Valhalla-seura
Valhalla-seura, myös Valhall-seura[1] (kirjoitettiin aikoinaan Walhalla), oli ylimmän upseeriston ja aateliston salaseura, joka toimi Suomenlinnassa vuosina 1781–1786.[1][2] Seura tuki monarkiaa, kunnioitti Ruotsin maineikkaita kuninkaita, kustavilaisuutta ja ruotsalaista goottilaisuutta.[3][4][5]
Rojalistinen seura oli tukholmalaisen La Constance'n alaosasto, jonka perusti Ruotsin kuningas Kustaa III:n kannattaja Johan Anders Jägerhorn vuonna 1781.[3][5] Valhalla-seura tunnettiin alun perin Ruger Ingessonin loossina, joka kantoi Jägerhornin esi-isän nimeä.[3][5][6]
Valhalla-seura aloitti nimellään vuonna 1783 ja Jägerhornista tuli seuran johtava ja käskevä päällikkö.[3][5] Valhalla-seuralla oli Turussa alaosasto ”Pyhän Akselin maja”.
Seuralla oli johtava ja käskevä päällikkö, turnausmarsalkka ja walfauderit.[6]
Seura palkitsi jäseniä toisen asteen ritarimerkeillä.[6] Johan Albrecht Ehrenström laati seremonian toisen asteen ritareille.[3]
Seurassa olivat esillä muun muassa valistuksen aatteet, poliittiset ja moraaliset kysymykset.[7] Valistuksen teemoihin sopi Kustaa III:n harjoittama kulttuuripolitiikka, joka uudisti Ruotsia.[8]
Valhalla-seura sai uuden suunnan, koska seuran perustaja Jägerhorn haaveili Venäjän avulla perustettavasta Suomen tasavallasta.[1][9] Upseeri Georg Magnus Sprengtporten vaikutti Jägerhornin ajatuksiin.[9] Jägerhorn, Ehrenström, Axel Christian Reuterholm ja Carl Henrik Klick muodostivat kuningas Kustaa III:n vastaisen opposition.[3] Rojalistisena seurana jäsenkunnan enemmistö säilyi uskollisena Kustaa III:lle.[3]
Salaseuran pöytäkirjat katkeavat vuoden 1785 heinäkuuhun.[6]
Kustaa III:n suosio laski vuoden 1786 valtiopäivien jälkeen.[4] Jägerhorn lakkautti Valhalla-seuran valtiopäivien jälkeen vuonna 1786, koska hän liittyi oppositioon.[5]
Jägerhornista tuli Anjalan liiton kantavia voimia.[6] Anjalan liitto tähtäsi Suomen itsenäistymiseen Venäjän tuella.[6] Useimmat Valhalla-seuran 313 jäsenestä lukeutuivat Anjalan liiton toimeenpanijoihin. Seura lakkautettiin lopullisesti Anjalan liiton tapauksen jälkeen vuonna 1789.[7][10]
Seuran korkea-arvoisin jäsen oli Suomen armeijan ylipäällikkö, kenraali, kreivi Fredrik Posse.[6]
Suomenlinnassa toimiva Walhalla-ravintola kantaa seuran nimeä.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja 9, palsta 798. Helsinki: Otava, 1967.
- ↑ 441-442 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 31. Ural - Vertex) runeberg.org. 1921. Viitattu 26.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Johan Albrekt (Albert) Ehrenström - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ a b Kati Katajisto: Isänmaamme keisari : Eliitin kansallisen identiteetin murros ja suomalaisen isänmaan rakentuminen autonomian ajan alussa. Helsingin yliopisto, 31.5.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e Johan (Jan) Anders Jägerhorn - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ a b c d e f g Danielson-Kalmari, Johan Richard: Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla - Kustavilainen aika - toinen osa. Porvoo: WSOY, 1921.
- ↑ a b Sök - Uppslagsverket Finland www.uppslagsverket.fi. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ Knapas, Rainer & Mäntylä, Ilkka: Kustaa III (1746 - 1792) kansallisbiografia.fi. 10.3.2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ a b Seura: Suomesta tavoiteltiin tasavaltaa jo 1700-luvulla – Aatelinen upseeri Yrjö Sprengtporten oli asialla tukijoukkoineen Seura.fi. 6.12.2021. Viitattu 26.6.2023.
- ↑ 443-444 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 31. Ural - Vertex) runeberg.org. 1921. Viitattu 26.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Walhalla & Aurinkoterassi - Suomenlinnan viralliset sivut www.suomenlinna.fi. Viitattu 26.6.2023.