Valkosaarni (Fraxinus americana) on amerikkalainen saarnilaji. Valkosaarni on kotoisin itäisestä Pohjois-Amerikasta,[2] jossa sitä tavataan pohjoisessa Nova Scotiaan, lännessä Minnesotaan, lounaassa Texasiin ja etelässä Pohjois-Floridaan asti. Euroopassa laji menestyy viljeltynä jopa lounaisimpaan Suomeen asti.

Valkosaarni
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Oliivikasvit Oleaceae
Suku: Saarnet Fraxinus
Laji: americana
Kaksiosainen nimi

Fraxinus americana
L.

Katso myös

  Valkosaarni Wikispeciesissä
  Valkosaarni Commonsissa

Ulkonäkö muokkaa

Valkosaarni on suuri, kesävihanta puu joka kasvaa 20–30 metriä, joskus jopa 50 metriä korkeaksi puuksi. Rungolla on ympärysmittaa 0,5–1,8 metriä. Kaarna on nuorella puulla sileää ja harmaata, muuttuen ryppyiseksi puun vanhetessa. Talvisilmujen väri on tummanruskea tai lähes ruskea.[2] Lehti on 20–35 senttimetriä pitkä[2] ja siinä on yhdessä tavallisimmin seitsemän, satunnaisesti viisi, yhdeksän tai 11 lehdykkää. Lehdykät ovat 5–15 (harvinaisesti 18) senttimetriä pitkiä ja 3–7,5 senttimetriä leveitä. Ne ovat päältä tummanvihreitä ja alta sinivihreitä ja valkonystyisiä, syksyllä väri vaihtuu punaiseksi, keltaiseksi tai pronssinpunaiseksi.[2] Kukat ovat pieniä, violettiin vivahtavia ja niissä ei ole terälehtiä. Hede ja emi voivat sijaita eri puissa.[2] Pölytys tapahtuu tuulen mukana. Hedelmä on siivellinen, siipi on 1,5–4 senttimetriä pitkä ja siemen 1,5–2 senttimetriä pitkä. Valkosaarni elää enintään 300-vuotiaaksi.

Nimi valkosaarni tulee lehdyköiden sameanvalkoisesta alapuolesta. Se on samankaltainen kuin punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), mikä tekee sen erottamisesta hankalaa. Valkosaarnen lehtien alapuoli on vaaleampi kuin yläpuoli, ja varpujen pinta on hilseilevä. Punasaarnen lehtien ylä- ja alapinta ovat samanvärisiä ja varvut ovat sileämpiä. Valkosaarnen lehdet ovat ruokaa monille perhosentoukille.

Käyttö muokkaa

Valkosaarnen puuaines on valkoista, vahvaa ja suorajuovaista. Siitä tehdään usein baseballmailoja ja muita urheiluvälineitä[2] sekä työkalujen kädensijoja. Puuainesta käytetään paljon parkettiin ja sisustukseen.

Valkosaarni on lisäksi suosittu puistopuuna; siitä on jalostettu monia lajikkeita.

Lähteet muokkaa

  1. Jerome, D., Westwood, M., Oldfield, S. & Romero-Severson, J.: Fraxinus americana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f Allen Coombers: Puut. WSOY 2005. s. 77.

Aiheesta muualla muokkaa