Vaarallista vapautta
Vaarallista vapautta on suomalainen tositapahtumiin löyhästi perustuva draamaelokuva vuodelta 1962. Sen on ohjannut, käsikirjoittanut, tuottanut ja leikannut Veikko Itkonen, jonka viimeinen elokuva se on. Elokuva kertoo Neuvosto-Virosta Suomeen loikanneen Herman Treialin kohtalosta. Elokuva perustuu Tuuli Reijosen tapahtumien pohjalta kirjoittamaan romaaniin Kenen on syy? (1961).[1]
| Vaarallista vapautta | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Veikko Itkonen |
| Käsikirjoittaja |
Veikko Itkonen |
| Perustuu | Tuuli Reijosen tositapahtumien pohjalta kirjoittamaan romaaniin Kenen on syy? (1961) |
| Tuottaja | Veikko Itkonen |
| Säveltäjä | The Strangers |
| Kuvaaja | Esko Nurminen |
| Leikkaaja | Veikko Itkonen |
| Lavastaja | Eija Itkonen |
| Pääosat |
Toivo Lehkonen Pirkko Peltonen Ville-Veikko Salminen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Filmi-Kuva Oy |
| Ensi-ilta | 12. marraskuuta 1962 |
| Kesto | 105 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Jussi-patsaiden jaossa Vaarallista vapautta toi parhaan tuottajan palkinnon Veikko Itkoselle (Filmi-Kuva Oy) ja parhaan naissivuosan palkinnon Maija Karhille.
Näyttelijät muokkaa
| Toivo Lehkonen | … | pakolainen |
| Pirkko Peltonen | … | Sinikka, sairaanhoitajatar |
| Ville-Veikko Salminen | … | Kari, Sinikan sulhanen |
| Maija Karhi | … | myyjätär Ruth Nieminen |
| Antti Litja | … | Pekka, Sinikan veli |
| Irma Seikkula | … | Anna, Erkin vaimo |
| Kullervo Kalske | … | Erkki, arkkitehti |
| Tarja Nurmi | … | Erkin sihteeri |
| Risto Aaltonen | … | Saarinen, Karin ystävä |
| Toivo Mäkelä | … | Rainer, lakimies |
| Eino Kaipainen | … | kalastaja Blomqvist |
| Leo Jokela | … | Väiski, mekaanikko |
| Pentti Irjala | … | komisario |
| Erkki Viljos | … | johtaja |
| Tauno Sarantola | … | pastori |
| Rakel Laakso | … | Ruthin vuokraemäntä |
| Kauko Helovirta | … | henkilökunnan päällikkö |
| Sylva Rossi | … | Wanda, Annan ystävätär |
| Ari Laine | … | tavaratalon myyjä |
| Riitta Elstelä | … | Britta Blomqvist |
| Hannes Veivo | … | Toivonen, sotasokea |
| Anja Päivärinta | … | Suoma Ruohonen, Väiskin morsian |
Tuotanto muokkaa
Elokuva valmistui aikana, jolloin tasapainottelu suhteissa Neuvostoliittoon oli arkipäivää. Ulkoasiainministerin osastopäällikkö Matti Tuovinen antoi Valtion elokuvatarkastamon pyynnöstä lausunnon, jossa hän totesi, että filmin kieltäminen olisi haitallisempaa kuin sen sinänsä haitalliset vaikutukset. Hänen mukaansa se ”erittäin taitavalla tavalla kaivaa maata Suomen virallisen ulkopolitiikan alta”.[2][3]
Elokuvan musiikista vastaa suomalaisen rautalankamusiikin uranuurtaja The Strangers, jonka soolokitaristi oli Itkosen 16-vuotias poika Jussi Itkonen.[3] Pääosissa näyttelevät Lehkonen ja Peltonen olivat molemmat amatöörinäyttelijöitä[2].
Arviot muokkaa
Aikalaisarvioissa Modest Savtschenko (Kansan Uutiset) tiivistää monien kriitikoiden näkemyksiä: ”Kohtalaisen kekseliäästi kirjoitettu, ohjattu ja filmattu, melko vauhdikas ja hieman thrillerin tapaan kehittyvä kertomus.”
Myöhemmissä arvioissa elokuva on saanut ristiriitaisia arvioita. Elokuvaa on pidetty Itkosen parhaana ohjauksena.[4] Henri Waltter Rehnströmin mukaan se on moniulotteinen kuvaus yhteiskunnallisesta vastuusta, ja The Strangersin musiikki kuljettaa hänen mielestään juonta onnistuneesti eteenpäin.[5] Toisaalta kriitikko Arto Pajukallio pitää elokuvaa selittelevänä ja hatarasti jäsenneltynä[3].