Vanutus

Vanutus eli vanuttaminen on villaa ja muita eläinkarvakuituja sisätävien tekstiilien viimeistysmenetelmä, jolla niihin saadaan lujuutta, lämmöneristävyyttä ja pehmeyttä. Tekstiiliteollisuudessa vanuminen saadaan aikaan vanutuskoneilla kosteaa, lämpimässä saippualiuoksessa olevaa kangasta tai neulosta hakkaamalla tai puristamalla. Huopa on vanutettu tuote ja myös sarkaa vanutetaan.^[1]^[2]

Entisaikoina vanutus suoritettiin ihmisvoimalla joko käsin tai polkemalla. Myöhemmin se tehtiin vesivoimalla käyvissä vasaravanuttimoissa eli tamppilaitoksissa. Vasaravanuttimia käytettiin 1900-luvulla huopateollisuudessa ja paksuja puristinhuopia valmistettaessa.^[3]

Lähteet muokkaa

↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 993, hakusana vanutus. Helsinki: Otava, 1965.
↑ Uusi tietosanakirja. Osa 22, palsta 733, hakusana vanuttaminen. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1966.
↑ Iso tietosanakirja. Osa 14, palsta 1281, hakusana vanutus. Helsinki: Otava, 1938.

[1] Otavan iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 993, hakusana vanutus. Helsinki: Otava, 1965.

[2] Uusi tietosanakirja. Osa 22, palsta 733, hakusana vanuttaminen. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1966.

[3] Iso tietosanakirja. Osa 14, palsta 1281, hakusana vanutus. Helsinki: Otava, 1938.

[1]

[2]

[3]