Vasylivka
Vasylivka (ukr. Василівка; vuosina 1858–1929 nimellä Vasyljeve, ukr. Васильєве) on kaupunki Zaporižžjan alueella Ukrainan eteläosassa.[1][2] Kaupunki on Vasylivkan piirin (184 224 as., 2021) hallinnollinen keskus.[1][3][4] Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 12 771 (2021).[4]
| Vasylivka (Василівка) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Vasylivka |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Zaporižžjan alue |
| Piiri | Vasylivkan piiri |
| Kaupungiksi | 1957 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 10,2 km² |
| Väkiluku (2021) | 12 771 |
Vasylivka sijaitsee Kah’ovkan tekojärven kaakkoisrannalla, noin 55 kilometriä aluekeskus Zaporižžjasta etelään.[1][2][3] Aluekeskuksesta etelään johtava päärata Melitopoliin ja edelleen Krimille kulkee kaupungin kautta; rata haarautuu kaupungin eteläpuolella.[1][5][2] Eurooppatie E 105 kulkee kaupungin kautta.[2]
Kaupungin lähistöltä on löydetty neoliittisen aikakauden hautausmaa, jossa on yli 30 hautaa. Myöhemmän pronssikauden asutuksen jäänteitä on löydetty läheltä tätä paikkaa.[6]
Kylä on kehyttyi 1700-luvun loppupuolella muun muassa Zaporižžjan kasakoiden viljelysten ja talviasutusten pohjalta. Alue tuli Krimin kaanikunnan mukana Venäjän keisarikunnan osaksi (1783). Vuonna 1784 (toisen lähteen mukaan 1788) alueen maat siirtyi kenraalimajuri Vasili S. Popovin omistukseen. Hän rakennutti sinne kartanonsa, ja nimesi kylän ja sen kirkon Pyhän Basileios Suurelle omistetun kirkon. Ensimmäiset asukkaat olivat Zaporižžjan kasakoita ja maaorjia (Pultavan ja Tsernihivin seudulta). Vuodesta 1784 kylä oli hallinnollisesti osa Taurian alueen, vuodesta 1802 Taurian kuvernementin Melitopolin kihlakuntaa. Vuodesta 1920 osa Aleksandrovin kuvernementtia ja vuodesta 1921 osa Zaporižžjan provinssia (seurajineen).Vuonna 1923 paikkakunnasta tuli piirikeskus. Se sai kaupunkityyppisen taajaman aseman 1945, ja kaupunki siitä tuli vuonna 1957. [1][6]
-
Valtatien varrelta. -
Popovin kartano, osa Vasylivkan linnaa. -
Vasylivkan linnaa. -
Linja-autoasema.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f V. V. Meškov: Vasylivka (Василівка) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2005. Viitattu 14.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 14.3.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 14.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva, s. 80-81, Ukrainan itäinen osa. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto, mittakaava 1:750 000...1:35 000 000. Omsk: FGUP Omskaja kartografitšeskaja fabrika, 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ a b Vasylivka, Vasylivskyi raion, Zaporizka oblast (artikkeli tietosanakirjassa Isrorija mist i sil Ukrajinskoji RSR, 8. voluumissa Zaporizka oblast. Teksti kuvaa kaupunkia neuvostoideologian näkökulmasta) ukrssr.com.ua. Viitattu 14.3.2022. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vasylivka Wikimedia Commonsissa
