Vaalearosella

lintulaji

Vaalearosella (Platycercus adscitus) on itäaustralialainen korean värinen kaija.

Vaalearosella
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Rosellat Platycercus
Laji: adscitus
Kaksiosainen nimi

Platycercus adscitus
(Latham, 1790)

Katso myös

  Vaalearosella Wikispeciesissä
  Vaalearosella Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Linnun pituus on noin 30 cm ja paino 95–120 g. Sen höyhenpuku on selästä keltaisen ja mustan kirjava, pää on vaaleankeltainen, rinta keltainen, vatsa ja pyrstö vaaleansiniset, siivet tummansiniset ja mustat, sekä alaperä punainen. Nokka on vaaleanharmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Sukupuolet ovat suunnilleen samanväriset. Nuori lintu on haileamman värinen ja sillä voi olla punaista tai harmaat päässä.

Esiintyminen muokkaa

Vaalearosella elää yleisenä Australian koillisosassa ja siitä tunnetaan kaksi alalajia, adscitus ja palliceps. John Latham kuvaili lajin holotyypin Cooktownista Australiasta. Populaation koko on noin 100 000 yksilöä. Laji istutettiin Havaijille 1877 mutta sitä ei ole tavattu vuoden 1928 jälkeen.

Elinympäristö muokkaa

Vaalearosellat asuttavat alavien maiden valoisia metsiä, hakkuuaukeita ja metsäniittyjä.

Lisääntyminen muokkaa

Pesä on puun kolossa tai onkalossa, usein virran rannalla. Naaras munii kolmesta viiteen munaa, joita se hautoo kolmisen viikkoa. Poikaset jättävät pesän viisiviikkoisina ja pysyttelevät vanhempiensa seurassa vielä useita viikkoja. Aikuisen puvun nuori lintu saa vuoden ikäisenä.

Ravinto muokkaa

Lajin ruokavalio koostuu siemenistä, viljasta, marjoista, hedelmistä sekä hyönteisistä ja niiden toukista. Paikoin ne ovat harmillisia puutarhatuholaisia.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. BirdLife International: Platycercus adscitus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)