Vattukuoriainen

hyönteislaji

Vattukuoriainen (Byturus tomentosus) on vadelma- ja mesimarjasadon pahimpia pilaajia. Se on aikuisena noin 4-5 mm:n pituinen ja muodoltaan pitkänsoikea lyhyen tiheän harmaan tai kellanharmaan karvan peittämä kovakuoriainen, jonka tuntosarvet ovat nuijamaiset. Vattukuoriaisnaaras munii kukkiin ja kehittyviin raakileisiin noin sata yksittäistä munaa, joista kehittyvät toukat kaivautuvat kukkapohjukseen ja vioittavat myöhemmin marjaa. Vattukuoriaisen toukka eli tuttu "vattumato" on 5-7 mm pitkä ja väriltään kellertävä, selkäpuolelta ruskean ja kellertävän kirjava sekä lyhytkarvainen. Vattukuoriaisen toukka poistuu kypsyneestä marjasta siirtyen maahan, missä se koteloituu. Vattukuoriainen talvehtii täysin kehittyneenä aikuisena kotelon sisällä, josta se kuoriutuu keväällä maan pintakerrosten lämpötilan noustessa 14 asteeseen.

Vattukuoriainen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Härömäiset Cucujoidea
Heimo: Lukkakuoriaiset Byturidae
Suku: Byturus
Laji: tomentosus
Kaksiosainen nimi

Byturus tomentosus
De Geer, 1774

Katso myös

  Vattukuoriainen Wikispeciesissä
  Vattukuoriainen Commonsissa

Aikuinen vattukuoriainen käyttää ravintonaan voikukkien ja vadelmien kukkanuppuja ja vastapuhjenneita versoja sekä kukkivien pihlajien, orapihlajien ja omenapuiden siitepölyä.

Vattukuoriainen on Euroopassa yleinen aina Pohjois-Suomea myöten.

Vattukuoriaisen saalistajia luonnossa ovat ainakin: lehvänokkalude (Anthocoris nemorum) ja Chrysoperla harrisii.[2]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.