Veisjärv
Veisjärv (myös Veisejärv tai Valgejärv [3]) on Virossa Viljandimaalla Mulgin ja Viljandin kuntien välisellä rajalla sijaitseva järvi.[3][4]
| Veisjärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Viljandimaa |
| Kunnat | Mulgi, Viljandin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Õhne jõen valuma-alue |
| Laskujoki | Õhne jõgi |
| Järvinumero | VEE2099400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96 m [1] |
| Rantaviiva | 9,047 km |
| Pinta-ala | 480,7 ha[2] |
| Keskisyvyys | 1,3 m |
| Suurin syvyys | 4 m |
| Valuma-alue | 26,1 km² |
 Veisjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 481 hehtaaria (ha) ja se on 3,5 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Sen laskujoki on Õhne jõgi, joka laskee kolmen kilometrin päässä Mäeküla järveen ja huomattavin tulo-oja on Anikatsi kraavi. Järven valuma-alueen laajuus on 26,1 km².[3][4]
Järvi on luodattu ja sen suurin syvyys on 4,0 metriä ja keskisyvyys 1,3 metriä. Järven laskennallinen tilavuus voidaan arvioida 0,0063 kuutiokilometriksi (km³) eli 6,3 miljoonaksi kuutiometriksi (m³). Järven rantaviivan pituus on 9,0 kilometriä.[3][4]
Järven luokittelu ja ekologia muokkaa
Järvi on limnoligiselta luokitukseltaan kovavetinen ja miksotrofinen järvi. Siinä kallioperän kalkkikivestä liukenee veteen mineraaleja ja vetykarbonaattia, joka nostaa veden kovuutta keskikovaksi (80−240 mg/l). Veisjärvessä on vetykarbonaatin pitoisuus on 2,1–3,2 mg(ekv) litrassa vettä ja veden happamuustaso on pH 8,4–9,3. Mineraalien runsas määrä merkitsee myös korkeampaa suolojen pitoisuutta vedessä. Veden sähkönjohtavuus on 156–286 μS/cm.[3][5][6]
Miksotrofinen järvi on alkujaan voinut olla joko eutrofinen tai dystrofinen, mutta on ravinnekuormituksen vuoksi muuttunut miksotrofiseksi. Veisjärvi sijaitsee suuren Rubinan soon vieressä ja se kohottaa veden humuspitoisuutta. Järven hapenkulutus on eutrofista järveä voimakkaampaa, koska siinä on runsaasti happea kuluttavaa humusta. Tästä huolimatta happipitoisuus voi olla Veisjärvestä melko korkeaakin. Happipitoisuudeksi on mitattu 8,5–11 mg litrassa vettä, minkä on hapen kylläisyytenä ilmaistuna 97–116%. Veden ravinnepitoisuudet ovat melko korkeita. Fosforipitoisuus on keskimäärin 31 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpipitoisuus on 1077 μg/l. Tällaiset määrät ravinteita kasvattavat levien ja bakteerien biomassaa ja samentavat vettä. Veden näkösyvyys onkin vain 0,7–1,1 metriä. Järven mataluus estää veden lämpötilakerrostumista, jolloin koko vesimassa säilyy vuoden ympäri samanlaatuisena.[3][5][6]
Järvessä elää yleisinä ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, allikkosalakka, pasuri, sorva, särki, salakka ja mutakala.[6]
Luonnonsuojelualue muokkaa
Veisjärv kuuluu osana Rubinan luonnonsuojelualueeseen, jonka pohjoinen osa se on.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Topografinen kartta: O-35-XIV, 1981
- ↑ Estonian Environmental Register. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.2.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Veisjärv (vee2099400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.2.2017. (viroksi)
- ↑ a b Orava, Johanna: Lopen Pernunnummen alueen järviympäristön nykytilaselvitys, Hämeenlinnan AMK, 2011, viitattu 24.2.2017
- ↑ a b c d Rubina looduskaitseala kaitsekorralduskava 2012-2021 (Arkistoitu – Internet Archive), PDF, viitattu 24.2.2017 (viroksi)