Varainsiirtovero
Varainsiirtovero on Suomessa vero, joka tulee maksaa asunto-osakkeen, muun arvopaperin tai kiinteistön vastikkeellisesta luovutuksesta. Verovelvollinen on luovutuksen saaja (ostaja)[1]. Varainsiirtoveron määrä on muista kuin asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeista 1,6 %, asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeista 2,0 % sekä kiinteistöistä 4 % kauppahinnasta. Asunto- ja kiinteistöyhtiön osakkeiden kauppahintaan luetaan myyntihinnan lisäksi nykyisin myös yhtiölainaosuus.[2]
Varainsiirtoveroa ei makseta seuraavissa tapauksissa:[3]
- Arvopaperipörssissä myytävistä osakkeista ja muista arvopapereista.
- 18–39 -vuotias ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta, jos asunto tulee hänen omaksi kodikseen.[4]
- Varainsiirtoveroa ei makseta lahjaksi, perintönä, testamentilla tai yhteisomistuksen purkamisen kautta saadusta omaisuudesta.
- Varainsiirtoveroa ei peritä, jos veron määrä jäisi alle 10 euron.
Varainsiirtoveron tuotto vuonna 2013 oli 584 miljoonaa euroa. Tuotosta 85 % kertyi asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupoista.[5]
Varainsiirtovero on uusi muoto aikaisemmin peritystä kiinteistö- ja arvopaperikaupan leimaverosta. Varainsiirtoverolaki (931/1996) tuli voimaan vuoden 1997 alusta.
Varainsiirtoveron kritiikkiä muokkaa
Monet taloustieteilijät vastustavat transaktioveroja ja vaativat niiden tilalle esimerkiksi pääomatuloveroa, varallisuusveroa tai muuta arvonlisään, myyntivoittoon tai pääomaan perustuvia veroja, koska jälkimmäiset tuhoavat vähemmän hyvinvointia ja taloudellista tehokkuutta.[5][6][7][8]
Muuttamisen verottaminen varainsiirtoverolla aiheuttaa kansainvälisten tutkimusten mukaan merkittäviä hyvinvointitappioita. Vero lisää sekä omistusasujien muuttokustannuksia että myös asuntosijoittajien kaupankäyntikustannuksia. Koska ostajan maksuhalukkuuden on oltava vähintään veron verran myyjän hintavaatimusta korkeampi, vero voi vähentää asuntokauppaa ja muuttamista. Verolta välttyy jättämällä asuntokaupat tekemättä. Varainsiirtovero aiheuttaakin asuntokannan epätarkoituksenmukaista käyttöä: kotitaloudet asuvat liian suurissa, liian pienissä tai muuten heidän tarpeisiinsa sopimattomissa asunnoissa.[5]
Kuuluisassa Mirleesin raportissa osakehuoneistojen ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa pidettiin malliesimerkkinä erittäin tyhmästä verosta. Ekonomisti Niku Määttäsen mukaan raportin suositus (varainsiirtoveron poistamisesta) olisi erittäin helppo toteuttaa Suomessakin.[6]
Valtioneuvoston teettämän VATT:n tutkimuksen mukaan varainsiirtovero vähentää muuttamista niin maakunnissa kuin maakunnista toisiinkin. Veron vuoksi ihmiset asuvat tilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa ja vero voi haitata työmarkkinoiden toimintaa. Siksi asunnot ovat tehottomassa käytössä ja hyvinvointi vähenee merkittävästi. Veron korotus 1,6 prosentista kahteen prosenttiin (0,4 %-yksikköä, 2013) vähensi osakehuoneistojen omistusasujien muuttoja 4,3 %.[9]
VATT:n erikoistutkijan Teemu Lyytikäisen mukaan varainsiirtoveron aiheuttama haitta on suuri verrattuna veron tuottoon. Lyytikäisen mukaan vero vähentää muuttoja ja asuntokauppoja. Tämä johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikkaan huonosti sopivissa asunnoissa: asunnot ovat väärän kokoisia ja työmatkat liian pitkiä. Lyytikäisen mukaan vero voitaisiin korvata esimerkiksi kiinteistöveroilla ja omistusasumisen tukia leikkaamalla, mikä aiheuttaisi vähemmän mainittuja haittoja.[7]
Professori Marko Terviön mukaan varainsiirtovero on haitallinen "muuttovero", joka tulisi korvata joka vuosi maksettavalla verolla. Hänestä ei ole mitään perustetta verottaa usein muuttavia perheitä kireämmin: näillähän päinvastoin on muutenkin enemmän menoja. Varainsiirtoveron poistaminen voisi lisätä verotuloja, koska työn perässä muuttamista ei enää näin vaikeutettaisi.[8]
Ekonomisti Pasi Sorjosen mukaan varainsiirtovero kannustaa velkaantumaan ostamalla iso asunto velaksi. Tällöin varainsiirtoveroa menee vähemmän verrattuna siihen, että hankkisi ensin pienen asunnon ja vaihtaisi myöhemmin suurempaan.[10]
Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä ehdotti talvella 2015 muutoksia asuntokaupan varainsiirtoveroon. Ryhmän mukaan asuinkiinteistöjen (omakotitalojen) varainsiirtovero olisi laskettava osakehuoneistojen varainsiirtoveron tasolle. Lisäksi ensiasunnon verovapaus olisi poistettava. Ryhmä perusteli ehdotustaan eri asumismuotojen neutraalilla verokohtelulla: verotuksen ei tulisi ohjata kotitalouksien valintoja asuntojen hallintamuodon suhteen yhtä voimakkaasti kuin nykyisin. Ryhmän mukaan ehdotus lisäisi asuntomarkkinoiden tehokkuutta, asuntokannan tarkoituksenmukaista käyttöä ja työvoiman liikkuvuutta.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Varainsiirtoverolaki (Arkistoitu – Internet Archive) (29.11.1996/931) 4 §, 15 §. Finlex
- ↑ Veronmaksajat: Varainsiirtovero (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 17.1.2014
- ↑ Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohje 12.4.2013. Vero.fi.
- ↑ Vero.fi: Asunnon osto Viitattu 17.1.2014
- ↑ a b c d Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Ympäristöministeriön raportteja 4/2015. Helsinki: Ympäristöministeriö.
- ↑ a b Mirrlees-raportin suositukset, Akateeminen talousblogi 11.11.2010 Kirjoittanut Niku Määttänen
- ↑ a b Teemu Lyytikäinen: Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita (Arkistoitu – Internet Archive) VATT Policy Brief 3-2013
- ↑ a b Ehdotus muuttoveron tasaamiseksi, Marko Terviö, Akateeminen talousblogi, 10.7.2012
- ↑ Tutkimus: Varainsiirtovero vähentää muuttamista maakuntien sisällä ja niiden välillä Helsingin Sanomat. 9.3.2018.
- ↑ Simola, Ulla: Nordea: Varainsiirtovero kannustaa velkaantumaan Taloustaito. 13.2.2013. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 26.6.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Varainsiirtoverolaki Finlex
- Varainsiirtoveroon liittyvät lomakkeet (Arkistoitu – Internet Archive) Vero.fi