Vahataulu (lat. tabella) oli antiikissa ja keskiajalla käytetty puinen tai norsunluinen levymäinen kirjoitusalusta, joka oli sivelty ohuella vahakerroksella. Kirjoitus piirrettiin vahatauluun puikolla (stilus). Vahatauluja käyttivät sekä kreikkalaiset että roomalaiset.[1] Kun kaksi kirjoitustaulua sidottiin yhteen siten, että ne voitiin kääntää vastakkain, syntyi diptyykki. Sen sisäpinnat vahattiin kirjoittamista varten ja ulkopuoli koristeltiin kohokuvilla.[2] Toisiinsa voitiin liittää useampiakin levyjä.

Roomalaisen vahataulun rekonstruktio ja kolme kirjoituspuikkoa.
Antiikin aikainen maalaus vahataulun käyttäjästä.

Lähteet muokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja. Osa 9, palsta 719, hakusana vahataulu. Helsinki: Otava, 1965.
  2. Otavan iso tietosanakirja. Osa 2, palstat 481–482, hakusana diptyykki. Helsinki: Otava, 1962.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.