Vantaan Energia
Vantaan Energia Oy on vuonna 1910 perustettu energiayhtiö. Kotipaikkaansa Vantaalla pitävästä yhtiöstä Vantaan kaupunki omistaa 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %. Vantaan Energia tuottaa sähköä ja kaukolämpöä sekä myy lämpöpalveluita. Vantaan Energian pääkonttori sijaitsee Tikkurilassa, ja se tuottaa kaukolämpönsä ja sähkönsä pääosin Martinlaakson voimalaitoksessa ja Vantaan jätevoimalassa.
| Vantaan Energia Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Suomi |
| Perustettu | 1910 |
| Toimitusjohtaja | Jukka Toivonen |
| Kotipaikka | Vantaa |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | Energia-ala |
| Tuotteet | Tuottaa sähköä ja kaukolämpöä ja myy lämpöpalveluita. Vastaa kaukolämpöverkostojen rakentamisesta ja huollosta Vantaalla. |
| Liikevaihto | milj.217,5 € (2021)[1] |
| Liikevoitto | 64,1 milj. € (2012)[1] |
| Henkilöstö | 300 (2021)[1] |
| Omistaja | Vantaan kaupunki 60 %, Helsingin kaupunki 40 % |
| Kotisivu |
www |
Järvenpään voimalaitos sekä Järvenpään ja Tuusulan kaukolämpöverkot siirtyivät Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:n omistukseen Fortumilta 19. elokuuta 2020. Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy:n omistavat Vantaan Energia, Infranode ja Keva.
Historiaa muokkaa
Malmin Sähkölaitos Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin Helsingin Seurahuoneella (nykyinen kaupungintalo) 2.9.1910. Vuonna 1965 Malmin Sähkölaitos Oy:n nimi muuttui Helsingin Ympäristön Sähkölaitos Oy:ksi. Vuonna 1970 Helsingin Ympäristön Sähkölaitos Oy siirtyi kokonaan Helsingin maalaiskunnan/Vantaan kauppalan omistukseen. Vuonna 1972 uusi toimitalo valmistui Vantaan Tikkurilaan ja yhtiön nimi vaihtui Vantaan Sähkölaitos Oy:ksi vuoden 1973 alusta. Vuonna 1996 yhtiön nimeksi tuli Vantaan Energia Oy.[2]
Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja 1960–1986, kun se kehittyi Malmin Sähkölaitoksesta Vantaan Sähkölaitokseksi, oli teollisuusneuvoksen arvonimen 1980 saanut Carl-Oscar Björklöf.[3]
Sähkön tuotanto muokkaa
Suurin osa Vantaan Energian tuottamasta sähköstä ja kaukolämmöstä syntyy yhteistuotantona. Yhteistuotannossa saavutetaan parempi kokonaishyötysuhde kuin erillistuotannossa, lisäksi päästöjä syntyy vähemmän.[4]
Vantaan Energia lopettaa kivihiilen käytön energiantuotannossaan vuonna 2022. Kokonaan hiilineutraali yhtiö aikoo olla vuonna 2030.
Kaukolämmön tuotanto muokkaa
Vantaan Energia aloitti kaukolämpötoimintansa vuonna 1969. Tällä hetkellä lähes 80 prosenttia Vantaan asukkaista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa yhtiön Martinlaakson biovoimalaitoksessa sekä Långmossebergenin jätevoimalassa yhteistuotannossa sähkön kanssa.
Vantaan Energian kaukolämpöverkot ovat yhdistetty Rajatorpassa ja Kuninkaalassa Helenin kaukolämpöverkkoon sekä Leppäkorvessa Keravan Energian kaukolämpöverkkoon.
Jätevoimala muokkaa
Vantaan Energia rakensi vuosina 2011–2014 Itä-Vantaan Ojangolle Vantaan jätevoimalan Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä olevalle tontille. Jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäte-erät paloivat. Käyttöön se vihittiin 17.9.2014.[5]
Jätevoimala tuottaa sähköä 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. Polttoaineena käytetään Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Rosk’n Roll Oy:n sinne toimittamaa lajiteltua sekäjätettä. Apupolttoaineena käytetään maakaasua, jolla lisätään energiatehokkuutta.[6]
Vantaan Energia laajentaa parhaillaan jätevoimalaansa. Jatkossa Vantaalla hyödynnetään kotitalouksien sekajätteen lisäksi kaupan- ja teollisuuden jätettä, joka tähän mennessä on viety ulkomaille. Jätevoimalan laajennuksen käyttöönoton myötä Vantaan Energia lopettaa kokonaan kivihiilen käytön energiantuotannossaan.
Tytär- ja osakkuusyhtiöt muokkaa
- Vantaan Energia Sähköverkot Oy, huolehtii Vantaan sähköverkkojen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Yhtiö on täysin emoyhtiönsä Vantaan Energia Oy:n omistama.
- Svartisen Holding A/S, omistusosuus 49,6 % ja Eastern Norge Svartisen AS omistusosuus 100 %.
- Kolsin Voima Oy 22,5 % ja Kolsin vesivoimatuotanto Oy 100 %
- Oomi Palvelut Oy 28,3 %, Oomia Oy 100 % ja Ensin Palvelut Oy 100 %
Lisäksi osuuksia muissa energiantuotantoyhtiössä
- EPV Energia Oy, Pohjolan Voima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, Voimaosakeyhtiö SF, Woodtracker Oy, Vantaan Energia Keski-Uusimaa Oy.
Lähteet muokkaa
- Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportti 2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.vantaanenergia.fi/me/vantaan-energia/
- https://www.vantaanenergia.fi/fossiiliton-2026/
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Konsernin avainluvut 2021. Vantaan Energia Oy. Viitattu 30.7.2021.
- ↑ Vantaan Energia: Vuosien virtaa vantaanenergia.fi. Viitattu 24.11.2011.
- ↑ Carl-Oscar Björklöf Biografiasampo. Viitattu 27.11.2021.
- ↑ Tehokas yhteistuotanto Vantaan Energia Oy. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.9.2012.
- ↑ Marja Salomaa: Voimalassa jäte palaa tauotta. Helsingin Sanomat, 17.9.2014, s. A 16. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Vantaan Energia: Jätevoimalahanke vantaanenergia.fi. Viitattu 26.6.2013.
- ↑ Vantaan Energia: Tietoa konsernista vantaanenergia.fi. Viitattu 25.6.2013.
Kirjallisuutta muokkaa
- Jukka Erävuori: Virtaa Vantaalta: Vantaan Energia Oy 90 vuotta. Vantaan Energia 2000. ISBN 952-91-2281-0.