Vauvauinti on vauvan ja perheen yhteinen leikkihetki, joka tapahtuu koulutetun ohjaajan valvomana puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Tämän suomalaisen määritelmän mukaan vauvauinnin tarkoitus on saada lapsi pitämään vedestä. Vedessä tapahtuvan leikin avulla pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä, kokonaisvaltaista fyysistä, psyykkistä ja sosio-emotionaalista kehitystä. Uintituokion aikana pyritään toimimaan lapsen ehdoilla, senhetkinen sisäinen ja motorinen kehitys huomioiden. [1][2]

Vauva sukeltaa isän käsivarsilla.
Äiti kannattelemassa lastaan vauvauinnissa.

Vuonna 2011 noin yhdeksän prosenttia suomalaisista vauvoista osallistui jossain vaiheessa ohjattuun vauvauintiin.[3] Vauvauinti on vauvamuskarin (vauvojen musiikkileikkikoulun) ja yhteisten leikki- tai lauluhetkien rinnalla yksi suosituimpia vauvaikäisille järjestettyjä kodin ulkopuolisia harrastuksia.[4]

Vauvauinnin edellytyksiä Suomessa muokkaa

Suomessa vauvauinti voidaan aloittaa, kun lapsi painaa ainakin 5 kiloa ja on vähintään 3 kuukauden ikäinen.[2]

Vauvauintiin sopiva lämminvesi muokkaa

Vauvauintia harrastetaan uima-altaassa, jossa veden lämpötila on +32 °C.[2] Säädösten mukaan allasveden tulee olla sellaista, ettei siitä ole terveydelle haittaa. Käytännössä veden pieneliöitä (mikrobeja) torjutaan vapaan kloorin avulla eli klooraamalla vettä. Hygieniasyistä vapaan kloorin pitoisuuden on oltava lämminvesialtaassa vähintään 0,6 mg/litra muttei yli 1,2 mg/l.[5]

Yleisesti ohjeistetaan, ettei alle yksivuotiasta lasta vietäisi vielä tavalliseen uimahallin tai kylpylän lämminvesialtaaseen, paitsi järjestetyn vauvauinnin yhteydessä. Tällä halutaan varmistaa, etteivät alle yksivuotiaat uisi sellaisissa lämminvesialtaissa, joiden veden nitraattipitoisuutta ei voida taata turvalliseksi (NO3, raja-arvo ≤ 50 mg/litra). Ohje perustuu siihen, että vauva voi niellä painoonsa nähden runsaasti allasvettä, mikä voi haitata vauvan hapensaantia verenkiertoon imeytyneen nitraatin takia. Lisäksi monien terapia- ja opetustarkoituksiin käytettyjen lämminvesialtaiden vesi on kylmempää kuin +32 °C. Vauvan kehon lämpötilan säätely ei näet vielä toimi niin hyvin kuin suuremmilla lapsilla. Alilämpöisyyden (eli hypotermian) välttämiseksi vauvaikäistä ei tulisi uittaa kylmemmässä vedessä. Ohjattu vauvauinti kestää noin 30 minuuttia, joka ottaa vauvan kehon jäähtymisen huomioon. [6][5]

Vauvauinti muualla muokkaa

Monessa muussa maassa vauvauinnin tavoitteet, olosuhteet ja menetelmät poikkeavat Suomessa valitusta lähestymisestä. Lämpimissä maissa vauvauintia saatetaan toteuttaa ulkouima-altaissa, ja tavoitteena voi olla vesiturvallisuuden lisääminen eli lapsen hukkumisriskin vähentäminen. Toisissa maissa (kuten Japani ja Australia) lähtökohtana voi olla uimataidon edistäminen ja lasten ohjaaminen uintiharrastuksen ja myöhemmin uintivalmennuksen pariin. Joissain itäisen Euroopan maissa ja Venäjällä vauvoja saatetaan puolestaan pyrkiä karaisemaan karuissa oloissa järjestetyllä vauvauinnilla. [1] Kesällä 2013 tosin uutisoitiin, että ryhmä venäläisiä uinninopettajia Moskovasta oli opiskelemassa perhekeskeistä vauvauintia Suomessa.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b Sääkslahti, Arja & Numminen, Pirkko: Vauvauinti. Helsinki: LK-Kirjat/ Lasten Keskus Oy, 2007. ISBN 978-951-627-671-0.
  2. a b c Vauva- ja perheuinti Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH). Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 9.10.2013 (ajantasaistus).
  3. Vauvauinti muovaa lapsesta veden ystävän 14.8.2011. Länsiväylä, lansivayla.fi. Arkistoitu 8.9.2014. Viitattu 9.10.2013.
  4. Vauva harrastaa kalliisti 15.7.2008. Taloussanomat, taloussanomat.fi. Viitattu 11.9.2014.
  5. a b Lisätietoa allasveden laadusta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH). Arkistoitu 24.3.2013. Viitattu 9.10.2013.
  6. Minkä ikäisen lapsen voi viedä uimahalliin tai kylpylään? Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH). Arkistoitu 8.9.2014. Viitattu 11.9.2014.
  7. Suomalaista vauvauintia viedään Venäjälle 19.8.2013. YLE Keski-Suomi, yle.fi. Viitattu 9.10.2013.

Aiheesta muualla muokkaa