Vanadiini(IV)kloridi
Vanadiini(IV)kloridi eli vanadiinitetrakloridi (VCl4) on vanadiinin ja kloorin muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä, muiden vanadiiniyhdisteiden valmistukseen ja tekstiilien värjäyksessä.
| Vanadiini(IV)kloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | VCl4 |
| Moolimassa | 192,74 |
| Ulkomuoto | Punaruskea neste[1] |
| Sulamispiste | –28 °C[1] |
| Kiehumispiste | 148,5 °C[1] |
| Tiheys | 1,816 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Ominaisuudet muokkaa
Huoneenlämpötilassa vanadiini(IV)kloridi on punaisenruskeaa nestettä. Yhdiste reagoi hyvin helposti veden kanssa ja hydrolysoituu. Yhdiste on epästabiili ja hajoaa hitaasti vanadiinitrikloridiksi ja klooriksi. Vanadiini(IV)kloridi liukenee orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, dietyylieetteriin ja asetoniin. Se myös muodostaa komplekseja esimerkiksi pyridiinin kanssa. Yhdiste on myrkyllistä.[1][2][3][4]
Valmistus ja käyttö muokkaa
Vanadiini(IV)kloridia valmistetaan klooraamalla vanadiinia, vanadiinikarbidia, vanadiinikarbonitridia tai vanadiinisilisidia. Yhdistettä käytetään valmistettaessa muita vanadiiniyhdisteitä, orgaanisen kemian synteeseissä fenolien hapettavissa kytkentäreaktioissa ja fiksatiivina tekstiilien värjäyksessä.[1][2][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1147. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Mike Woolery: Vanadium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 27.1.2018
- ↑ Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller, Siegfried Sattelberger, Sven Köther-Becker & Thomas Beyer: Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2017. Viitattu 27.1.2018
- ↑ Michael K. O'Brien & Benoit Vanasse: Vanadium(IV) Chloride, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Toxic and Hazardous Chemicals and Carcinogens, s. 3040. William Andrew, 2017. ISBN 9780323389686. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 27.1.2018). (englanniksi)