Vaalikone

Vaalikone on verkkosivusto, jonka tärkein tehtävä on auttaa vaalien edellä äänestäjää löytämään sopiva ehdokas. Sekä ehdokas että äänestäjä syöttävät koneeseen vastauksensa poliittispainotteiseen kysymyssarjaan. Vastausrivejä vertaamalla vaalikone ilmoittaa sopivimmat ehdokkaat, sekä usein myös vähiten sopivat. Sopivuuden kriteerinä on yleensä keskeisiä asiakysymyksiä koskevien mielipiteiden yhtenevyys.

Historiaa

Ensimmäisenä vaalikoneena alan tutkimuksessa pidetään alankomaalaista StemWijzer-sovellusta, jonka printtiversio alkoi ilmestyä lehdissä 1980-luvun lopulla. Sen valtakunnallinen verkkoversio julkaistiin vuonna 1998. Ensimmäisen suomalaisen vaalikoneen toteutti Yleisradio vuoden 1996 europarlamenttivaaleihin. Vaalikoneen oli kehittänyt toimittaja Erkki Vihtonen yhdysvaltalaisen CNN:n Yhdysvaltain presidentinvaaleihin laatiman interaktiivisen kyselyn pohjalta. Muut suomalaiset mediat seurasivat nopeasti perässä, ja vuoden 2000 presidentinvaaleissa ja kuntavaaleissa oli mukana jo kymmenkunta vaalikonetta.

Erityisen lukuisia ja suosittuja vaalikoneet ovat olleet Alankomaissa ja Suomessa, joskin täysin luotettavaa vertailutietoa kaikista maista on ollut vaikea saada. Suomessa ilmestyy useita kymmeniä eri vaalikoneita, ja niitä julkaisevat niin suuret mediatalot kuin monet kansalaisjärjestötkin. Suomessa käytetyn avoimen listavaalijärjestelmän on katsottu suosivan vaalikoneita, sillä Suomessa valitsijan täytyy valita puolueen lisäksi myös henkilöehdokas suuresta määrästä vaihtoehtoja. Suljetussa listavaalissa äänestäjän tarvitsee valita vain listojen väliltä. Vaalikoneet nousivatkin Suomessa jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla etenkin alle 35-vuotiaiden tärkeimmäksi tietolähteeksi yleisissä vaaleissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa jo yli puolet alle 25-vuotiaista äänestäjistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen paljon tai ratkaisevasti omaan ehdokasvalintaansa.

Käyttö

Suomalaisessa vaalikoneessa ehdokkaat ovat ensin vastanneet vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin. Joissain vaalikoneissa ehdokas voi myös antaa vastauksilleen perustelut omin sanoin. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat. Kysymyksiä on tyypillisesti 20:stä 30:een. Vastausvaihtoehdot ovat usein Likert-asteikon mukaisesti ”täysin eri mieltä” -vaihtoehdosta välivaihtoehtojen kautta ”täysin samaa mieltä” -vaihtoehtoon. Joskus vastauksen voi antaa liukuskaalalla. Kun vastaaja on lähettänyt lomakkeen, vaalikone osoittaa hänelle hänen omia mielipiteitään lähimpänä olevia ehdokkaita ja puolueita.

Laadinta

Vaalikoneiden kysymykset voidaan laatia toimituksissa joko keskitetysti tai hajautetusti. Keskitetyssä toimintamallissa kysymysten laadinta on toimituksessa vain muutaman henkilön kontolla. Hajautetussa toimintamallissa kysymystä on laatimassa suurempi joukko ihmisiä, joskus useita eri toimituksia. Suomen laajin vaalikoneprojekti on ollut Yleisradiolla, jonka vaalikonetyöryhmässä on ollut jäseniä talouden ja politiikan toimitusten lisäksi myös muualta. Jotkin lehdet ovat ottaneet muiden lehtien toimittajia mukaan kysymysten ideointiin. Myös tutkijoita on joskus käytetty apuna. Jotkin mediat testaavat vaalikoneensa käyttäjillä ennen niiden julkaisua.

Kattavuus

Vuoden 2021 kuntavaaleissa ehdolle asettui 35 627 suomalaista. Helsingin Sanomien vaalikone sisälsi 16 000 vastausta, joten se kattoi ehdokkaista 44,9 %. Ylen kuntavaalikoneeseen vastasi yli 17 000 ehdokasta, joten sen kattavuus oli noin 47,7 %.

Arvostelua

Yhteiskuntatieteilijä ja toimittaja Terho Pursiainen on arvostellut vaalikoneita kansanedustajaehdokkaan näkökulmasta siten, että "vaalikoneiden vaihtoehdot eivät kata kaikkia mahdollisuuksia tai ovat päällekkäisiä ja ristiriitaisia. Usein kysytään asiaa, joka on niin monimielinen ja monitahoinen, ettei mikään vastaus ole oikea, jos sitä ei saa kunnolla selittää. Kenelläkään ei ole käytännössä mahdollisuuksia kehittyä itse asiantuntijaksi niillä monilla aloilla, joista vaalikonekysymyksiä tehdään"

Tietoturva

Suomen Kuvalehden mukaan vaalikoneiden tietoturvassa on puutteita, ja jotkut vaalikoneet ovat vuotaneet tietoja analytiikkaa tarjoaville yrityksille, kuten Google Analyticsille, Metalle ja Tiktokille. Vuotaneita vaalikoneita ovat käyttäneet Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti, jotka kuuluvat samaan konserniin ja käyttivät samaa vaalikonetta, sekä Iltalehti ja Etelä-Suomen Sanomat. Duunitori, Iltalehti ja Helsingin Sanomat ovat ilmoittaneet korjanneensa ongelman saatuaan siitä tiedon. Helsingin Sanomat väitti, että valikoneesta vuotaneita tietoja ei voi yhdistää yksittäiseen käyttäjään, mutta asiantuntijat ovat eri mieltä. Etelä-Suomen Sanomat sai tiedon vasta toimittajan otettua yhteyttä. Vuodot ovat todennäköisesti jatkuneet pitkään. Artikkelissa arvioitiin, että tietojen hyödyntäminen voi johtaa vaalituloksen vääristymiseen, koska vaalimainontaa voidaan kohdentaa valikoivasti.

Vuodon yhteydessä ei lähde henkilön nimeä, mutta tiedot voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön. Asiantuntijoiden mielestä ulkopuolisten analytiikkatyökalujen käyttö vaalikoneissa on täysin tarpeetonta.

Lähteet

• Borg, Sami & Koljonen, Kari: Käyttöliittymä vaaleihin: Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere University Press, 2020. ISBN 978-952-359-027-4. Teoksen verkkoversio.