Vehkataipaleensaari
Vehkataipaleensaari on saari tai niemenosa, riippuen käytettävästä määritelmästä, varsinaisella Saimaalla Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välissä Lappeenrannassa ja Taipalsaarella Etelä-Karjalassa. Saari on alun perin ollut niemi, jonka yhteys mantereeseen on katkaistu kaivamalla Vehkataipaleelle Vehkataipaleen kanava. Kanavassa sijaitsee pumppulaitos, joka aloitti toimintansa vuonna 1936. Saarella ei myöskään ole virallista nimeä, vaan artikkelinimenä on käytetty Ari Mannisen ehdottamaa nimeä [2].[3][1][4]
Maantietoa
muokkaaVehkataipaleensaari on 8,0 kilometriä pitkä, 6,3 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on noin 28 neliökilometriä. Saari on pääpiirteittäin kolmion muotoinen. Se sijaitsee sekä toisen Salpausselän ja ensimmäisen Salpausselän välissä että Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välissä. Sen erottaa mantereesta Virransalmi ja Viskarinlahti, jotka ovat yhdessä neljä kilometriä pitkät, sekä kanavan koillispuolella 3,5 kilometriä pitkä Kirveslahti. Saaren rantaviiva seuraa Suur-Saimaalla kolmikilometristä Tullisalmea, joka jää Kattelussaaren eteen. Salmi aukeaa tiheään saaristoon, joka sijaitsee Laihianselän, Keskisenselän ja Haukiselän vesistöalueella. Tuosan saaren kohdalla siirtyvät rannat Sudensalmen ja etelämpänä Nukkumalahden vesistöalueille. Niemisen niemen länsipuolelle jää Niemisenselkä, jonka luoteispuolella on Ahven-Nauttan ja Vehkasalon eteen muodostuva kartoissa nimetön salmi.[3]
Saaren lounaispäässä sen sisäosiin työntyy kaakosta kolmikilometrinen Nukkumalahti. Sen lounaispuolelle jää viisikilometrinen niemi Nieminen, jonka kärkeä kutsutaan Niemisenkärjeksi. Nukkumalahden koillispuolelle jää Sudenniemi, jonka toisella puolella on pieni 900-metrinen Savikonlahti. Kaakkoisrannalla on kolmaskin lahti Kotilahti, joka on edellisen mittainen. Saaren sisäosat ovat verrattain tasaiset ja sinne onkin muodostunut suuria soita, joista osa on raivattu pelloiksi, osa otettu turvetuotantoon ja loput ojitettu metsätalouden käyttöön. Korkein mäki on Hauskamäki, joka kohoaa 110 metrin korkeuteen mpy. Kuikkalan kylä on sen kanssa saman korkuinen. Muita lähes saman korkuisia mäkiä löytyy Katariinankalliolta (103 m), Salovuorelta (103 m) ja Palokalliolta (105 m) sekä useita mäkiä Niemiseltä (105 m). Mäkien väliin on toisinaan kertynyt vettä lammeksikin. Saarella on kaksi lampea. Pohjoisosassa sijaitsee puoli metriä syvä Makkaralampi (3 ha), joka laskee Kirveslahteen, ja länsiosassa sijaitsee 16,5 metriä syvä Soukkionlampi (5 ha), joka laskee Virransalmeen.[3][5]
Saarelle on rakennettu tieyhteys (yhdystie 4081) Lappeenrannan Lauritsalasta Luukkaansalmen sillan yli Hyötiönsaareen, pengertietä Tuosaan ja Sudensalmen sillasta Sudenniemeen. Yhdystie haarautuu heti ylitettyään Vehkataipaleen kanavan. Toinen tie (yhdystie 14784) kulkee pohjoiseen Saikon Pakkalaan ja Kutilankylään, ja toinen (yhdystie 14813) luoteeseen Taipalsaaren kirkonkylälle. Saarella on myös poikittainen tielinjaus, jonka lounaispäässä on Ampujala ja koillispäässä Kuikkala. Kuikkalasta on siltayhteys Kattelussaarelle. Muita kyliä ovat Paarmala, Sudensalmi ja Riihilahti. Saarella asuu ympärivuotisesti noin 130 asukasta ja siellä on lisäksi noin 125 vapaa-ajanasuntoa [1]. Pääosa saaresta kuuluu Taipalsaaren puolelle, mutta Niemisenkärki ja saaren kaakkoisosa kuuluu Lappeenrannassa. Kanavaan ei ole merkitty veneväylää, mutta paikalliset tietävät pumppaamon sulut, joiden läpi pääsee moottoriveneellä [4]. Etelässä kulkevalta Saimaan syväväylältä haarautuu saaren itäpuolelle merkitty matalampi veneväylä.[3]
Historiaa
muokkaaVehkataipaleen kanava ja sen pumppulaitoksen on rakentanut vuonna 1936 Lauritsalassa sijaitseva puunjalostustehdas Oy Kaukas Ab. Pumppulaitoksella on pumpattu vettä Suur-Saimaalta Pien-Saimaalle ja siten kierrätetty puhdasta vettä tehtaan aiheuttamien päästöjen likaamalle Pien-Saimaalle. Tehdas otti vettä samasta vesistöstä, jonne se laski likavetensä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Manninen, Ari: ”Vehkataipaleensaari”, Saimaa – koko tarina, s. 480–482. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
- ↑ Manninen, Ari: Saimaan seitsemän ”tuntematonta” saarta. ERÄ, 7.4.2020. ISSN 0356-3464. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.6.2021.
- ↑ a b c d Vehkataipaleensaari (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.6.2021.
- ↑ a b c Hurskainen, Tarmo: Vehkataipaleen kanava, arnholm.nu, viitattu 22.6.2021
- ↑ Ala-Saimaan lähialue (04.112) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.6.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Vehkataipale, piensaimaa.fi
- Taipalsaari / Vehkataipaleen pumppulaitos, Willimiehen jäljillä
- Vehkataipale, Taipalsaaren kylät