Vammalan helluntaiseurakunta

helluntaiseurakunta Sastamalassa

Vammalan helluntaiseurakunta (aik. Tyrvään Siion-seurakunta (1945–1962), Vammalan Siion-seurakunta (1962–1968)) on Sastamalassa toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1945. Seurakunnan johtava pastori on Matti Karvinen. Seurakunnan toimintaan kuuluu jumalanpalvelusten ja rukouskokousten lisäksi lapsi- ja nuorisotyö, nettiradio sekä lähetystyön tuki ja tuki vilnalaiselle ystävyysseurakunnalle.[1][2]

Vammalan helluntaiseurakunta
Suuntautuminen helluntaiherätys
Kirkkokunta itsenäinen
Perustettu 1945
Johtava pastori Matti Karvinen
Pääkirkko Varikonkatu 10
Vammala, Sastamala
Aiheesta muualla
Sivusto

Historia

muokkaa

Sastamalan ensimmäiset helluntaikokoukset pidettiin vuonna 1929 Tyrvään Roismalassa Hanna Lönnrothin toiminnan seurakuksena. Lönnroth piti kokouksia Tyrvään seudulla muun muassa Karkussa, Kiikassa ja Keikyällä. Artturi Kukkula, Frans Kalliomäki, Jalmari Lehtovirta ja Vieno Laine pitivät Tyrväällä kokouksia kesällä 1939. Tyrvään ja Roismalan uskovat järjestäytyivät seurakunnaksi 3. lokakuuta 1940 ja perustamiskokous pidettiin Selinin kodissa.[3][4]

Sodan jälkeen toiminta painottui Myllymaan ja Orissuon suunnalle. Täällä syntyi herätystä ja toisen seurakunnan perustaminen koettiin aiheelliseksi. Tyrvään Siion-seurakunnan perustava kokous pidettiin Yrjö Lanteen kodissa 16. heinäkuuta 1945. Ensimmäinen seurakunta jäi pienemmäksi ja vähitellen sen jäsenet siirtyivät Tyrvään Siion-seurakuntaan.[3][4]

1950-luvun puolivälissä seurakuntaa koetteli hajaannus. Seurakunnasta irtaantui ryhmä, joka aloitti erillisen toiminnan. Artturi Kukkulan saarnaaja-aikana irtaantuneet kuitenkin palasivat seurakunnan yhteyteen. Rukoushuoneen valmistumisen jälkeen seurakunnan toiminta keskittyi pääosin uuteen kokoussaliin, mutta kokouksia pidettiin myös ympäristössä. Seurakunnan nimi muutettinin Vammalan Siion-seurakunnaksi 1962 ja Vammalan helluntaiseurakunnaksi 1987.[3][4]

Rukoushuone

muokkaa

Seurakunta ryhtyi suunnittelemaan vuonna 1949 oman rukoushuoneen hankkimista. Sopiva tontti löytyi Varikonkadun varrelta. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1951. Seurakuntalaiset osallistuivat runsain joukoin talkoisiin. Rukoushuone vihittiin käyttöön 18. marraskuuta 1951. Rukoushuoneen koko riitti aina 1980-luvun lopppuun asti, jollloin seurakunnan jäsenmäärä oli yli 260.[3][4]

Saarnaajat

muokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vammalan helluntaiseurakunnan saarnaajina:[3][4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Vahtera, Taisto: Seurakunnan tie Jerusalemista Satakuntaan. Saarijärvi: Satakunnan helluntaiseurakunnat, 1990. ISBN 952-90-16549.

Viitteet

muokkaa
  1. Vammalan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 22.5.2018. Viitattu 3.5.2024.
  2. Työntekijät Vammalan helluntaiseurakunta. Viitattu 3.5.2024.
  3. a b c d e Vahtera 1990, s. 234–246
  4. a b c d e Historia Vammalan helluntaiseurakunta. Viitattu 3.5.2024.