Varjoaine

radiologisissa kuvantamistutkimuksissa käytettävä aine

Varjoaine on radiologisissa kuvantamistutkimuksissa käytettävä aine, jonka avulla parannetaan elimistön rakenteiden tai nesteiden näkyvyyttä. Varjoaine on ominaisuuksiltaan sellainen, että röntgensäteet läpäisevät sen eri tavalla kuin ympäröivät rakenteet, jolloin se muodostaa havaittavan kontrastieron. Useat varjoaineet ovat röntgensäteitä läpäisemättömiä.

Aivoverisuonten angiografiakuvaus, jossa on käytetty jodipitoista varjoainetta.

Varjoaineen tyyppi valitaan kuvauksen mukaan. Varjoaineet jaotellaan yleensä jodipitoisiin ja ei-jodipitoisiin aineisiin, joista jälkimmäiset sisältävät lähinnä bariumia. Jodipitoisia varjoaineita käytetään esimerkiksi verisuonten, virtsateiden, kohdun ja munanjohdinten kuvauksissa, kun taas bariumvarjoaineita käytetään suolistokuvauksissa. Gadolinium-varjoaine on käytössä magneettikuvausten tehostamiseksi.

Koska varjoaine poistuu elimistöstä munuaisten kautta, ennen kuvausta täytyy varmistaa, että potilaan munuaiset toimivat normaalisti. Allergia varjoaineelle on harvinainen, mutta mahdollinen.[1] Varjoaine voi aiheuttaa päänsärkyä ja oksentelua, vaikkei olisikaan allerginen varjoaineelle.

Varjoaineita muokkaa

Jodia sisältävät varjoaineet, jotka kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa luokkaan V08AA – vesiliukoiset munuaishakuiset korkeaosmolaaliset varjoaineet:

Jodia sisältävät varjoaineet, jotka kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa luokkaan V08AB – vesiliukoiset munuaishakuiset matalaosmolaaliset varjoaineet:

Jodia sisältävät varjoaineet, jotka kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa luokkaan V08AC – vesiliukoiset maksahakuiset varjoaineet:

Jodia sisältävät varjoaineet, jotka kuuluvat anatomis-terapeuttis-kemiallisessa lääkeluokituksessa luokkaan V08AD – ei-vesiliukoiset varjoaineet:

Lähteet muokkaa

  1. Pertti Mustajoki, Jarmo Kaukua: Varjoainekuvaukset. Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 18.7.2007.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.