaan Suomen verojärjestelmässä on paljon parantamisen varaa ja veropolitiikkaa leimaa epäjohdonmukaisuus[3]. Elinkeinoelämän valtuuskunnann eli Evan mukaan Suomen nykyinen verojärjestelmä on monimutkainen ja epäoikeudenmukainen sekä haittaa talouskasvua[4].

Veroja muokkaa

Tyyppejä muokkaa

Käytössä olevia veroja muokkaa

Vuoden 1990 jälkeen käytöstä poistuneita veroja muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2005, s. 421. Artikkeli: Veronalennukset vähentävät verotuloja – 6. Johtopäätökset. Taloustieteellinen yhdistys, 2005. Teoksen verkkoversio.
  2. Keeping tax low for the rich does not boost economy lse.ac.uk. 16.12.2020. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
  3. http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/314 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://www.keskipohjanmaa.fi/17454/eva-paaomatuloille-30-prosentin-tasavero[vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta muokkaa

  • Heikki Niskakangas: Johdatus Suomen verojärjestelmään. Talentum, 2014.

Aiheesta muualla muokkaa