Veikko Savolainen

suomalainen pilapiirtäjä ja sarjakuvantekijä
Tämä artikkeli kertoo sarjakuvantekijästä. Jääkiekkoilija Veikko Savolaisesta on oma artikkelinsa.

Veikko Sakari ”Joonas” Savolainen (9. tammikuuta 1929 Kymi24. syyskuuta 2016 Helsinki[1]) oli suomalainen pilapiirtäjä ja sarjakuvantekijä, sekä piirtäjä että käsikirjoittaja.

Veikko Savolainen Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2011.

Ura muokkaa

Savolainen alkoi piirtää Joonas-sarjakuvaa Helsingin Sanomiin vuonna 1950. Hän käytti aluksi nimimerkkiä VeSa, kunnes alkoi signeerata sarjansa nimellä Joonas 1950-luvun lopulla.

Savolainen jätti oppikoulun kesken 17-vuotiaana, vaikka oli luokkansa parhaita oppilaita. Armeijaan mennessä jo neljä lehteä oli julkaissut hänen pilapiirroksiaan ja sarjakuviaan.[2] Vuonna 1945 aloittaneessa Harrastelija-lehdessä (Tekniikan Maailma -lehden edeltäjä) ilmestyi kolme Savolaisen piirtämää, varsin vauhdikasta sarjaa: X-tulevaisuuden keksintö (1947), Maa meren alla (1948) ja Huomio Piippu – täällä Sauhu (1949).[3] Sarjakuvastrippi Heikki ja Esa ilmestyi vuonna 1948 Karjala-lehdessä. Sen jälkeen hän piirsi kymmeniä eri sarjakuvia, joista tunnetuimmat ovat Joonas (Helsingin Sanomat, Seura ja Koti-Posti 1950–1972), Unto Uneksija (Pellervo 1966–2010) ja Hirnu. Näistä Unto Uneksija oli vuonna 2010 Savolaisen lopettaessa sen piirtämisen eräs pisimpään ilmestyneistä suomalaisista sarjakuvista[4][5]. Hirnua ja Sirkus Napoleonia julkaistiin ainakin viidessä maassa. Muita tuotteliaan Savolaisen sarjoja olivat Ruutinyrkki, Toope, Virnu, Lepsu, Kaista, Peikkomaailma ja Tallinjengi.[2]

1960-luvulla Savolainen teki kolmisenkymmentä mainoselokuvaa animaatiotekniikalla ja toimi pari vuotta Ilta-Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä.[2] Vuonna 1972 Kustannus Oy Williams värväsi Savolaisen vetämään suomalaista sarjakuvalehteä Sarjista (1972–74), jonka historia jäi kymmenen numeron mittaiseksi kymmenentuhannen kappaleen levikistä huolimatta.[3] Savolainen teki myös kirjankuvituksia.

Vuonna 1973 Savolainen sai Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ensimmäisenä sarjakuvataiteilijana.[6]

Bibliografia muokkaa

  • Lepsu ja Komittari. Pitäjänmäki: Sanoma, 1957.
  • Joonas. Helsinki: Jalava, 1983. ISBN 951-95791-1-7.
  • Joonaksen seikkailut 1. Wanhat sarjat 15. Helsinki: Jalava, 1987. ISBN 951-9201-49-1.
  • Sirkus Napoleon. Helsinki: Jalava, 1985. ISBN 951-9201-01-7.
  • Säihkyvät siivet. Asiantuntija-avustaja: Olli Savolainen. Helsinki: Suomen Ilmailuliitto, 1988.
  • Savua siivissä. Helsinki: Suomen Ilmailuliitto, 1990.
  • Joonas ja hypnoosimurha. Helsinki: Arktinen Banaani, 1997. ISBN 952-9809-13-1.
  • Unto Uneksija. Helsinki: Pellervo, 1999 (lisäpainos 2006). ISBN 952-5276-02-3.
  • Joonas. Sarjakuvaklassikot 1. Helsinki: Arktinen banaani, 2004. ISBN 952-9809-85-9.

Lähteet muokkaa

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 2.10.2016, s. C 16.
    Rantanen, Miska: Sarjakuvapiirtäjä Veikko ”Joonas” Savolainen on kuollut. Helsingin Sanomat 25.9.2016. Viitattu 25.9.2016.
  2. a b c Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
  3. a b Kataisto, Vesa: Joonas täyttää 75 vuotta vuonna 2004 Kvaak.fi. 9.1.2004. Arkistoitu 6.1.2005. Viitattu 7.3.2011.
  4. Simola, Kaisa: Sarjakuvan veteraani: Joonas toteutti unelmansa. Kodin Pellervo, 17.6. 2010, nro 6, s. 83. Artikkelin verkkoversio Suomen sarjakuvaseuran sivuilla. Viitattu 16.12.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Jokinen, Heikki: ”Pekka Puupää”, Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 87–88. Kemi: Kemin sarjakuvakeskus, 1996. ISBN 952-9686-10-2.
  6. Pro Finlandia Veikko ”Joonas” Savolaiselle 3.12.2014. Suomen Sarjakuvaseura. Viitattu 4.12.2014.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa